Mielipide

“The Bruins are proud to select...”

LIIGA, NHL / Kolumni
Yksi tämän vuoden suomalaisyllättäjistä NHL:n varaustilaisuudessa oli Hämeenlinnan Pallokerhon lahjakas maalivahti Hannu Toivonen. Rohkeimmatkin uskalsivat veikata, että mies varataan korkeintaan toisella kierroksella, mutta toisin kävi. Boston Bruins varasi nuoren lupauksen jo ensimmäisellä kierroksella varausnumerolla 29, samalla Toivosesta tuli viides ensimmäisellä kierroksella varattu suomalainen. Seuraavassa mies kertoo varaustilaisuudesta, tulevaisuuden suunnitelmistaan, laittaa purkkiin menneen kauden ja paljon muuta.

Hannu Toivonen on aina ollut urheilijatyyppi. Toivonen on myös aina pärjännyt kaukalon ulkopuolellakin. Vain harvat urheilijat ovat jo nuoresta pitäen tietäneet mihin tähtäävät, mutta Hannu on aina ollut siitä selvillä ja tarponut kohti unelmaansa. Jos yhdellä sanalla pitäisi kuvailla tätä nuorta huippumaalivahtia, se sana olisi tunnollinen. Tämä lahjakas miehenalku treenaa tunnollisesti, hoitaa kaukalon ulkopuolisen elämän tunnollisesti ja siinä sivussa koulunkin erittäin hyvillä arvosanoilla. Kaiken tämän takia ensimmäisen kierroksen varaus Bostoniin ei sittenkään ole niin suuri ihmetyksen aihe. Bruins sai käsiinsä kultakimpaleen, koska vain he ymmärsivät Toivosen todellisen arvon.

NHL draft 2002

Tämän vuoden draftitilaisuuteen Toivonen lähti ottamaan sen mitä vastaan tulee. Itse asiassa prosessi käynnistyi jo kolme viikkoa ennen Maple Leafsin kotihallissa juhannusviikonloppuna pidettyä varaustilaisuutta. NHL-seurat kutsuvat yhteisleirille kaikkein lupaavimmat nuorukaiset ikäluokasta ja tämän jälkeen heillä on edessään testaus- ja haastattelurääkki. Teini-ikäisiä pelimiehiä juoksutetaan testistä toiseen ja tentattavaa löytyy. Testeillä halutaan selvittää varattavien pelaajien fyysiset valmiudet, haastatteluilla taasen heidän henkiset valmiutensa. ”Olin jo kolme viikkoa aiemmin NHL:n järjestämässä haastattelu- sekä testitilaisuudessa ja seurat haastattelivat minua jo silloin. Draftitilaisuudessa ei ollut sitten kuin muutama haastattelu ja pääsin tällä kertaa vähän helpommalla”, nuori lupaus selvitti draftia edeltävää aikaa.

Ikäluokan kermasta ovat kiinnostuneita kaikki seurat, joten heillä on aina edessään ankarin testaus. Hieman alempana arvoasteikossa olevat pelurit joutuvat tyytymään vain muutaman seuran testaukseen. Toivosen kohdalla tilanne oli se, että kiinnostuneita todellakin riitti, sillä miestä oltiin sanalla sanoen viety seurojen haastatteluista toiseen. ”Leirillä minua haastatteli 23 seuraa ja itse draftissa siihen tuli vielä kolme seuraa lisää, eli yhteensä 26 seuraa 30:stä haastatteli.”

Haastatteluissa NHL-seurat kyselevät paljon muitakin kuin pelillisiä asioita ja Ville Niemisen uran kerrotaan lähteneen juuri draftissa pidetyssä haastattelusta, sillä mies puhui itsensä taalajäille. Usein on myös niin, että itse vastauksella ei ole väliä, vaan sillä millä tavalla pelaaja vastaa ja minkälaiset hänen vuorovaikutustaitonsa ovat. Haastattelut myös videoidaan, jotta NHL-pomot pystyvät vielä paremmin analysoimaan nuorukaisten käyttäytymistä. ”Seuroja kiinnostaa millainen ihminen sinä olet. Pelilliset asiat he oikeastaan jo tietävät eivätkä ne haastatteluissa niihin oikeastaan edes puutu. He haluavat tietää perhetaustat, koulunkäynnin, tulevaisuuden suunnitelmat ja tällaiset asiat. Siellä ei ole oikeita tai vääriä vastauksia, vaan tärkeintä on, että annat hyvän kuvan itsestäsi ihmisenä”, Toivonen valotti haastatteluja.

