Divisioonan sisäistä pistepörssiä johtaa Anaheimin Teemu Selänne 34 tehopisteellään. Tehokkain puolustaja löytyy samasta joukkueesta; Chris Pronger johtaa samalla koko liigan puolustajien pistepörssiä 30 pisteellään. Joukkueista vähiten maaleja on päästänyt Dallas ja verkkoa on odotetusti heiluttanut eniten Anaheim. Seuraavassa tarkempi katsaus Tyynenmeren joukkueiden marraskuun kuulumisiin.
Ankkalammella tapahtumarikas marraskuu
Anaheimin organisaatiossa sattui ja tapahtui marraskuun aikana. Siirtorintamalla oli vilkasta, ja niin Todd Fedoruk, kuin Stanislav Tshistovkin saivat vaihtaa maisemaa. Fedoruk matkasi Philadelphiaan, vaihdossa varausvuoroon. Myös Tshistovista Anaheim tienasi varausvuoron. Fedorukin siirto Flyersiin tiesi sitä, että Ducks-organisaatiosta vapautui paikka nyrkkisankarille. Paikan täyttäjäksi Brian Burke treidasi George Parrosin Coloradosta. Maksuvaluuttana 2. kierroksen varausvuoro.
Maalivahtiosastolla oli myös kuun aikana todella vilkasta. Ensin loukkaantui Ilja Bryzgalov, jonka tilalle nostettiin farmin farmista David McKee. Sitten oli Jean-Sebastien Gigueren vuoro loukkaantua. Paikkaajaksi nostettiin Portlandista Michael Wall. Flames-matsiin Ducksin lähtökohdat eivät olleet mitenkään mairittelevat, maalivahtikaksikkona NHL-kokemusta vailla oleva duo. MIchael Wall kuitenkin debytoi NHL-jäillä onnistuneesti, ja Anaheim nappasi voiton. Lisää hämmennystä Anaheimin maalivahtisopassa tarjoili Michael Leighton. Syystä tai toisesta mies nostettiin Flames-ottelua seuranneena päivänä ylös, waiver-listan kautta. Nashville käytti tilaisuuden hyväksi, ja nappasi miehen talteen.
Terveenä ollessaan Jean-Sebastien Giguere jatkaa maalivahtihierarkian korkeimmalla tasolla. Mies on pelannut alkukauden mainiosti, ja Bryzgalovilla on hikinen urakka edessään, mikäli aikoo kanadalaisen syrjäyttää. Puolustuksen sankariroolissa jatkaa elegantti duo Scott Niedermayer-Chris Pronger. Herrat sijoittuvat Anaheimin sisäisessä pörssissä aivan terävimpään kärkijoukkoon. Jääaikavertailussa kaksikko on suvereeni. Myös Francois Beauchemin kerää edelleen hurjia minuutteja. Pisteiden valossa marraskuun kovimmat tehomiehet olivat Chris Pronger, Scott Niedermayer, Shane O'Brien.
Hyökkäyspäässä ykkösketju juhli marraskuun aikana. Huimassa myötätuulessa viilettävä Teemu Selänne saavutti 500 runkosarjamaalin rajapyykin tappio-ottelussa Coloradoa vastaan. Selänteen kuukausi oli muutenkin yhtä juhlaa, tehopisteitä ropisi yli 20. Ykkösketjun Andy McDonald ja Chris Kunitz esittivät myös marraskuussa mainioita otteita, mutta jäivät pisteiden valossa selvästi Selänteen saaliista. Ryan Getzlaf, Dustin Penner ja Todd Marchant voidaan laskea myös onnistujien listalle. Edellämainittujen ohella ruotsalaissentteri Samuel Påhlsson iski maaleja hyvään tahtiin.
Anaheim on edelleen yksi NHL:n kovavireisimmistä joukkueista, ja mikäli ongelmat maalivahtiosastolla saadaan kuntoon, lento jatkunee läpi talven. Ducksilla on sinänsä hyvä tilanne, että joukkue ei mahdottomasti kärsi maalivahtien sivussa olosta, koska puolustus on erittäin tasokas. Silti Gigueren ja Bryzgalovin kuntoon saaminen olisi edellytys suuremmalle menestykselle. Kahdella kokemattomalla maalivahdilla ei taalajäillä pitkälle mennä.
