TPS:n edustusjääkiekko kulkee tällä hetkellä syviä polkuja. Joukkue häviää kerta toisensa jälkeen, ja päävalmentaja Miika Elomo sekä fanit ovat toistensa rinnuksissa kiinni.
Elomon valinta edustusjoukkueen ykköseksi oli hyvin kyseenalainen teko. Vaikka valinta olikin pieni pakkorako parhaiden vaihtoehtojen jäädessä verotuksen tai kiinnostuksen puutteen takia muualle, ei valmennusuransa kapaloissa olevaa aloittelijaa olisi pitänyt pistää tällaiseen paikkaan − tuleen makaamaan.
lappavatko Nummelin ja kumppanit Kai Suikkasen lähdettyä nyt vettä Elomon kiukaalle?
Nyt Elomoa itseään pitäisi ennemmin kiittää kuin haukkua. Olkoonkin, että hänen lausuntonsa eivät yleensä vaikuta olevan samasta pelistä, on Elomo pelaajistolle vankka luotiliivi. Kilpi, joka ottaa suurimman osan kudeista vastaan.
Räikeillä lausunnoillaan hän vie takuulla huomiota pois itse pelaajista. Pelaajista, jotka pakenevat sovitusta junioritapaamisestakin. Pelaajista, joiden pitäisi pystyä parempaan vaikka päällään seisten.
Nyt pelaajisto velttoilee, mutta pelaa samalla heitä puolustavaa valmentajaa ulos joukkueesta. Häpeällistä!
Oikeasti Elomon pitäisi jatkaa TPS:n peräsimessä vaikka koko kevät. Valmentajan vaihtaminen on vasta kolmas asia tärkeysjärjestyksessä.
Ensiksi TPS:n tämänhetkisen joukkueen pitäisi kaivaa esiin peili ja repiä itsestään muutaman voiton verran ammattiylpeyttä. Onnistuuko se, vai lappavatko Petteri Nummelin ja kumppanit Kai Suikkasen lähdettyä nyt vettä Elomon kiukaalle?
Liigassa on ennenkin pelattu tyhjällä pelikirjalla jopa mitaleille asti. Vai mitä, Matti Alatalo?
Toiseksi organisaation johdon olisi päätettävä mitä se todella haluaa. Suurin syypää heikkoon menestykseen kun on tietysti organisaation johdossa. Ei ole selkeää suuntaa, on vain lupauksia muutoksesta ja paremmasta.
Muutoksia on lupailtu, mutta samaan aikaan uusi urheilujohtaja Antero Niittymäki sanoo Urheilusanomien haastattelussa, ettei "tulevan valmentajan pelityylillä ole mitään väliä".
Tämä on yhteen lauseeseen tarttumista, mutta tuon lauseen perusteella ensi kaudella voi luvassa olla aivan samanlainen sekasotku. Tai jos seuraava valmentaja onnistuukin, niin sitä seuraava sekoittaa pakan.
Niittymäki vaikuttaa jämerältä kaverilta pestiinsä. Aivan niin, mutta kokemuksen suhteen mennään Elomon tapaisesti toivon eikä referenssien varassa. Muuttuuko mikään?
Totuus on se, että tässä vaiheessa paremman toivominen ei enää riitä. TPS tarvitsee kokemusta ja näkemystä koko seuran pelaamisesta ja tekemisestä. Mieluummin seuran ulkopuolelta.
