Lauantaina kolmannen ottelunsa puolivälierissä pelaavat JYP ja HPK ovat vääntäneet väkevät ja tasaiset kuusi erää jääkiekkoa. Perjantaina pidemmän korren vei HPK, jonka johtohahmoksi on nousemassa hyvin pudotuspelinsä aloittanut Emil Larmi.

JYPin osalta maalivahtipeli ei ole ollut yhtä vakuuttavaa. Juho Olkinuoran taakse on kahdessa ottelussa livahtanut vain neljä kiekkoa, mutta joukkueen selkärangaksi nuori maalivahti ei ole toistaiseksi onnistunut nousemaan.

Välieriin jyp pääsee vain, jos sen maalivahtipeli nousee Larmin tasolle.

Kaksi ottelua ja muutama maali ovat liian pieni otos ylianalysoinnille ja linjanvedoille. Jokaiselle maalivahdille menee välillä helponnäköisiä maaleja.

Myös pudotuspelien torjuntaprosentit ja tilastot yleisesti eivät parin pelin jälkeen kerro merkittäviä asioita suuntaan tai toiseen. Otanta valehtelee helposti, ja tässä vaiheessa 92 ja 95 torjuntaprosentit voivat olla olemassa täysin erilaisista otteluista.

Merkittävämpää on kuitenkin pelaamisen taso yleisesti. Nyt pelattujen kahden pelin perusteella JYPin maalivahtitilanne on se, joka näyttää kasvavan ratkaisevaksi eroksi kahden joukkueen välillä.

Olkinuoran otteissa on ollut ylipelaamisen makua. Helpohkojen maalien lisäksi Olkinuora pomppi useamman kerran maalinsuultaan vaarallisesti pois. Yhdessä tilanteista ajautuminen liian ulos sai hänet ottamaan jäähyn.

Pari kertaa sivuttaispotkut olivat aivan liian heikkoja, minkä seurauksena kunnon peiton saaminen jäi vajaaksi.

Perjantaina HPK oli ensimmäistä peliä vahvempi etenkin kiekollisesti. JYP sai silti väkinäisemmistäkin hyökkäyksistä väkeviä pyörityksiä aikaiseksi, ja sarjan venyessä ne väsyttävät HPK-puolustuksen nurin ja jäähyille.

Tämä ei kuitenkaan riitä, jos JYPin maalivahtipeli alkaa lipsua perjantaina nähdyllä tavalla. Välieriin se pääsee vain, jos sen maalivahtipeli nousee Larmin tasolle.

Penkin selkä taakse ja tv päälle lauantaina. Odotamme Olkinuoran tai Pekka Tuokkolan vastausta kaukalossa.