Mielipide

Näkemys: Helsingin IFK:n vaikea kausi – NHL-konkarin paluu kääntää suunnan jopa Kärppien haastajaksi

LIIGA / Kolumni
HIFK lähti kauteen 2018 – 2019 Liigan suurimmalla 3,25 miljoonan euron pelaajabudjetilla. Suomen mestaruus on joukkueelle pelaajabudjettiin nähden ainoa järkevä tavoite. Pahimmillaan joukkue kuitenkin hävisi 23 ottelun jaksosta peräti 17. Pääkaupunkiseudun ainoa Liiga-joukkue on pelannut ailahtelevan runkosarjan, suunta on jälleen käännettävä viimekautiseen tapaan.

Helsingin IFK:n kautta ovat synkentäneet erityisesti avainpelaajien loukkaantumishuolet. Etelä-Suomessa jylläävä flunssa-aalto on myös imenyt pelaajia sisäänsä pitkiksikin aikajaksoiksi. Lisänsä tähän soppaan heitti vielä seura tiedottamalla julkisesti kesken syyskauden valmentajavaihdoksesta. Kakkosvalmentaja Jarno Pikkarainen nousee kuluvan kauden jälkeen 2020–2021 kauteen saakka ulottuvalla sopimuksella nykyisen päävalmentaja Ari-Pekka Selinin tilalle.

Miten työelämässä työntekijät reagoisivat tilanteessa, jossa johto ilmoittaisi, että ryhmänvetäjän kakkosmies ottaisi nykyisen vetäjän paikan vastaavalla tavalla? Minkälaisia vaikutuksia tällä olisi työntekijöiden työntekoon ja elämään työn ulkopuolella? Entä miten nykyinen ryhmänvetäjä käsittelisi asian johtamisen kannalta? Kuuntelisivatko työntekijät ilmoituksen jälkeen enemmän kakkosmiestä kuin puolen vuoden jälkeen väistyvää ryhmänvetäjää?

*****

Helsinkiläiset lähtivät kauteen pääasiassa viime kauden rungolla muutamaa suurempaa poikkeusta lukuun ottamatta. Kyle Quincey, Iikka Kangasniemi, Tommi Santala ja Johan Motin ovat nimekkäimpiä hankintoja korvaamaan Miro Heiskasen, Oliwer Kasken ja esimerkiksi Jarkko Malisen jättämät aukot. Tobias Salmelainen hankki loukkaantumissuman keskellä joukkueeseen vielä laatupuolustaja Joonas Lyytisen, entisen IFK:n varakapteeni Jasse Ikosen sekä Ässien kultakypärä Sakari Salmisen.

Poissaolijoiden lista on käymässä koko ajan lyhyemmäksi, mikä tekee helsinkiläisten kokoonpanosta kevään ratkaisupeleissä koko Liigan laadukkaimpia. Joukkueen pelaavasta kokoonpanosta ovat tällä hetkellä sivussa enää Joe Finley, Markus Kankaanperä, seuran oma kultapoika Niklas Nordgren ja koko loppukauden sivussa oleva luottosentteri Thomas Nykopp. Kaikista edesottamuksista huolimatta IFK taistelee huipputasaisessa Liigassa jopa kotiedusta.

Palataan tässä vaiheessa hetkiseksi viime kauteen, jolloin IFK:n tilanne oli hieman samankaltainen. Kausi alkoi IFK:lta odotuksiin nähden heikosti, mutta helsinkiläisten voittokulku löytyi silloin kun sitä eniten tarvittiin. Joukkue nousi oivallisen loppukautensa ansiosta runkosarjassa jämäsijoilta viidenneksi ja puolivälierissä se kaatoi CHL:n voittaneen JYPin. Välieräsarja Oulun Kärppiä vastaan oli 2010-luvun parhaimpia ottelusarjoja, josta Kärpät eteni lopulta seitsemännessä ottelussa Kristian Vesalaisen voittomaalilla finaaliin. IFK:n kausi päättyi pronssiottelun voittoon.

*****

Helsingin IFK:n yksi suurimmista ongelmista kiteytyy oman pään pelaamiseen. Ykkösmaalivahti Atte Engren on parantanut viime peleissä otteitaan, mutta mies on vielä kaukana huippuvireestään. Osa onnistunutta oman pään pelaamista on toimiva viisikkopuolustus. Sarjataulukon tämän hetken kymmenestä pudotuspelijoukkueesta ainoastaan Tampereen Ilves on päästänyt helsinkiläisiä enemmän maaleja. Syyttävä sormi ei osoita Engreniä tai toista maalivahtia Markus Ruusua, vaan koko IFK:n joukkuetta valmennuksineen.

Suunta on tästä ainoastaan ylöspäin ja joukkueen yksi merkittävimmistä muutoksista on se, että loukkaantumisista toipunut NHL-konkari Kyle Quincey on jälleen pelikuntoinen. Hän muistuttaa pelaajatyypiltään hieman Turun Palloseurassa pelannutta tyylikästä Henrik Tallinderia. Quincey ei ole voittanut urallaan niin paljon kuin Tallinder, mutta heitä molempia yhdistää pitkä NHL-ura, iso koko, kovat puhtaat taklaukset ja armoton viivalaukaus. Quinceyn tyylisestä pelaajasta ei voi olla pitämättä ja on etuoikeus nähdä tämän tason pelaaja liigakentillä.

