Mielipide

Jukurit edelleen suosikki runkosarjan voittajaksi

MESTIS / Kolumni
Jatkoajan toimitus veikkasi syksyllä Jukureita runkosarjan voittajaksi. Nyt joulutauolla on tullut aika tarkistaa veikkauksia ja pohtia, miltä sijoilta joukkueet viimeisen kierroksen jälkeen löytyvät.

Jukurit

27 ottelua, 40 pistettä

Syksy:

Jukurien lähtö uuteen kauteen oli poikkeuksellisen hankala. Kesäharjoittelumahdollisuudet olivat Mikkelin jäähalliremontin vuoksi suorastaan surkeat, ja lisäksi joukkue oli uudistunut merkittävästi edellisestä kaudesta. Siihen nähden savolaisryhmä selvisi ensimmäisistä kierroksista suorastaan loistavasti.

Syksyn toinen riskitekijä Continental Cup sen sijaan näkyi esityksissä marras-joulukuussa. Jukurien pudottua Cupin lopputurnauksesta heikkenivät myös tulokset Mestiksessä. Viimeisen kuukauden aikana mikkeliläisjoukkue hävisi neljästi.

Jukurien paras ase on koko syksyn ajan ollut tiukka puolustus. Joukkueella on selvästi vähiten päästettyjä maaleja sarjassa. Hyökkäyspelistä on sen sijaan puuttunut parhaiden aikojen iloisuus, vaikka joukkueella on ajoittain ollut varaa peluuttaa SM-liigassa pelanneita hyökkääjiä nelosketjussakin.

Kevät:

Harjoittelun ja kansainvälisten pelien aiheuttamat ongelmat olivat syksyn murheita, ja keväällä Jukurien tämänvuotinen joukkue pääsee näyttämään todellisen potentiaalinsa. Joukkueella on sarjan laajin hyökkäyskalusto, eikä etenkään keskushyökkääjäkvartetille löydy Mestiksestä haastajaa.

Jukurit on keväällä kovempi kuin syksyllä ja nousee runkosarjan voittoon.

KooKoo

27 ottelua, 41 pistettä

Syksy:

KooKoon kausi käynnistyi hieman yskähdellen, ja syys-lokakuussa joukkue taivalsi neljä peräkkäistä ottelua ilman voittoa. Marraskuussa kelkka kuitenkin kääntyi, ja joukkue on pelannut siitä lähtien tappioitta. Pisteitä on tullut jo 12 peräkkäisestä ottelusta, ja putken aikana kouvolalaisryhmä on napannut vierasvoitot K-Vantaasta ja Jukureista.

Pisteputki nosti KooKoon hetkeksi jopa sarjan kärkeen, ja tauolle joukkue lähtee aivan K-Vantaan tuntumassa. Hyvän loppusyksyn arvoa nostaa se, että voitot hankittiin ilman polvivaivaista ykkösmaalivahti Carl Grahnia.

Kevät:

KooKoon materiaali on tasainen, ja joukkue on syksyllä osoittanut, ettei se järkähdä muutamasta loukkaantumisestakaan. Pudotuspelien kotiedun joukkue saavuttaa helposti, mutta hyökkäyspään materiaali häviää leveydessä Jukureille. Avainpelaajilla on myös tapana pelata ajoittain varsin ailahtelevaisesti.

Kotiedun KooKoo nappaa vaivatta, mutta runkosarjan voittoon rahkeet eivät riitä. KooKoo lähtee pudotuspeleihin sijoilta 2-4.

Kiekko-Vantaa

28 ottelua, 43 pistettä

Syksy:

Kiekko-Vantaa pääsi aloittamaan uuden kauden lähes muuttumattomalla ryhmällä, ja meno olikin alkukierroksilla muille ylivoimaista. Edes alkusyksyn loukkaantumissuma ei sotkenut vantaalaisten kuvioita.

