JYP-Akatemia on jauhanut toinen toisensa jälkeen runkopelaajia JYPin Liiga-joukkueen riveihin. Syksyn loukkaantumissuman aikana pelaajia nousi isoihin ympyröihin ja he suoriutuivat poikkeuksetta tehtävistään ongelmitta. Jos katsotaan JYPin parin edellisen ottelun kokoonpanoja, listoilta löytyy lähes kolmen kentällisen verran pelaajia, joilla on Akatemia-taustaa.
Se on käsittämätön määrä.
Pääosassa ovat toki nuoret miehet itse, ne lahjakkuudet, joita jyväskyläläinen kiekkoilu ja junioritoiminta kasvattavat. Monien silmissä Akatemia-toiminta kuitenkin henkilöityy yhteen mieheen, joka on rakentanut tuota kivijalkaa jo vuosikausia - Jukka "Jusu" Ahvenjärveen, joka ei haluaisi itsestään kirjoiteltavan ylistysjuttuja.
Akatemian olemassaolon järkevyyttä mietittiin muutama kausi sitten, kun se jauhoi seuralle lähinnä tappiota ja pelaajia muille seuroille. JYPiin oli vaikea murtautua, kun kokoonpano oli nimekkäämpi. Pakko on silti myöntää, että JYP ei käyttänyt D Teamia tai alkuaikojen JYP-Akatemiaa aivan niin hyvin hyväkseen kuin olisi ollut mahdollista. Nykyään kukaan tuskin kyseenalaistaa Akatemian merkitystä seuralle.
Uhkakuviakin toki on. Urheilullisesti Akatemian pääasiallinen tarkoitus on aina ollut palvella JYPin etuja. Siksi menestys Mestiksen puolella on usein jäänyt vaisuksi, eikä joukkue tunnu keräävän vieläkään kovin kummoisia yleisömääriä. Tällä kaudella joukkue on jopa vaarassa jäädä putoamiskarsintaan, ja Suomi-sarjaan putoaminen olisikin melkoinen katastrofi koko organisaatiolle.
Silti jopa JYP-Akatemian julkaisemassa uutisessa Ahvenjärven jatkosopimuksesta mainittiin, että hänen palveluksiaan on kyselty isommissakin ympyröissä. Se ei toki yllätä, mutta miksei Ahvenjärvi ole sitten hamunnut Liiga-pestiä?
Pahat kielet ovat puhuneet kunnianhimon puutteesta, tai siitä, että Ahvenjärvestä ei yksinkertaisesti ole isoihin ympyröihin ja kirkkaisiin valoihin kantamaan kovia paineita niskassaan. Ennemmin Ahvenjärvi on rakentanut rauhassa omaa projektiaan Akatemian kanssa.
Mutta kaikesta Ahvenjärven tekemisestä huokuu intohimo ja rakkaus lajia kohtaan. Aikanaan Diskosta III-divisioonassa valmentaessaan Ahvenjärvi teki pitkää päivää: hän oli joukkueen valmentaja, huoltaja ja hyvä ettei bussikuskikin. Mutta jo tuolloin intohimo jääkiekkoa kohtaan oli kaikki, millä oli väliä.
On ollut hienoa nähdä se, että Ahvenjärvi on saanut ison organisaation tuen toiminnalleen, ja myös arvostusta kansallisellakin tasolla, jonka näkyvin osoitus ovat kaksi valintaa Mestiksen vuoden valmentajaksi.
Tällä hetkellä Ahvenjärvellä on juuri sellainen rooli nuorten pelaajien kehittäjänä, joka hänelle sopii. On kuitenkin huomioitava, että jatkosopimus oli vain vuoden mittainen. Ehkä jossain takaraivossa kuitenkin kolkuttaa ajatus, että isommissakin kuvioissa olisi kiva valmentaa.
Malttaakohan "Jusu" jättää projektiaan kesken?