IFK-puolustuksen pelaava seitsikko on nimilistana vakuuttava: Quincey, Lyytinen, Motin, Teemu Eronen, Ryan O'Connor, Ville Varakas ja koko ajan otteitaan parantanut Aleksi Laakso. Markus Kankaanperän paluu pelikuntoiseksi tapahtunee lähipäivinä, sen sijaan Joe Finleyn paluuajankohta on arvoitus.

Juuri huippukunnossa olevaa panssarivaunu Finleytä joukkue tarvitsisi pelaamaan maalinedustilanteita. Olkapää- ja käsivaivat ovat pitäneet miestä sivussa jo pidemmän aikaa. Ei valitettavasti yllättäisi, jos miehen koko pelaajaura olisi vaakalaudalla. Toivottavasti Finley saadaan pelikuntoon ja hänet nähdään keväällä kotona Nordenskiöldinkadulla vielä täydessä iskussa hoitamassa tuttua siivoustyötään. Terveenä ollessaan hän vähentäisi myös Quinceyn vastuutaakkaa.

*****

Helsingin IFK:n hyökkäys on täysin vertailukelpoinen Liigan kärkijoukkueisiin. Kärki kaipaa kuitenkin tasaisuutta otteisiinsa, ja mikä tärkeintä, onnistumisia. Esimerkiksi kokeneen Tommi Santalan pelaaminen viimeisissä otteluissa vastuuseen nähden on ollut keskinkertaista. HIFK odottaa kokeneen Santalan löytävän joulun jälkeisen huippuvireensä, jolloin mies iski kymmeneen otteluun peräti tehot 6+8. Miehen kokemuksesta kertoo se, että pelatessaan ensimmäistä kokonaista kautta silloisessa SM-Liigassa, hänen kanssaan samassa joukkueessa Jokereissa pelasivat esimerkiksi Otakar Janecky ja Juha Lind.

Joukkueen yhdestä positiivisimmasta suorituksesta vastaa juuri hankittu Jasse Ikonen, joka on peliesitystensä ansiosta napannut itsellensä paikan IFK:n kivikovasta hyökkäyksestä. Sakari Salminen on myös löytämässä paikkaansa helsinkiläisten kokoonpanosta alun vaikeuksien jälkeen. Hyökkäyksen eliitti koostuu Salmisen ohella neljään viime peliin 4+3 tehot iskeneestä Erik Thorellista, huipputaitavasta Iikka Kangasniemestä, yhdestä Liigan monipuolisimmista senttereistä Juhani Tyrväisestä sekä IFK:n sielua edustavasta kapteeni Lennart Petrellistä. Joukkueesta löytyy myös yksi koko Liigan vaarallisimmista pudotuspelipelaajista, 18 maalia tällä kaudella viimeistellyt Joonas Rask.

Seura tiedotti tammikuun lopulla kakkosvalmentaja Jarno Pikkaraisen aloittavan pestinsä jo tässä vaiheessa, Ari-Pekka Selin sai kiitokset hienosta työstä ja lähdön. Kaikkein oleellisinta pelaajille on nyt löytää yhteinen sävel päävalmentaja Pikkaraisen kanssa. Esimerkiksi hyökkäävää roolia pelaavien Santalan ja Lyytisen pistetilasto on heikentynyt merkittävästi Selinin poistuttua joukkueesta. On mahdotonta sanoa, mitä seuraamuksia seuran syksyllä ilmoittama päävalmentajavaihdos on saanut aikaiseksi joukkueen sisällä, treenien jälkeen, valmennuspalavereissa tai erätauoilla. Selvää on kuitenkin se, että jos pelaajat pelaavat nyt itselleen eivätkä joukkueelle, IFK:n keväästä tulee lyhyt.

*****

HIFKin kokoonpano on nyt lähellä kauden parasta. Joukkue on etuoikeutettu saamaan loppukauden vastustajiksi pääasiassa pelkkiä pudotuspelijoukkueita mittaamaan sen suorituskykyä. Se kohtaa esimerkiksi kotonaan Pelicansin ja TPS:n sekä vieraissa HPK:n, Tapparan ja tänään pelattavassa ottelussa Lukon.

Helsingin IFK on kaikesta tapahtuneesta huolimatta Liigan ainoita joukkueita, joka on pystynyt voittamaan runkosarjassa Oulun Kärpät kaksi kertaa. Vuoden alussa pelatussa Kankaanperän juhlaottelussa kotijoukkue IFK teki selvää oululaisista numeroin 4-2, ilman tähtipelaajiaan Quinceytä ja Kangasniemeä. 

Huomioiden joukkueen taustoitukset ja nykytilanne verrattuna alkukauteen, ei olisi ihme, jos joukkue etenisi kevään ratkaisupeleissä jopa aivan päätyyn saakka.

» Lähetä palautetta toimitukselle

Lue myös