Hyvät otteet huomattiin muuallakin, ja syksyn mittaan etenkin Vantaan puolustajat kiinnostivat muita joukkueita. Joulutauon lähestyessä Vantaalle tulikin muutama pistemenetys. Alemman kastin joukkueet saatiin vielä kaadettua, mutta otteluissa muita kärkijoukkueita vastaan Vantaa otti viimeisten kierrosten aikana kolmesti takkiinsa. Tästä huolimatta joukkue lähtee kahden pisteen sarjajohdossa joulutauolle - tosin ottelun muita kärkiryhmiä enemmän pelanneena.

Kevät:

K-Vantaan hyökkäysketjut ovat sarjan ehdotonta eliittiä, mutta puolustuksen kapeus ja maalivahtien kokemattomuus ovat epävarmuustekijöitä, jotka saattavat ratkaista otteluja muita kärkijoukkueita vastaan. Joukkueen nimilista saattaa lisäksi muuttua ennen siirtoaikaa, eivätkä muutokset välttämättä ole vantaalaisten kannalta mieluisia. K-Vantaalta myös puuttuu innokkaan kotiyleisön kannustus, josta kärkinelikon muut joukkueet saavat voimaa.

K-Vantaa pysyy vaivatta sarjan kärkipäässä, mutta piikkipaikan pitäminen on erittäin hankalaa. Vantaalaiset löytyvät runkosarjan lopussa sijoilta 2-4.

KalPa

27 ottelua, 38 pistettä

Syksy:

KalPa lähti kauteen taistelemaan sijoituksista terävimmän kärjen tuntumassa. Pohjoissavolaiset ovat pelanneet hyvän syksyn, vaikka alkusyksyllä etenkin vieraspelit olivat ryhmälle hankalia. KalPa on pystynyt kaatamaan alkukauden aikana kaikki sarjassa korkeammalla olevat joukkueet, joten potentiaalia tasaisesta ryhmästä löytyy.

Hyvien pelien vastapainoksi KalPa on kuitenkin ollut välillä vaikeuksissa sarjan häntäpään ryhmiä vastaan, ja pari kertaa kuopiolaiset ovat vieraissa romahtaneet oikein kunnolla. Vaikka joukkue pystyy parhaimmillaan pelaamaan Mestiksen kärjen tasolla, on otteista puuttunut toisaalta rutiini, toisaalta näyttävin loistokkuus.

Kevät:

Otteiden epätasaisuus jatkui läpi syksyn, vaikka pisteitä kertyikin loppusyksystä enemmän. Joukkueen materiaali ja tasaisuus riittää mainiosti neljän joukkoon, mutta runkosarjan voittaminen on kuopiolaisille ylivoimainen haaste.

KalPa nähdään runkosarjan lopussa sijoilla 2-4.

Ahmat

27 ottelua, 33 pistettä

Syksy:

Ahmat on ollut tuttu näky sarjan häntäpäässä tai korkeintaan viimeisellä pudotuspelipaikalla. Tänä syksynä joukkue on kuitenkin pelannut itsensä sarjan kärkipäähän, ja joulutauolle se lähtee seitsemän tappiottoman ottelun putkessa.

Ahmojen maalin suulla on nähty syksyn aikana monenlaista kokelasta, ja tällä hetkellä on haku päällä uuden ykkösvahdin löytämiseksi. Alfie Michaudin tai Sami Heinosen tasoista torjujaa on tuskin enää saatavilla, mutta myös kenttäpelaajat ovat esittäneet niin vahvoja otteita, ettei romahdusta ole keväällä odotettavissa.

Ahma-pelaajat ovat dominoineet myös Mestiksen tilastoja. Pistepörssissä pitävät Miikka Jäske ja Jukka Penttinen kaksoisjohtoa, maalipörssi on Juha-Pekka Loikaksen komennossa ja tehopörssin kärjessä on peräti neljä ahmaa Olli Korkeavuoren johdolla.

Kevät:

Ahmat on yllättänyt syksyllä kaikki, joten keväällä voi tapahtua melkein mitä tahansa. Joukkue on kuitenkin esittänyt niin pirteitä otteita ja kasvattanut niin reilun kaulan (11 pistettä) pudotuspeliviivaan, että putoaminen playoffien ulkopuolelle olisi ihme.

