Harva uskoi kauden alussa Ilveksen olevan mukana, kun Liigassa pelataan puolivälieriä. Uskovien määrä tuskin ainakaan nousi Sami Sandellin loukkaannuttua. Hyökkääjän kauden päättymisen piti olla viimeinen naula Ilveksen arkkuun jo aikaisessa vaiheessa.

Kannattajien pitkä odotus päättyy kuitenkin tänä keväänä mitä maukkaimmalla tavalla, kun vastaan asettuu ennakkosuosikin viittaa vahvasti harteillaan kantava Tappara.

Ilves pelasi vahvan kevätkauden nousten lopulta mukaan pudotuspeleihin, eikä Ässien kaato ensimmäisellä kierroksella varmasti täyttänyt Karri Kiven joukkueen vatsaa, päinvastoin. Odotettavissa on kiimainen taisto, jonka voittaja ei saa mitään ilmaiseksi.

Materiaaliltaan miltei ylivoimainen, runkosarjan voittoon kävellyt Tappara, on saanut levätä ja valmistautua pudotuspeleihin Ilveksen pelatessa omia pudotuspelejään käytännössä koko kevään. Pitkässä juoksussa tämä on Tapparan etu, mutta helppoa alkua se ei kevään tosipeleihin saa.

Ilveksen suurin valttikortti seisoo tupsukorvien penkin takana. Kivi on valmentaja, jonka arsenaalista löytyy henkinen ja taktinen osaaminen Tapparan kaatamiseen.

Kiven luotsaama joukkue on osoittanut kevään aikana pystyvänsä nousemaan tappioasemasta voittoon, olla lannistumatta takaiskuista, eikä johtoasemassa pelatessa ole enää nähty perinteistä Ilves-paniikkia.

Vaikka tilastojen tuijottaminen ei tuleviin lopputuloksiin vaikuta, on yksi seikka kuitenkin huomionarvoinen. Aina, kun Ilves on kohdannut puolivälierissä Tapparan, on sen kausi päättynyt mitaleille.

Mikäli Ilves kaataa Tapparan, ei hurmostilassa eteenpäin jyskyttävä vihreäkeltainen mestaruusjuna suistu raiteiltaan, vaan se puksuttaa pääteasemalla odottavan Kanada-maljan luo.