Mielipide

Kaikki kaupan Espoossa – vihreitä sikoja logojen tilalla

LIIGA / Kolumni
Espoon Blues pelasi torstain ottelunsa Ässiä vastaan vihreissä paidoissa, joissa pääosan olivat vieneet kruunut ja possut – ilmeisesti siksi, että myytävänä on kaikki mahdollinen. Seuran logo löytyi vain pelipaidan olkapäistä.

Kaupallistuminen sinänsä ei ole uusi asia kiekkokaukaloissa. Seuran värit sen sijaan eivät yleensä ole olleet toissijaisia. Bluesin esitys omien värien myymisessä on aivan omaa luokkaansa Liigassa. Entistä ennätystä piti hallussaan Jokerit, joka aikoinaan pelasi hopeanväriset kattilat päissään. Tästä Blues meni ohi vähintään kruunatun vihreän sorkkaeläimen verran.

Kun Jussi Salonoja pari vuotta sitten luopui omistuksistaan Bluesissa ja lopetti myös seuran rahoittamisen, Espoossa piti keksiä uudelleen taloudellisesti toimiva pohja Liiga-joukkueen pyörittämiseen.

Taloudellisen taakan kantamiseen hankitut hartiat ovat Espoossa kuitenkin olleet ilmiselvästi liian kapeat ja varainhankinta kehnoa. KHL:ään on myyty ykkössentteriä ja ykkösmaalivahtia. Silti taloudellinen tulos on ollut jatkuvasti pakkasella – ja pahasti.

Kun myytävää ei oikein ole, kaikki on kaupan – jopa seuran värit.

Kuluvalla kaudella Bluesin taloudelliset ongelmat ovat nousseet entistä selvemmin esille. Seura ei lehtitietojen mukaan ole pystynyt hoitamaan ajoissa kaikkia velvoitteitaan. Ei edes kaikkia pelaajien palkkoihin liittyviä eriä.

Talousongelmien väistely julkisuudessa on seurajohdon taholta ollut jossain valehtelun ja muunnellun totuuden välimaastossa. Tänä vuonna Bluesilla ei ole KHL:ään myytäväksi kelpaavia pelaajia. Eikä oikein muihinkaan liigoihin.

Kai Kantolan loukkaantuminen vei toiveet maalitykin kauppaamisesta ja akuutin kassakriisin helpottamisesta. Petr Zamorsky ei ole pelannut odotetulla tasolla, eikä Tšekin maajoukkuepakin myyminen mahdollista olisikaan. Joukkueesta vain Eetu Laurikainen saattaisi kiinnostaa muita seuroja taloudellisesti kannattavassa mielessä. Näyttöjä ei kuitenkaan ole tarpeeksi megadiileihin.

Bluesin johto on selkä seinää vasten. Jotain on pakko tehdä tai espoolainen pääsarjakiekko vetelee viimeisiä henkäyksiään nykyisellä omistajapohjalla. Kun myytävää ei oikein ole, kaikki on kaupan – jopa seuran värit.

Nähtäväksi jää, ostiko seuran johto itsekunnioituksen hinnalla aikaa viikon, kuukauden vai peräti kauden loppuun saakka.

Jos sika on vihreä, se ei yleensä ole terve.

» Lähetä palautetta toimitukselle