Jos maalivahtitilanne ratkeaa onnellisesti ja ykkösketjun huippuvire jatkuu, voi Ahmat pitää viidennen sijansa. Joka tapauksessa joukkue on runkosarjan lopussa sijoilla 5-7 ja jatkaa pudotuspeleihin.

Sport

27 ottelua, 26 pistettä

Syksy:

Mestiksen kärkikolmikkoon - joissakin veikkauksissa jopa kärkeen - rankattu Sport on ollut syyskauden suurin pettymys. Kohutut latvialaisvahvistukset eivät vastanneet odotuksia, ja hyökkäys on kärkinimien takana ollut muutenkin yllättävän kädetön. Patrik Westerbackin loukkaantuminen sekoitti joukkueen hyökkäyspeliä huolestuttavan paljon. Vaikka puolustus- ja maalivahtipeli ovat toimineet kohtalaisesti, on tehokkuus maalinteossa ollut aivan toista kuin ennakoitiin.

Valmentaja Arto Sirviö sai loppusyksystä lähteä, ja valmentajaksi pestattiin Kenneth Westerback. Hänen alaisuudessaan Sport on hieman piristynyt, vaikka tuloksissa ei vielä selkeää parannusta ole näkynytkään.

Kevät:

Sport hävisi syksyllä paljon tiukkoja pelejä, joten voittoja tuovan vireen löytyminen voi olla pienestä kiinni. Kevät lienee Vaasassa valoisampi kuin syksy. Tasoero terävimpään kärkeen on kuitenkin ollut niin selvä, ettei Sport uhkaa neljän kärkiryhmää.

Pudotuspeleihin Sport pelaa itsensä kaikista vaikeuksista huolimatta. Tähtäimessä ovat sijat 5-7.

Hermes

27 ottelua, 27 pistettä

Syksy:

Hermeksen piti jyrätä tällä kaudella vahvojen hyökkäysketjujensa turvin Mestiksen kärkiryhmien joukkoon. Toisin on kuitenkin käynyt, sillä alkukaudella joukkueen tärkein pelaaja oli TPS:stä lainattu maalivahti Teemu Lassila. Hyökkäyksessä etenkin nimekkäimmät pelaajat ovat pelanneet alakanttiin ja onnistuneet vain ajoittain.

Hermes pelasi alkusyksyn kohtalaisen hyvin, mutta lokakuun lopusta lähtien joukkue on tullut tasaisesti alaspäin. Kotivoitot Jukureista ja KalPasta antoivat välillä merkkejä paremmasta, mutta joulutauolle kokkolalaiset lähtevät neljä peräkkäistä tappiota niskassaan. Jatkosopimuksen tehnyt valmentaja Pasi Arvonen joutui ennen taukoa herättelemään joukkuettaan kovin ottein.

Joukkueen selkärangaksi kasvanut Teemu Lassila vaihtui ennen joulutaukoa toiseen TPS-vahtiin Tuomo Karjalaiseen. Karjalainen ei ensimmäisissä peleissään loistanut, joten myös maalivahtitilanne on tauolle lähdettäessä pieni kysymysmerkki.

Kevät:

Hermeksen hyökkääjillä on niin paljon parannettavaa, että tehoja löytynee keväällä väkisinkin syksyä enemmän. Sen sijaan maalivahtipeli ei välttämättä ole loppukaudella samaa tasoa kuin syksyllä. Piste / ottelu -tahti on realistinen etenemisvauhti myös keväällä.

Hermeksellä on potentiaalia korkealle, mutta nähdyn kaltaisella pelillä todennäköinen loppusijoitus löytyy haarukasta 5-7.

