Liigan kurinpidolla on riittänyt tälläkin kaudella töitä. Osa kurinpitoon menneistä tilanteista on ollut puhtaita vahinkoja, mutta joukossa on aivan liian paljon hetkiä, joissa vastustajan kunnioitusta ei ole. Ja joka kerta kun kaukalossa näkee vastustajan turvallisuutta väheksyvää piittaamattomuutta, tekee mieli kyseenalaistaa koko lajin seuraamisen mielekkyys.
Fyysinen elementti ja taklauspelaaminen kuuluvat olennaisena osana lajiin. Sen sijaan jokainen päähän kohdistunut taklaus, kuolleesta kulmasta tullut niitti tai taklaaminen kolmantena osapuolena on aivan turha. Jääkiekko olisi lajina fyysinen ilman näitä täysin turhia tekoja.
Säännöt ovat sääntöjä ja taklausten kohdalla säännöt on tehty pelaajien turvallisuutta silmällä pitäen.
Myös katsojakunnassa on joukko, joka tuntuu ihannoivan ylikovaa peliä. Vai mikä muu selittää loukkaantumisiin johtaneissa tilanteissa sellaiset huutelut kuin "kiviä taskuun", "äijäpeli" tai "taklattavalla pitäisi olla vastuunsa"? Jos joku kehtaa kritisoida, ollaan lähettämässä hamekangasta tai väitetään, ettei jääkiekossa saa enää taklata.
Väärin, kyllä saa, mutta puhtaasti. Jääkiekko on lajina nopeutunut niin paljon viimeisten vuosikymmenten aikana, että varusteiden kehittymisestä huolimatta jokainen epäpuhdas taklaus aiheuttaa välittömästi loukkaantumisriskin.
Oma aiheensa on tälläkin kaudella nähdyt jalkapyyhkäisyt ja niskaan kohdistuneet mailalla huitomiset. Missä on tällaisissa teoissa vastustajan kunnioitus, ja ovatko nämä sitä fyysistä peliä, jota me oikeasti haluamme nähdä?
Minä ainakin toivoisin, että pelaajat pääsisivät työpäivänsä jälkeen ilman sairaalareissua kotiin.