1. Teemu Selänne 29 13+21=34
2. Chris Pronger 29 4+26=30
3. Scott Niedermayer 29 5+20=25
4. Andy McDonald 29 9+14=23
5. Chris Kunitz 28 14+7=21
Dallasin vauhti hiipui marraskuussa
Erinomaisesti kauden aloittanut Dallas Stars putosi maanpinnalle marraskuussa, kun joukkue hävisi puolet pelaamistaan 14 ottelusta. Vieraspainotteisen kuukauden aikana Stars pystyi vain kahdesti hakemaan pisteet vastustajan kotijäältä. Ailahtelevaisuutta otteisiin aiheutti muun muassa runkopelaajien loukkaantumiset, joiden myötä farmiseura Iowasta aukeni portit helposti emoseuraan.
Marty Turcon lievän haparoinnin myötä isokokoinen tulokasvahti Mike Smith pääsi marraskuussa näyttämään kunnolla osaamistaan taalajäillä. Nuorukainen hoitikin rastinsa mallikkaasti ja hänet valittiin jopa kertaalleen viikon tähdistöön NHL:ssä. Tilillä on jo kaksi nollapeliä tältä kaudelta ja Turco on saanut hyvän kirittäjän tolppien väliin.
Puolustus näyttäisi olevan vieläkin mallillaan Teksasissa. Peräpään joukot hoitivat tonttinsa suurin piirtein mallikkaasti, vaikka tietysti parannettavaakin jäi. Philippe Boucher sekä Sergei Zubov paransivat kokonaisvaltaisesti peliään luottopakiksi nousseen Trevor Daleyn kompatessa hyvin vierellä. Jaroslav Modry johtaa Starsin tehotilastoa, mutta tehopisteitä olisi lupa odottaa enemmän tältä slaavipakilta. Ruotsalaisjätti Niklas Grossman teki debyyttinsä tähtipaidassa Darryl Sydorin lievän loukkaantumisen myötä.
Dallasin hyökkäyksestä puuttuu tällä hetkellä sielu ja identiteetti. Mike Modano johtaa joukkueen sisäistä pistepörssiä mutta ei ole enää 1990-luvun tasollaan. Loppukuusta loukkaantunut Eric Lindros vajosi marraskuun aikana horrokseen ja häneltä odotettaisiin enemmän maaleja. Samat sanat voidaan sanoa Jere Lehtisestä, joka on sytyttänyt punalampun vasta neljä kertaa tällä kaudella.
Kapteeni Brenden Morrow`n loukkaantuminen näyttäisi olleen yllättävän kova isku Starsille, jolle kiekko ei tuntunut enää sen jälkeen pomppivan. Joukkue kaipaisi selkeästi yhtä kovan luokan maalintekijää. Tämähän on ongelma, jota jo Jatkoajan kausiennakossa uumoiltiin. Positiivisena seikkana sen sijaan on mainittava Mike Ribeiron ehjä pelin rakentelu ja tasaiset suoritukset. Starsin suomalaistroikasta ainoastaan Jussi Jokinen saa puhtaat paperit marraskuulta.
Ulf Dahlenin läsnäolo Dallasin valmennustroikassa näkyy yhdessä asiassa selkeästi. Kuin varkain joukkueessa pelaa tällä hetkellä peräti neljä ruotsalaispelaajaa, tosin vielä toistaiseksi melko pienissä rooleissa. Loui Eriksson, Mathias Tjärnqvist, Niklas Grossman sekä vastikään ylös nostettu Joel ”Henrikin veli” Lundqvist kantavat tällä hetkellä Dallas-paitaa. Positiivista, että valmennusjohdolla riittää rohkeutta kokeilla omia nuoria pelaajiaan ylhäällä.
Jatkoaika otti alkusyksystä ”kummipelaajakseen” Loui Erikssonin, joka pääsikin marraskuun puolivälin jälkeen pelaamaan säännöllisesti Dallasissa. Eriksson on pelannut viime aikoina jopa Mike Modanon ja Jere Lehtisen kanssa ”ykköskentässä”, joten nuori ruotsalainen näyttäisi vakuuttaneen seurajohdon ainakin välillisesti otteillaan. Tehoja on kymmenessä ottelussa kertynyt 2+1 ja peliaikaa keskimäärin 12 minuuttia per ottelu.
Dallasilla on tulevaisuudessa kova kilpailu San Josen kanssa tyynenmeren divisioonan kakkospaikasta, sillä Anaheim on tässä vaiheessa jo kymmenen pisteen etumatkalla.