Hokki

26 ottelua, 22 pistettä

Syksy:

Sarjanousija Hokki luisui heti alkusyksystä ikävään tappiokierteeseen, joka sai seurajohdon painamaan paniikkinappulaa. Valmentajaa ei sentään vaihdettu, mutta pelaajaliikenne Kajaaniin ja sieltä pois oli melkoista. Osa hankinnoista oli turistiluokkaa, mutta mukaan mahtui sentään maalivahti Pasi Häkkinen, joka yhdessä joukkueen taktisten parannusten kanssa pystyi kääntämään syöksykierteen nousuksi.

Marraskuun alussa tulleen nöyryyttävän UJK-tappion jälkeen Hokki lasketteli loppusyksyn reilussa myötäisessä ja nousi pudotuspeliviivan tuntumaan. Joukkue on parhaimmillaan sarjan keskikastin tasoa, mutta otteet ovat ailahdelleet melkoisesti. Sami Kaartinen on ollut joukkueen ylivoimainen tehopelaaja, hänellä on lähes kaksi kertaa niin paljon pisteitä kuin toiseksi tehokkaimmalla hyökkääjällä.

Kevät:

Hokki on jatkossakin kova kotonaan, ja loppusyksyn onnistumiset tuovat joukkueeseen positiivista virtaa. Pelaaminen on kuitenkin vahvasti muutaman avainpelaajan varassa, joten epäonnekkaat loukkaantumiset voivat haitata Hokkia merkittävästi. Vieraspelit tulevat olemaan vaikeita keväälläkin.

Joukkueen tavoitteekseen asettama viimeinen pudotuspelipaikka on otettavissa, mutta kaukana ei ole karsijan paikkakaan. Hokki kamppailee sijoista 8-11, mutta lopullinen sija on kiinni pienistä asioista.

KJT

27 ottelua, 25 pistettä

Syksy:

KJT aloitti kauden sensaatiomaisesti roikkumalla aivan kärkisijoilla pitkälle syksyyn. Häntäpään sijoille veikattu joukkue käänsi tiukat ottelut voitokseen, ja hyvin pelanneen puolustuksen tukemana loistanut maalivahti Jaakko Suomalainen vei uskon hyökkäysketjulta toisensa jälkeen.

Menestyksen hintana olivat yhtenäistä joukkuetta koetelleet pelaajamuutokset, ja lopullisesti KJT:n sysäsi alamäkeen Suomalaisen loukkaantuminen. Marraskuun loppu ja joulukuu sujuivat joukkueelta varsin mollivoittoisesti, ja viimeisillä kierroksilla nähtiin jopa pari murskatappiota, jollaisia KJT ei alkukaudella joutunut kärsimään.

Kevät:

KJT:n tilanne ei näytä hyvältä, sillä Suomalaista ei kaukalossa nähdä vähään aikaan ja joukkueen pelaajamateriaalin kapeus on loppusyksystä noussut turhan selvästi esille. Asepalveluksestaan piakkoin vapautuva Jaakko Valkama voi ratkaista maalivahtiongelman, mutta hänen näyttönsä eivät ole yhtä vahvoja kuin Suomalaisen.

KJT lähtee kevätkaudelle pudotuspeliviivan yläpuolella, mutta sijoituksen pitäminen on kovan työn takana. Joukkueella on vain pari Mestis-tason kentällistä, joten pudotuspelipaikka vaatisi venymistä puolustukselta ja maalivahdilta. KJT on kauden lopussa sijoilla 8-11.

TuTo

27 ottelua, 19 pistettä

Syksy:

TuTon kausi on ollut pahasti alavireinen. Yleisesti pudotuspeleihin veikattu joukkue lähtee tauolle karsijan paikalla. Yksittäisiä notkahduksia tai ryhtiliikkeitä ei joukkue ole tehnyt, vaan esitykset ovat olleet tasaisen heikkoja läpi syksyn. 19 pisteestäkin lähes kolmannes on otettu UJK:n kustannuksella.