Boston Bruins varasi miehen ensimmäisellä kierroksella numerolla 29 ja samalla miehestä tuli kaikkien aikojen alhaisimmalla numerolla NHL:ään varattu HPK:n pelaaja. Monelle asiantuntijalle ensimmäisen kierroksen varaus oli yllätys ja vaikka Hannu itse elätteli toiveita ensimmäisestä kierroksesta, oli noinkin alhainen varausnumero kuitenkin yllätys myös miehelle itselleen. ”Luulen, että ensimmäisen kierroksen varaus on aina yllätys. Kyllä minä pikkuisen osasin odottaa, että kärkikierroksella lähdetään, mutta kyllä kieltämättä ensimmäisen kierroksen varaus oli jonkinlainen yllätys. Se on maalivahtien kohdalla vähän sellaista arpapeliä milloin lähdetään, koska jos joku joukkue todella haluaa maalivahdin, niin he kyllä sitten ottavat sen. Maalivahtien kohdalla on vaikea ennustaa milloin se vuoro tulee”, mies tilitti tuntojaan varauksestaan ja asiantuntijoiden veikkauksista.

Eurooppalaiset maalivahdit ovat muutamana viimeisenä vuonna tehneet tuloaan NHL-jäille ja samalla myös heidän arvostuksensa on ollut kovassa nousussa rapakon takana. Toivosen varaus kertoo myös eittämättä tästä tosiasiasta eikä sovi unohtaa Kari Lehtosta, joka varattiin jo koko draftin toisena pelaajana. Molempien suomalaisten huippumaalivahtien taakse jäi myös ensimmäiselle kierrokselle veikatut kolme maalivahtia; kanadalaiset Jeff Deslauriers ja David Leneveu sekä sveitsiläinen Tobias Stephan. Toivonen ei vähättele eurooppalaisten maalivahtien ansioita, vaikka toteaakin, että valinta riippuu paljon joukkueesta.

”Joukkueilla on sellainen systeemi, että seura tekee listan pelaajista ja ottaa aina sitten sen, joka sillä hetkellä on listan kärjessä. Se järjestys vaihtelee niin paljon seuroittain, että on mahdotonta ennustaa milloin lähtee. Kyllähän se niin on, että eurooppalaisia maalivahteja arvostetaan nykyään enemmän ja enemmän. Esimerkiksi tällä kaudella NHL:n playoffien kaksi parasta maalivahtia olivat eurooppalaisia ja he johdattivat joukkueensa Stanley Cupiin. Onhan se niin, että mitä paremmin eurooppalaiset maalivahdit menestyvät NHL:ssä, sitä enemmän heitä myös varataan. Nämä asiat kulkevat käsi kädessä.”

Boston Bruins - miehen perässä jo kauden alusta alkaen

Boston Bruins oli kiinnostunut hattulalaisnuorukaisen palveluista jo heti kauden alusta asti. Boston oli tietenkin myös yksi niistä joukkueista, jotka haastattelivat Toivosta ennen draftia. Bostonin ja Toivosen välinen haastattelu antoi jo enteitä tulevasta. ”Minulla oli vain yksi haastattelu Bostonin kanssa, mutta tietysti tiesin, että he olivat kiinnostuneita, koska he sanoivat sen minulle haastattelussa. Mutta kuten sanoin, niin ei maalivahtien kohdalla voi ennustaa sitä, että milloin varaus tulee.” Bostonin haastattelu ei kiinnostumisen ilmaisua lukuunottamatta eronnut juurikaan muiden joukkueiden haastatteluista. ”Melkein voisin sanoa, että kaikki ne kysyivät melkein samoja asioita - se trendi ei hirveästi muuttunut niiden kesken. Kieltämättä Bostonista jäi hyvä kuva, koska he ilmaisivat olevansa kiinnostuneita. Tiesin etukäteen, että he haluavat tietää minusta enemmän, koska ovat seuranneet pelejäni. Boston oli yksi niistä seuroista, jotka olivat kiinnostuneita.”

