Mielipide

Etelä-Karjalassa taotaan rahaa

LIIGA, CHL / Kolumni
Tänään viime kauden taloudellisen tuloksensa julkistanut SaiPa on viimeisen kolmen kauden aikana takonut rahaa kun rauta on ollut kuumaa. Yli 1,5 miljoonaa euroa kolmen edellisen kauden aikana voittoa tehnyt liigaseura oli vielä kolme vuotta sitten pahasti velkainen ja vain omistajien kukkaron nyörejä venyttämällä koko seura saatiin pidettyä vesirajan yläpuolella.

Seuran nostaminen taloudellisesta sudenkuopasta aloitettiin jo seuraavalla kaudella. Reilun 140 000 euron taloudellinen voitto antoi jo pieniä eväitä, mutta viime kauden hirmuinen 740 000 euron positiivinen tulos tarkoitti sitä, että maallikon järjellä ajateltuna yhdellä napin painalluksella SaiPa olisi muuttunut pahasti velkaisesta seurasta täysin velattomaksi kahdessa vuodessa. Realiteetit kuitenkin ovat toisenlaiset.

Laskentatavasta riippuen puolitoista tai kaksi kautta sitten alkanut lappeenrantalainen jääkiekkobuumi on noussut tuona aikana svääreihin, joita ei varmasti kukaan vielä viisi vuotta sitten uskonut mahdolliseksi. Viime kauden keskiarvoisen yleisömäärän kavuttua jo yli neljän tuhannen alkaa seura olemaan epämääräisellä vedenjakajalla. Pitääkö Kisapuiston yleisöä jollain tavalla palvella vielä paremmin vai tarvitseeko muuttaa mitään?

Toissa kauden reilun 740 000 euron tuloksen julkistamistilaisuudessa SaiPan toimitusjohtaja Riku Kallioniemi totesi YLE:lle antamassaan haastattelussa, miten joka puolella tehdään koko ajan uusia ja hienompia tiloja ja ihmiset tottuvat siihen. Realismia kuitenkin on, että tässä alkaa SaiPan rajallisuus jossain vaiheessa näkymään.

On selvää, että SaiPan kotiareenana toimiva Kisapuisto asettaa suuret rajoitteet yleisön palvelemiseen ja en millään usko, että seuralla on suuria haluja tai taloudellisia resursseja, jättivoitoista huolimatta, ruveta modernisoimaan kaupungin omistamaa hallia. Etenkään, jos se vaatii erittäin suurikokoisia investointeja.

Modernisointia tai ei, niin kassakoneet ovat laulaneet suloisia säveliään viimeisinä vuosina. SaiPan fanimyynti kasvoi toissa vuonna peräti 126% ja on täysin selvää, että mennellä kaudella kuittirullaa on saatu vaihtaa kassakoneesta, jos ei samaan tahtiin, niin ainakin lähes yhtä tiheään fanituotemyymälässä. Vaikka seuran fanituotteet eivät ole se rahakone, jolla taloudellisia tilanteita käännetään laidasta toiseen, on pienikin tippa meressä enemmän kuin ei tippaa ollenkaan.

Monien tekijöiden summana tulleet viime kausien voitot eivät kuitenkaan himmennä yhtään SaiPan toimiston saavutuksia. Etenkin kun tämän kauden hurjasta 760 000 euron tuloksesta senttiäkään ei tullut pelaajamyynneistä tai vuokrauksista, vaan yksinkertaisesti äärimmäisen kovalla työllä ja sillä kuuluisalla pienellä onnella.

» Lähetä palautetta toimitukselle

Lue myös