Jacob Trouban päättyvä tulokassopimus on ollut kestokeskustelunaihe läpi talven Jets-fanien ja –median keskuudessa. Millaista jatkosopimusta Jets tarjoaa, millaista pahvia Trouba vaatii, nähdäänkö jenkkipakkia ylipäätään Winnipegissä enää ensi kaudella?
Trouban leiri antoi osviittaa tulevasta jo talvella, kun se winnipegiläishuhujen mukaan vaati suojatilleen niin kestoltaan kuin arvoltaan massiivista jatkosopimusta. Ja vaikka kumpikaan osapuoli ei huhuja vahvistanut, kävi sivustaseuraajalle selväksi, ettei jatkosopimusneuvotteluista olisi tulossa helppoja.
Columbus Blue Jackets kiinnitti jo Seth Jonesin pitkällä sopimuksella. Jonesin sopimus on oiva vertailukohta myös Trouban tapauksessa, sillä miesten NHL-urilla on paljon yhtäläisyyksiä.
Molemmat nuorista amerikkalaispuolustajista ovat ensimmäisen kierroksen varauksia, Trouba kesältä 2012, Jones vuotta myöhemmin. Kumpikin on pelannut nyt kolme täyttä NHL-kautta varsin samankaltaisissa rooleissa joukkueidensa Top 4 –puolustajina.
Vilkaisu tilastoihinkin kertoo miesten saalistaneen miltei identtisen määrän tehopisteitä lyhyiden uriensa aikana. Tosin siinä, missä Jonesin pistemäärät ovat olleet vuosi vuodelta vähäisessä nousussa, on trendi ollut Trouballa laskusuuntainen.
Trouban puolustukseksi on syytä nostaa esille jenkkipakin ylle langennut rooli joukkueen sisällä. Trouba on pelannut valtaosan urastaan kokeneen Mark Stuartin parina.
Tulokkaan ja veteraanin suhde toimi alkuun mainiona mestari-kisälli-suhteena, mutta sittemmin Trouba on joutunut oppipojasta lapsenvahdin rooliin. Hän on saanut paikkailla illasta toiseen parin viime kauden epävarmimman Jets-puolustajan virheitä, mikä on väkisinkin näkynyt myös Trouban tekemisissä.
Trouban leiri hakee vähintään saman tason kontrahtia, jollaisen Jones allekirjoitti
Toisaalta pistepörssiä tuijottaessa on huomioitava myös tylermyers-vaikutus. Jättimäinen pelaajakauppa, jolla Jets hyvästeli ongelmalapsi Evander Kanen reilu vuosi sitten, saatteli Jets-paitaan Tyler Myersin.
Jättikokoisen puolustajan mukaantulo on oleellisesti vähentänyt Trouban ylivoima-aikaa. Kun tulokaskaudellaan Trouba kellotti noin kaksi minuuttia ylivoima-aikaa ottelua kohden, on lukema sittemmin vähentynyt lähes puoleen.
Edistyneet tilastot kertovat Trouban kehittyneen nimenomaan kahden suunnan pelissään, ja varsinkin ilman Stuartia pelatessaan. Trouba on parhaimmillaan Jetsin paras kiekollinen puolustaja, joka ei ole vielä saavuttanut kehityskaarensa lakipistettä.
Tulokassopimus on päättymässä, ja on koittanut palkanmaksun aika. Todennäköisesti Trouban leiri hakee vähintään saman tason kontrahtia, jollaisen Jones allekirjoitti Blue Jacketsin kanssa. Mikäli Jets ei maksa, joku muu varmasti maksaa.
Kilpalaulantaan Troubasta Jetsin ei ole kuitenkaan tarpeellista lähteä, vaikka mies onkin jo noussut joukkueensa avainpelaajien joukkoon.
Tällä hetkellä kolme muuta puolustajaa (Dustin Byfuglien, Tobias Enström, Myers) verottaa Jetsin palkkakattoa lähes 19 miljoonalla dollarilla. Ja vaikka palkkakatto ei sinällään olekaan juuri nyt ongelma, ei Jets maksa mielellään enää Trouballe vastaavia rahakasoja.
Mikäli Trouba solmisi kalliin sopimuksen jonnekin toisaalle, kilahtaisi Jetsin laariin organisaation johdolle kullanarvoisia varausvuoroja. On todennäköistä, että Jets-johto ottaisi kärkikierrosten vuoroja hyvin mielellään vastaan, jos se samalla välttyisi maksamasta Trouballe jopa paria, kolmea miljoonaa ylihintaa.
Trouban lähtö kirpaisisi, mutta antaisi samalla lisää pelimerkkejä Jets-GM Kevin Cheveldayoffille.