1. Mike Modano 27 10+10=20
2. Eric Lindros 26 5+13=18
3. Mike Ribeiro 26 5+12=17
4. Philippe Boucher 26 7+9=16
5. Brenden Morrow 21 8+8=16
Los Angelesissa tappioita taisteluilmeellä
Hollywoodin kiekollinen ylpeys Kings on pelannut marraskuussa varsin samalla kaavalla mihin lokakuussa lopetti. Joukkueelta riittää intoa ja vauhtia, mutta kuitenkin tehot ovat antaneet odottaa itseään. Muutamassa ottelussa etenkin San Josea vastaan Kings on taistellut tasapäisesti, mutta muutamien virheiden tuloksena kiekkoa on saatu kaivaa omasta verkosta. Joukkue on pärjännyt kohtalaisesti kotipeleissään, mutta vieraspelit ovat olleet tuskaisia ja siitä kertoo lohduton vieraspelitilasto (2 voittoa).
Joukkueen kokenut kalusto on ollut jokseenkin kesäterässä vielä alkukaudesta ja eivät ole onnistuneet antamaan tarvittua esimerkkiä nuorille yrittäjille. Kauden ennakkoasetelmiin nähden joukkueen nimivahvuus oli etenkin puolustuspäässä vahva, mutta maalivahtien sekä puolustuksen epävarmat otteet ovat syöneet joukkueen itsetuntoa. Toisaalta hyökkäyskään ei ole ainakaan vielä ollut parhaassa iskussa ja voittoihin tarvittavia tehoja ei ole saatu kaivettua irti. Alexander Frolov, Mike Cammaleri sekä Anze Kopitar ovat kantaneet päävastuun pistetehtailusta.
Kingisllä alkaa olla korkea aika kääntää kurssia kohti voitokkaampaa joulukuuta, muutoin loppukaudesta tulee erittäin vaikea. Joulukuusta tulee vedenjakaja koko organisaatiolle tämän kauden osalta. Hyvä seuraava kuukausi takaa oivat asetelmat kauden loppupuoliskolle ja vastaavasti takeltelevat otteet voivat syöstä joukkueen divisioonan hännille josta ei välttämättä ole paluuta.
Niin kuin jo aiemmin on todettu joukkue jaksaa yrittää ja se on hyvä merkki. Yrittämisen lisäksi tarvitaan myös onnistumisia ja tietysti jossain paikoissa hyvää onneakin. Toivottavasti Kings saa Hollywoodin tähdet puolelleen ja ei päästä lohkon kärkijoukkueita Sharkseja sekä Duckseja tavoittamattomiin. Lohkon kolmospaikka edellä mainittujen joukkueiden jälkeen on ihan realistinen, mutta se tosiaan vaatii pikaista pistetilin kartuttamisen aloitusta.
1. Alexander Frolov 14+10=24
2. Anze Kopitar 6+17=23
3. Michael Camalleri 9+13=22
4. Lubomir Visnovsky 7+11=18
5. Dustin Brown 6+9=15
Phoenix nousussa
Phoenix Coyotesin marraskuu oli murheellisen lokakuun jälkeen kohtalaisen hyvä. Joukkue pelasi marraskuussa yhteensä 12 ottelua ja otti näistä kuusi voittoa. Voitoilla joukkue käänsi kurssiaan NHL:n pohjilta pudotuspelipaikkaan tähtääväksi joukkueeksi. Matkaa todelliseksi haastajaksi on kulkematta vielä paljon, mutta suunta on kentällä parantunut ja avainpelaajien murheellisen pitkä sairastupa on tyhjentymässä. Myös kauden alussa mediassa käyneen keskustelut valmentaja Wayne Gretzkyn asemasta ovat hiljentyneet.
Phoenixin marraskuussa positiivisinta oli maalivahti Curtis Josephin parantuneet otteet, puolustuksen tiivistyminen sekä joukkueen hyvä kotikenttäpeli. Kokenut Joseph palasi paria heikompaa peliä lukuun ottamatta viime kauden tasolleen ja hänet palkittiin marraskuussa kolme kertaa ottelun parhaana pelaajana. Puolustuksessa nuoren Keith Ballardin paluu sairastuvalta pelaavaan kokoonpanoon nosti koko puolustuksen tasoa pari pykälää. Kotikentällä Kojootit voittivat puolestaan kuukauden neljä viimeistä peliä hyvällä esityksellä ja näiden voittojen joukossa olivat mm. Idän haastava New Jersey sekä oman divisioonan kilpakumppani Los Angeles.
Hyvää Kojoottien pelissä on toki näkynyt myös hyökkäyspäässä. Lokakuun lopussa seuraan tullut kokenut Yanick Perreault on ollut jopa yllättävän hyvä ja tehnyt 12 ottelussa seitsemän maalia ja 10 pistettä. Samalla Perreault on saanut ketjunsa laiturin Ladislav Nagyn lentokeliin; Nagy teki marraskuussa 11 ottelussa 13 pistettä. Positiivisia merkkejä hyökkäyksessä on näkynyt myös Saprykin - Zigomanis - Laraque -ketjun pelissä. Kolmikon kesken tuntuu olevan erittäin hyvä kemia ja he täydentävät pelaajatyyppeinä toisiaan varsin hyvin.
