Mielipide

Ei poppakonsteja tai onnenkauppaa - SaPKo pelaa juuri niin kuin suunnittelikin

MESTIS / Kolumni
SaPKo pelaa tällä hetkellä seurahistoriansa parasta kautta, ja se ei ole sattumaa. Joukkue on edennyt välitavoitteissaan nyt mitalipeleihin, mutta se janoaa vieläkin pidemmälle.

SaPKo paineli suvereenisti Mestiksen runkosarjan voittoon ja pyyhälsi puolivälierissä KeuPan yli voitoin 4−0. Joukkue lähtee välieriin hurjassa lennossa, sillä savonlinnalaiset ovat hävinneet 16 edellisestä ottelustaan ainoastaan yhden.

Pässipaidat Mestiksen sarjataulukon häntäpäästä muistava saattaakin ihmetellä: "Mikäs suonenveto se Savonlinnassa on nyt menossa?"

Mitkään poppakonstit eivät kuitenkaan ole olleet siivittämässä joukkuetta mitalipeleihin. Kausi on ollut seuraus tinkimättömästä laadusta niin pelaajistossa kuin pelitavassakin.

Toista kautta Savonlinnassa valmentava Pasi Räsänen on yhdessä Jarmo Myllyksen kanssa luonut sapluunan, joka hakattu kiveen. Pelilliset suuntaviivat eivät ole kauden aikana muuttuneet. 

SaPKo on aktiivinen niin kiekollisena kuin kiekottomanakin. Kiekosta ei luovuta, ja kiekottomana se pyritään voittamaan mahdollisimman nopeasti takaisin. Vallan välinettä ei kuitenkaan ahnehdita puolustuspelaamisen kustannuksella.

Yhtenäinen viisikkopelaaminen avittaa luonnollisesti pelaajia. Se mahdollistaa sen, että pelaajilla on jokaisessa pelin tilanteessa käytössään monia eri syöttösuuntia, joista valita.

Ottelut, joissa SaPKo on ollut selkeästi vastaanottavana osapuolena, ovatkin laskettavissa yhden käden sormilla. Joukkue noudattaa pelitapaa välittämättä tulostaulun numeroista, ja se tuottaakin maalipaikkoja vastustajasta ja pelipaikkakunnasta riippumatta.

Maalinteko sakkasi runkosarjassa muutamien otteluiden jaksoissa, mutta välillä se oli liki yliluonnollisenkin tehokasta. Joukkue on kuitenkin löytänyt kultaisen keskitien ja repii säännöllisesti voittoon tarvittavat maalit.

Avainpelaajista Jonatan Tanus, Teemu Lepaus ja Casimir Jürgens ovat sinkoutuneet rivimiehistä aivan sarjan tähtipelaajien joukkoon. Kolmikko ei kolisuttelekaan Liigan portteja syyttä suotta.

Joukkue on silti rakennettu niin, että ketju kuin ketju kykenee hyökkäysvoittoiseen suorittamiseen. Nelosketjun hyökkääjätkin pyrkivät lähtökohtaisesti pelaamaan peliä hyökkäyspäädyssä ja kiekolla halliten.

Uppiniskainen ja vanhentunut kahtiajako puolustavien ja hyökkäävien ketjujen välillä on häivytetty olemattomiin.

Pienemmälle huomiolle jääneissä laitahyökkääjissäkin piilenyttä potentiaalia valmennus on kaivanut esiin parhaalla mahdollisella tavalla. Niklas Salo, Rasmus Hämäläinen ja Toni Henttonen pelaavat uransa parasta jääkiekkoa ja tunkeutuvat otteillaan vastustajien yöuniin.

Kaiken on kruunannut myös viime kaudesta kohisten parantunut maalivahtipeli sekä aiempaa liikkuvampi puolustus, joka pysyy ongelmitta mukana hyökkääjien pelinopeudessa.

SaPKo on tällä kaudella jo rikkonut lukuisia seuran ennätyksiä, mutta joukkue janoaa lisää. 

Sen osoitti jo kapteeni Juuso Forsströmin tuima mutta päättäväinen katse runkosarjan voittopokaalia hakiessa.

» Lähetä palautetta toimitukselle