Nuori HPK-vahti ei asetellut mielessään suosikkijoukkueitaan, ja kuten lähes kaikille oli pääasia vain se, että varaus tulee. ”No oikeastaan se oli ihan sama mikä se seura loppujen lopuksi on, mutta tietysti olen iloinen siitä, että se on perinteikäs seura - yksi niistä kuudesta alkuperäisestä. Bostonilla on hienot fanit, hyvä kiekkokulttuuri ja Boston on todellinen urheilukaupunki. Siellä on neljä kansainvälisen tason ammattilaisseuraa ja se kertoo paljon kaupungista”, Toivonen tiesi kertoa mahdollisesta tulevasta kotikaupungistaan.

Bostonin organisaatio tarkkaili Toivosta jo pitkään. Hänen pelejään kävivät katsomassa useat Bruinsin scoutit sekä myös apulais-GM Jeff Gorton. ”Kaikki näkivät hänet eri aikoihin viime kaudella. Meidän Ruotsin scouttimme Sven-Åke Svensson oli hänen perässään jo heti kauden alussa. Yhdessä vaiheessa hän vertasi Hannua jopa Kari Lehtoseen, joka valittiin koko draftin toisella varauksella. Tänä päivänä joukkue kuin joukkue tarvitsee todellisen voittavan maalivahdin, joka luo koko joukkueeseen itseluottamusta. Me kaikki olemme nähneet hänen pelaavan ja me kaikki pidimme hänestä”, kertoi Toivosesta Bostonin pääscoutti Scott Bradley. ”Mielestäni hän erittäin kova ja notkea maalivahti, ja hänellä on erittäin hyvä hanskakäsi. Hän lukee peliä hyvin. Hannun täytyy vielä harjoitella muutamia asioita, hänelle tehdään maaleja ylös. Mutta se on korjattavissa ja siihen vaikuttaa myös sijoittuminen. Hän on iso nuorukainen, joka tosiaankin peittää todella paljon maalista. Kun Hannu seisoo maalinsuulla, niin hyökkääjien todellakin täytyy voittaa hänet tehdäkseen maalin”, Bradley jatkoi Toivosen kehumista.

”Kyllähän se nyt jälkeenpäin miettiessä tuntuu hienolta, mutta eihän sitä kauden aikana ajattele, että mitähän ne minusta ajattelevat. Ehkä tässä kauden jälkeen voi pikkuisen kelata taaksepäin, ja todeta että hyvin meni. Onhan se mukava huomata, että ollaan oltu kiinnostuneita”, Toivonen kommentoi Bradleyn ylisanoja.

Vaikkakin Boston oli koko kauden ajan seuraamassa nuoren maalivahdin otteita, ei Toivonen tavannut heitä missään vaiheessa kautta. ”Itse asiassa kauden aikana en tavannut näitä Bostonin kavereita kertaakaan, eli ensimmäisen kerran tapasin heidät vasta kolme viikkoa ennen varaustilaisuutta.”

Toivonen ei myöskään päässyt tapaamaan Bostonin nykyisiä pelaajia, mutta valinnan jälkeen tapaamisia Bostonin organisaatioon kuuluvien ihmisten kanssa oli, kuten on tapana. ”Pelaajien kanssa en ollut juttusilla. Heti sen jälkeen, kun minä tulin siihen Bostonin pöytään siinä olivat kaikki scoutit, GM ja muut organisaatioon kuuluvat. Sen jälkeen pääsin tapaamaan heidän päävalmentajaansa Robbie Ftorekia sekä seuran omistajaa Jeremy M. Jacobsia. He kaikki vaikuttivat mukavilta ihmisiltä ja olivat yhtä innoissaan kuin minäkin”, mies kertoi valinnan jälkeisestä ajasta draftitilaisuudessa.