Negatiivista joukkueen marraskuussa oli koko kauden heikkona pysynyt alivoimapeli, kauden mittaan liian tutuiksi tulleet avainpelaajien loukkaantumiset ja niin ikään kauden mittaan liian tutuiksi tulleet typerät jäähyt. Alivoimapelissä joukkue tuntuu pelaavan liian usein liian pienellä neliöllä ja päästää vastustajan laukomaan liikaa. Jäähyllä Phoenix on ollut puolestaan lähes ottelusta toiseen useimmin kuin vastustajat. Loukkaantumisille joukkue ei puolestaan itse mahda tietenkään mitään, mutta joukkueen epäonni tuntuu vähän kohtuuttoman suurelta, kun samaan aikaan sivussa ovat pitkäaikaispotilaina esimerkiksi kolme tärkeää hyökkääjää, kapteeni Shane Doan, taitava Mike Comrie ja tärkeä sentteri Steven Reinprecht.
Phoenix teki marraskuussa siirtomarkkinoilla lähinnä maalivahtiosastoaan koskevia muutoksia, koska nuori David LeNeveu pelasi epätasaisesti kakkosvahtina. Ensin joukkue kauppasi maalivahti Philippe Sauven Bostoniin vaihdossa farmihyökkääjä Tyler Redenbachiin. Marraskuun lopussa joukkue puolestaan vahvisti maalivahtiosastoaan hankkimalla Torontosta ruotsalaisvahti Mikael Tellqvistin kaupassa, jossa toiseen suuntaan matkasivat farmissa pelannut hyökkääjä Tyson Nash sekä ensi kesän neljännen kierroksen varaus. Nyt joukkue toivoo sitä, että Tellqvist olisi huomattavasti parempi vastaus kakkosvahdiksi kuin kesällä tähän rooliin suunniteltu Mike Morrison.
Joukkueen jätti marraskuussa myös nuori ja lahjakas venäläishyökkääjä Enver Lisin, jota Gretzky oli ehtinyt aikaisemmin kauden aikana jo kehua. Erittäin nopea, mutta liigan huonoimmalla tehosaldolla kiekkoillut Lisin lähetettiin joukkueen toimesta aluksi farmijoukkue San Antonioon entisen NHL-pelaajan Pat Conacherin oppeihin, mutta Lisin päätti kuitenkin pakata laukkunsa ja palata kotimaahansa. Conacherin opeissa Lisin olisi saanut paremmin oppia Pohjois-Amerikkalaisesta kiekosta ja myös paluu NHL:ään myöhemmin kauden aikana olisi ollut jopa todennäköistä, joten tässä mielessä lento takaisin Venäjälle tuntuu ihmeelliseltä ratkaisulta.
Joulukuussa Phoenix saa takaisin riveihinsä hyökkääjistä tärkeät Steven Reinprechtin ja Mike Comrien, jotka liittyvät jo valmiiksi tällä hetkellä toimivaan runkoon. Ykkösketjun kaksikko Perreault-Nagy on pelannut hienosti yhteen ja Saprykinin, Laraquen ja Zigomanisin muodostama "OMG-Line" on toimiva kokonaisuus sekin. Reinprechtin ja Comrien paluut tuovat joukkueen hyökkäykselle jopa positiivisen ongelman, sillä etenkin laadukkaita keskushyökkääjiä joukkueella riittää jopa yli omien tarpeiden. Phoenixilla olisikin mahdollisuus lähitulevaisuudessa pelaajakauppoihin.
Joulukuussa Phoenix pelaa yhteensä 13 ottelua, joista seitsemän kotona. Oman divisioonan joukkueita vastaan pelattavia pelejä on yli puolet ohjelmasta, joten joulukuu tulee olemaan suuressa arvossa pudotuspelipaikkan tavoittelun suhteen. Positiivinen saldo joulukuulta pitäisi joukkueen pudotuspelimahdollisuudet vielä elossa, negatiivinen saldo puolestaan tekisi kauden lopusta erittäin vaikean - pudotuspeliviivan karatessa jo ehkä liiankin kauas. Joukkueen peli tuntuisi Kojoottien onneksi parantuneen juuri sopivasti ja sairastupakin tyhjentymässä, joten juuri tällä hetkellä Phoenixin tulevaisuus näyttäisi taas olevan vähän paremmalla mallilla.