Turkulaisten nimekkäät hyökkääjät ovat tehneet tälläkin kaudella mukavasti tehopisteitä, ja pistepörssistä löytyykin 25:n parhaan joukosta neljä tutolaista. Joukkueen ongelmat ovat olleet toisaalta kehnossa maalivahtipelissä, toisaalta lepsussa asenteessa. Päästettyjä maaleja on tasan neljä ottelua kohden, eivätkä nuoren veskarikaksikon otteet ole vakuuttaneet. Aiempia kausia heikommalla materiaalilla pelaava TuTo ei taistelutta voita nykyisistä Mestis-joukkueista kuin korkeintaan UJK:n, eikä Anatoli Bogdanov ole saanut joukkuettaan motivoitua kuin ajoittain.

Kevät:

TuTossa on potentiaalia jopa sarjan kärkipäähän, mikäli heikkoudet saadaan eliminoitua. Jos joukkue saa jostakin maalivahtivahvistuksen ja korjaa asennettaan, on komea nousu kohti kärkipäätä vielä mahdollinen. Jos taas otteet jatkuvat samanlaisina, ei loppukaudeltakaan ole paljon luvassa.

Melkein mikä tahansa on TuTon kohdalla mahdollista, mutta todennäköisesti joukkue kuuluu sijoituksista 8:n ja 11:n välillä taisteleviin ryhmiin.

FPS

27 ottelua, 21 pistettä

Syksy:

FPS on pelannut koko syksyn tasaisen epätasaisesti. Välillä joukkue on käväissyt pudotuspeliviivan paremmalla puolella, mutta tauolle se lähtee ennakkoveikkauksia myötäilevällä kymmenennellä sijalla.

FPS:n hyökkäyspeli on toiminut ajoittain erittäin hyvin, sillä joukkueessa on muutamia erinomaisia yksilöitä, joista Andrei Makrov on koko sarjan huipputasoa. Ongelmia on kuitenkin ollut hataran puolustus- ja maalivahtipelin kanssa, ja omassa päässä on soinut liian usein. Vaihtuvuus on muutaman viime kauden tapaan ollut suurta. Vihreäpaidoissa on nähty syksyn aikana useita muutaman ottelun keikkatyöläisiä.

Kevät:

Laadukkaat hyökkääjät pitävät FPS:n mukana taistelussa viimeisestä pudotuspelipaikasta. Otteen herpaantuminen voi kuitenkin viedä forssalaiset jopa karsintasarjaan. Kahdeksas sija vaatisi nähtyä parempaa oman pään peliä.

FPS on mukana ryppäässä, joka taistelee sijoista 8-11.

UJK

27 ottelua, 3 pistettä

Syksy:

Jatkoaika veikkasi ennen kauden alkua, että UJK jää jumboksi, mutta siitä ei tule Diskoksen kaltaista heittopussia. Veikkaus meni tavallaan kohdalleen, sillä UJK on ollut selvempi heittopussi kuin Diskos vuosi sitten. Alkukausi on sujunut reilujen tappioiden merkeissä, etenkin omiin on maaleja mennyt aivan tuhottomasti. Kauden toistaiseksi ainoa voitto tuli yllättävällä 1-5-vierasvoitolla Hokista.

UJK:n ongelmista suurin on ollut puolustus, joka on kaukana Mestis-tasosta. Hyökkäyksessä on muutamia valopilkkuja, mutta heistä ei ole ollut paljon apua, kun omiin on kiekko mennyt keskimäärin yli kuusi kertaa joka ottelussa. Joukkue teki joulutauon alussa valmentajanvaihdoksen, jossa kokematon Mestis-luotsi Aki Mykkänen korvattiin legendaarisella Matti Keinosella.

Kevät:

Vaikka ”Möllin” työsarka onkin valtava, piristänee valmentajanvaihdos UJK:n otteita. Olisi yllätys, mikäli joukkue pelaisi keväällä yhtä huonosti kuin syksyllä. Karsintasarjaan kotkat ovat joka tapauksessa menossa, ja nouseminen jumbosijaltakin on ylivoimainen haaste. Karsinnoissa voi sitten tapahtua melkein mitä tahansa, joten UJK:n kohtalo ei ole vielä sinetöity.

UJK on pomminvarmasti runkosarjan 12.

» Lähetä palautetta toimitukselle