Tapparan kausi oli siis melkoisen vaiherikas. Runkosarjassa joukkue vielä etsi itseään ja omaa pelityyliään. Suorittaminen oli raskasta, eikä joukkue hätyytellyt missään vaiheessa sarjan kärkeä. Ajoittain pudotuspelipaikkakin oli uhattuna. Helmikuun hyvät otteet nostivat joukkueen kuitenkin lopulta runkosarjan viidenneksi. Tämän jälkeen loppu onkin jo kuin jääkiekon satutarinasta. Tappara kaatoi vastustajansa toinen toisensa jälkeen ja ainoastaan finaalivaiheessa se selvisi suoraan kolmella ottelulla. Ottelusarjat Bluesia ja HPK:ta vastaan venyivät viimeiseen otteluun asti.
Mutta miten Tappara nousi keväällä ykköseksi, päävalmentaja Jukka Rautakorpi?
- Tämä joukkue elää voittaakseen. Usko omaan tekemiseen on ollut koko ajan vahva, eikä se ole murtunut, Rautakorpi kommentoi.
- Tottakai pudotuspelit ja runkosarja on kaksi eri asiaa. Meillä joukkueessa ei ole mitään tähtiä, vaan käytössä olevista resursseista on rakennettu joukkue. Ja se on nimenomaan joukkue. Kun joukkue saatiin yhtenäiseksi kyettiin omaksumaan oma pelitapakin.
Jukka Rautakorpi päättää pestinsä Tapparan peräsimessä. Hän siirtyy Kuortaneen urheiluopiston kehitysjohtajaksi.
- Hieno tapa päättää neljän vuoden projekti. Nyt on kuitenkin uusien haasteiden aika. Haluan kehittää itseäni ihmisenä sekä oppia jatkuvasti uutta, Rautakorpi tarinoi joukkueen shamppanjasuihkusta selvittyään.
Yksi yhtäläisyys edelliseen mestaruuteen keväältä 1988 löytyy. Sen nimi on Janne Ojanen. Ojanen nosti pitkästä aikaa "Pojan" suorille käsille ja tunnelma oli vähintäänkin liikuttava.
- Kyllä tämä on uskomaton joukkue. Olemme oppineet kantapään kautta vastoinkäymisistä ja nousimme voittajiksi. Aikaisemmista finaaleista on se etu, että nyt osasimme pelata oikealla tavalla, Ojanen hehkutti.
Hänellä oli myös tietoa illan jatkosta.
- Kunhan Teidät median edustajat saadaan täältä kopista pois niin todelliset juhlat voi alkaa.
Pleijareiden paras
On oikeusmurha, mikäli pudotuspelien parhaaksi pelaajaksi valitaan joku muu kuin Esa Pirnes. Pirnes voitti pudotuspelien pistepörssin ja teki kolmessa finaalissa tehopisteet 4+2. Noista maaleista kaksi tuli ratkaisevassa finaalissa ja molemmissa Oulun-ottelussa Pirnes teki ratkaisumaalin jatkoajalla. Kun tähän lisätään vielä viidennen välierän tehot 1+2 ei haastajaa löydy. Pirneksestä on kevään koittaessa noussut Tapparan numero uno ja hän on perinyt osaltaan Janne Ojasen tittelin joukkueen ykkössentterinä. Joukkuepelaaja muistaa myös pelikaverinsa.
- Kyllä on aivan helvetin loistava fiilis. Omaan onnistumiseen tärkein syy on koko joukkueen panos. Omia tekemisiä ehtii miettiä sitten jälkeenpäin, onnellinen Pirnes kommentoi suuren toimittajajoukon piirittämänä.
Pirneksen kausi jatkuu finaalien jälkeenkin. Pirnes saa varmuudella kutsun leijonapaikkaan, eikä paikka MM-kisoissakaan yllättäisi ketään.
- Tottakai kotikisat kiinnostaa. Olen valmis pelaamaan maajoukkueessa.
Ei päätä pensaaseen
Kärppien ei tarvitse laittaa päätä pensaaseen. Se taisteli urhoollisesti vastaan, mutta ei voinut paremmalleen mitään. Kaksi jatkoaikatappiota kertoo, että marginaalit olivat pienet. Lopullinen puristus jäi kuitenkin puuttumaan, eikä riemukasta välierävoittoa Jokereista ehditty nollata ajoissa. Tavoite kuitenkin täyttyi ja kausi oli kokonaisuudessaan menestys.
- Urheilullinen tilipäätös on positiivinen. Kauteen lähdettäessä tavoite oli olla parempi kuin viime kaudella. Siinä me onnistuimme hienosti, Kärppien puheenjohtaja Seppo Arponen kommentoi.
- Vaikka tämä oli hävitty ottelu en ole kovinkaan pettynyt. Olen ylpeä, sillä emme hävinneet huonolle joukkueelle. Tapparan materiaali ja etenkin fysiikka osoittautui tällä kertaa vaan paremmaksi, Arponen jatkoi.
Voimahyökkääjä Pasi Nielikäinenkin tunnusti vastustajan paremmuuden.
- Tämä oli niin pienestä kiinni. Taulussa on kuitenkin 3-0, joten turha tässä on mitään selitellä. Parempi voitti.
- Kyllä henkilökohtaisesti on uskomaton fiilis. Mahtava joukkue ja fantastinen yleisö. Tämä on upea juttu.
Onnittelut Tapparalle mestaruudesta!