Marraskuu oli Jatkoajan Phoenix-kummipelaaja Keith Ballardille sikäli hyvä, että hän teki onnistuneen paluun kentille yli kuukauden sairausloman jälkeen. Ballard aloitti pelinsä suhteellisen pienellä jääajalla, mutta nousi pian joukkueensa takalinjojen tärkeäksi lenkiksi ja kellotti useimmissa otteluissa päälle 20 minuutin peliaikoja. Pisteet ovat nuorukaiselta jääneet puuttumaan, mutta muuten Ballard on pelannut tavoilleen uskollisesti hienoa peliä joukkueen eteen. Ottelusta toiseen Ballard on ollut yksi joukkueen ahkerimmista taklaajista ja kiekkojen blokkaajista.
1. Ladislav Nagy 23 4+16=20
2. Ed Jovanovski 24 4+9=13
3. Oleg Saprykin 21 5+7=12
4. Owen Nolan 24 5+7=12
5. Georges Laraque 23 4+8=12
San Jose jatkaa voitokkaana
Sharks pelasi hyvän lokakuun, ja jos vain paremmin voi mennä niin marraskuussa joukkueella meni paremmin. Marraskuussa joukkue voitti 10 ottelua ja hävisi vain kolme. San Jose onkin lännen toiseksi paras joukkue, mutta sarjataulukossa vasta neljäntenä, kun edelle kiilaa divisioonien ykköset, Nashville ja Edmonton. Anaheim johtaa tyynenmeren divisioonaa kuuden pisteen turvin ennen Sharksia.
San Josen viime kauden ykköstykki Jonathan Cheechoo on ollut pienissä ongelmissa. Maaleja on kertynyt vasta seitsemän, ja tehopörssissä Cheech on joukkueen heikoimmassa päässä. Paikoitellen ongelmat ovat johtaneet siihen että Cheechoo on pelannut jopa kolmosketjussa asti. Paikka Thorntonin rinnalla ei ole päivänselvä, vaan myös Cheechoon on se ansaittava.
Myös Chicagosta hankittu Mark Bell on ollut lievästi alisuorittanut pelaaja. Bell on heitetty usein kolmosketjuun Cheechoon kanssa. Ykkösketjussa on usein esiintyneet taitava tsekki Milan Michalek, sekä grinderi Mike Grier.
San Josen iloisin osa on ollut Patrick Marleaun johtama kakkosketju. Marleau johtaa joukkueen sisäistä pistepörssiä, ja on vahva kandidaatti joukkueen tämän hetken arvokkaimman pelaajan titteliin. Marleau pelaa hyvin illasta toiseen ja kannattelee joukkuetta kuten johtajan kuuluukin.
Maalivahtitilanne on San Josessa mielenkiintoinen. Vesa Toskala on osoittanut viimeistään tällä kaudella olevansa oikeasti ykkösmaalivahdin paikan arvoinen. Sharks on hävinnyt tällä kaudella kahdeksan ottelua, ja kun peliaika Nabokovin ja Toskalan välillä on mennyt käytännössä tasan, Toskalalle on merkitty sarakkeisiin vain kaksi tappiota. Voitoissa Toskala johtaa 13-7. Sisäisessä nokkimisjärjestyksessä Toskala onkin joukkueen ykkönen.
Nabokovin paikka kakkosena saattaa olla kauden edetessä toisen joukkueen riveissä. Nabokovin korkea palkka tosin saattaa tulla esteeksi, mutta ainahan kokeneet maalivahdit ovat kauppatavarana kelpaavia. San Josella on liuta lupaavia maalivahteja nykyisen kaksikon takana, ja Nolan Schaefer on yksi joka paikasta varmasti ilahtuisi.
Puolustuspäässä Sharks on löytänyt kaksi kultakimpaletta. Matt Carle on kenties paras puolustaja kenestä ei kukaan ole kuullut, ja tulokas Marc-Edouard Vlasic pelaa kuin 10 vuotta liigassa ollut puolustaja. Myös Carle on tulokas, sillä viime kaudella entinen Hobey Baker-voittaja pelasi vain 12 ottelua San Josessa. Carle on monien papereissa myös Calder-trophyn saajalistalla.
Joulukuu tulee olemaan tärkeä kuukausi lännen puolella. Sharks kohtaa kahdesti Dallasin, Anaheimin, Los Angelesin ja kolmesti Phoenixin. Dallas on kohdattu kertaalleen jo tässä kuussa, tuloksena maalin tappio.
1. Patrick Marleau, 28. 14+14=28
2. Joe Thornton, 28. 7+20=27
3. Milan Michalek, 25. 9+15=24
4. Steve Bernier, 28. 8+14=22
5. Matt Carle, 28. 3+13=16
