Mielipide

”Tappara on terästä” -hokema on nyt todenmukaisempi kuin koskaan aiemmin

LIIGA / Kolumni
Tapparan kannatuslaulu ”Tappara on terästä” on kirjoitettu yli 40 vuotta sitten, mutta profeetallisesti teksti pitää paikkansa paremmin kuin kirjoitushetkellä tai edeltävinä vuosikymmeninä.

Juha Vainio kirjoitti Tapparalle kannatuslaulun "Tappara on terästä" vuonna 1976. Tappara oli tuolloinkin liigatasolla johtava seura, mutta hehkuttava lyriikka kuvaa erinomaisesti kirvesrintojen nykyjoukkuetta.

Laulun kertosäkeessä sanotaan Tapparan olevan terästä ja muiden tulevan kaukaa perästä. Tappara on voittanut mestaruuden kahdesti peräkkäin ja vahvistanut rivejään entisestään. Vaikka esimerkiksi HIFK, JYP ja Kärpät ovat myös hankkineet nimekkäitä vahvistuksia, on Tapparan pelaajamateriaali edellä haastajiaan.

Säkeet "laukaukset lujat räjähtää" ja "vastustajan reppu repeää" kuvaavat Tapparan hyökkäyspelaamisen laatua. Patrik Laineen tai Olli Palolan vertaista maalipyssyä ei joukkueessa enää ole, mutta esimerkiksi Tomas Zaborsky on entinen Liigan maalipörssin voittaja. Teemu Nurmi puolestaan oli viime kaudella tehokkaimpia ylivoimapelaajia.

Vaikka Tappara menetti viime kauden runkohyökkääjistään pistepörssin voittajan Henrik Haapalan, maalipörssin voittajan Veli-Matti Savinaisen, ykkössentteri Jani Lajusen ja lupaavan voimahyökkääjän Sebastian Revon, on kirvesrinnoilla neljä ketjullista pärjäämisensä liigatasolla todistaneita hyökkääjiä sekä useampi nuori lupaus.

Vaikka esimerkiksi HIFK, JYP ja Kärpät ovat myös hankkineet nimekkäitä vahvistuksia, on Tapparan pelaajamateriaali edellä haastajiaan.

Hyökkääjähankinnat Matti Järvinen, Jarno Kärki ja Niko Ojamäki ovat päävalmentaja Jukka Rautakorven pelifilosofiaan erinomaisesti sopivia hyökkääjiä, jotka tulivat Rautakorven kouluun kehittymään ja hakemaan lopullista läpimurtoa.

Zaborsky ja Tyler Redenbach puolestaan tuovat joukkueeseen sopivassa suhteessa kokemusta. Molemmilla on toki myös iso tulosvastuu.

Tappara on tunnettu kiekollisesti taitavasta ja hyökkäävästä pelistään, mutta Vainio kirjoitti kuitenkin kannatuslauluunsa säkeet "Tappara kun taklaa, niin sen huomaa, tarvita ei siihen taikajuomaa, kovuus on vain harjoituksen tuomaa".

Tiukka voimaharjoittelu ja Pyynikin portaat ovat kuuluneet Tapparan repertuaariin jo kauan, mutta päävalmentaja Rautakorpi on erityisen tunnettu ankarasta ja vaativasta harjoittelusta. Joukkue menetti fyysisyyttä Savinaisen ja Lajusen vaihdettua seuraa, mutta sentterihankinta Järvinen on kiekollisen osaamisensa lisäksi myös vahva fyysinen pelote.

Puolustuksen isokokoiset mörssärit Aleksi Elorinne ja KalPasta hankittu Niko Mikkola tekevät fyysisyydellään vastustajien hyökkäyspelistä vaikeaa. Puolustus on kokonaisuutena lähes käsittämättömän kokonaisvaltainen ja laadukas.

Kaikki uudet hankinnat − Mikko Lehtonen, Veli-Matti Vittasmäki ja Mikkola − pelasivat viime kaudella maajoukkueessa, Lehtonen oli mukana myös MM-kisoissa. Lisäksi Elorinne pääsi pelaamaan EHT-otteluita.

Otso Rantakari puolestaan oli puolustajien pistepörssin neljäs, loukkaantumisista kärsinyt Valtteri Kemiläinen taas oli pistekeskiarvolla mitattuna niin ikään puolustajien kärkeä.

Viimeisessä säkeistössä mainitaan vastustajien kunnioittavan Tapparaa niin, että "ani harva vieras voittaa". Kunnioituksesta tuskin on kyse, mutta Tappara oli viime kaudella KalPan ohella Liigan paras kotijoukkue. Kirvesrinnat myös tekivät eniten ja päästivät kolmanneksi vähiten maaleja.

TAPPARA OLI VIIME KAUDELLA KALPAN OHELLA LIIGAN PARAS KOTIJOUKKKUE. HALLITSEVAN MESTARIN VOITTAMINEN EI OLE AINAKAAN HELPOMPAA ALKAVALLA KAUDELLA.

Hallitsevan mestarin voittaminen ei ole ainakaan helpompaa alkavalla kaudella.

Joukkueella on vaativa ja menestymään tottunut päävalmentaja, jolla on apunaan Marko Ojanen ja Janne Grönvall, jotka olivat pelaajina voittamassa suomenmestaruutta Rautakorven valmennuksessa keväällä 2003.

Ykkösmaalivahti Dominik Hrachovina oli jo viime kaudella Liigan kärkeä. Nyt räväkän tšekin haastaa nuori Christian Heljanko. Maalinsuulla Tapparalla ei kuitenkaan ole samalla tavalla leveyttä ja laatua kuin puolustuksessa ja hyökkäyksessä, mutta heikkoutta ei maalivahtipelistäkään saa väännettyä.

Puolustuksessa on maajoukkuetason kuusikko ja reservissä vielä läpimurtonsa viime kaudella tehnyt Aleksi Salonen sekä osaamistaan väläytellyt Jere Rouhiainen. Hyökkäys on samalla tavalla leveä ja laadukas kokonaisuus, jossa kokemus sekoittuu nouseviin kykyihin.

Tappara on terästä, ja vastustajat tulevat perästä − toiset kaukana ja toiset vähän lähempänä.

» Lähetä palautetta toimitukselle

Lue myös