Mielipide

HIFK:n johtajuuskriisi ei rajoitu Nybondasiin

LIIGA / Kolumni
Maanantaina Liigassa puhutti HIFK-vahti Niklas Bäckströmin puheenvuoro omasta tilanteestaan sekä HIFK:n urheilujohdon toimivuudesta. Bäckströmin puheenvuoro oli kuitenkin vain jäävuoren huippu.

"Pelaajille menestyminen merkitsee totta kai paljon. Kuitenkin lähimpien esimiesten kunnioitus, arvostus ja rehellisyys ovat tärkeimpiä ja yleensä takaavat sen, että menestystä tulee." Näin totesi Niklas Bäckström Ruutu Urheilun haastattelussa maanantai-iltapäivällä.

Monessa muussa tapauksessa yllä oleva saattaisi kuulostaa kokoonpanon ja koko harjoitusryhmän ulkopuolelle joutuneen maalivahdin katkeralta tilitykseltä - ei HIFK:ssa. Helsinkiläisseura on ollut niin usein myrskyn silmässä, ettei kyse voi olla enää sattumasta.

Vuosi toisensa jälkeen HIFK:n resurssit ovat Liigan ehdotonta eliittiä. Silti menestys on yksittäisiä suonenvetokausia lukuun ottamatta karttanut joukkuetta. Valmentajat ovat vaihtuneet, pelaajat ovat vaihtuneet, vain alisuorittaminen on ollut pysyvää.

Valmentajat ja pelaajat ovat vaihtyneet, Vain alisuorittaminen on ollut pysyvää

Syiden on siis oltava jossain muualla, eikä niitä kannata hakea mystisistä kirkkaista valoista.

Organisaatio uudistui viime syksynä, kun Tom Nybondas siirtyi sivuun urheilujohtajan tehtävistä - eikä syyttä. Viime töinään mies jätti vain palaneita siltoja, joista Bäckströmin tapaus on vain se kuuluisa viimeinen silaus.

Viime keväänä päävalmentaja Antti Törmänen lakaistiin maton alle. Valmentaja johdatti joukkonsa seurahistorian ensimmäiseen runkosarjan voittoon vuotta aiemmin, seuraavana keväänä seura ei edes vaivautunut kertomaan julkisuuteen sopimuksen purkamisesta, saati kiittämään Törmästä hienosta kaudesta 2015–2016.

Kysymys kuuluukin kuinka syvällä ongelmat todellisuudessa ovat? Vuosien mittaan Nybondaksesta muovautui stadilaisen ylimielisyyden kasvot. Täyttä päätäntävaltaa urheilujohtajalla ei kuitenkaan ole, joten ylimielisyyden on kummutava syvemmältä omistajaportaan sekä hallituksen uumenista.

Yrityksen ylin johto määrittää yrityksen arvot. Arvojen määrittely ei ole vain korusanoja taulussa toimiston seinällä, vaan päivittäistä tekemistä. Yhteisiin arvoihin sitoutuminen on työntekijöille huomattavasti helpompaa johdonmukaisen johtamisen avustamana.

Hyvä johtaja jaksaa nähdä vaivaa itsensä kehittämiseen. Toisaalta on paljon helpompaa elää maailmassa ilman itsekritiikkiä. Näin on toimittu vuosia myös HIFK:ssa. Kuran osuessa tuulettimeen saattoi aina irtisanoa valmentajan tai keksiä muita tekosyitä epäonnistumiseen.

Läpi 2000-luvun jatkunut turbulenssi ja tuhlatut miljoonat kertovat karua kieltään. HIFK on huonosti johdettu organisaatio. Ilman täydellistä kulttuurinmuutosta helsinkiläiset tarvitsevat menestyäkseen päävalmentajaksi Kari Jalosen tapaisen, kuvia kumartelemattoman poikkeusyksilön.

» Lähetä palautetta toimitukselle

Lue myös