Kun Toivonen aikanaan lähtee haistelemaan taalakaukaloiden vauhtia muuttuu moni asia kotoiseen liigaan nähden. Ongelmia tuskin tuottavat kieliasiat ja tuskin myöskään uudenlainen kulttuuri, mutta monelle pelaajalle ja maalivahdille pienempi kaukalo on ollut vaikea omaksua. NHL-seurat haluavat useimmiten peluuttaa eurooppalaisia maalivahteja vähintäänkin vuoden ajan farmisarjassa, jotta he tottuisivat kapean kaukalon tuomaan erilaiseen peliin. Laukaukset tulevat erilaisista kulmista, maalintekosektori muuttuu, pelitapa muuttuu. Rapakon takana lauotaan, ei syötetä – ja laukaukset tulevat useimmiten eri paikoista ja eri tavoin kuin eurokaukaloissa. Tämä on tuottanut monelle vanhan mantereen vahdille paljon ongelmia.

Toivonen ei kuitenkaan usko pienemmän kaukalon vaikuttavan negatiivisesti, sillä mies on saanut jo siitäkin kokemusta. Ja sen sijaan, että uusi ympäristö olisi tuottanut Hanskille ongelmia hän päinvastoin nautti siitä. ”Itse asiassa olen pelannut kerran aikaisemmin Pohjois-Amerikassa joulunaikaan Viking Cup -turnauksessa Camrosessa Albertassa ja minun mielestäni pienessä kaukalossa oli helpompaa pelata kuin isossa kaukalossa. Isolle kaverille se oli helpompaa, koska ei hirveästi tarvinnut liikkua siellä. Poikittaissyötöt ovat paljon lyhyempiä kuin isossa kaukalossa. Jotenkin minusta tuntui, että se oli helpompaa, koska oli helpompi pysyä pelin sisällä. Siellä oli koko ajan actionia kaukalossa ja vetoja tuli enemmän ja sellaisista paikoista mistä niitä ei ehkä odottaisi.”

Mennyt kausi täysin nappiin

Menneellä kaudella Toivonen pääsi pelaamaan Viking Cupiin Pohjois-Amerikkaan alle 19-vuotiaiden maajoukkueen mukana ja samalla mies pääsi haistelemaan pienemmän kaukalon saloja. Alkulohkossa Suomen nuoret pelasivat neljä ottelua, joista he voittivat yhden ja hävisivät kolme ottelua. Toivonen pääsi pelaamaan kolme ottelua, joissa mies torjui 70 kiekkoa torjuntaprosentilla 89,7. Nuorten joukkue sijoittui lopulta viiden joukkueen alkulohkossaan neljänneksi kahdella pisteellään. Toivonen otti turnauksen ennenkaikkea kokemuksena, eikä ollut kauhean pettynyt vaatimattomasta lopputuloksesta. ”Niin kuin sanoin, tavallaan oli vähän yllätys kuinka mukavalta se tuntui pelata pienessä kaukalossa. Se tuntui sopivan minulle tosi hyvin. Ehkä joukkueena olisimme voineet pärjätä vähän paremmin, mutta toisaalta siellä oli kaikki muut joukkueet vähän vanhempia, ehkä vähän kovempia ja tottuneempia siihen pelityyliin miten siellä pitää pelata. Kokemuksena matka oli tosi hyvä ja siellä näki vähän sitä muuta elämää kiekon ympärillä, kun me asuimme perhemajoituksessa. Se oli ihan mukava reissu kaiken kaikkiaan.”

Nappikauteen mahtuivat myös alle 18-vuotiaiden MM-kisat Slovakiassa, jossa Suomen nuoret sijoittuivat lopputilastoissa neljänneksi. Suomi hävisi alkulohkossa vain USA:lle ja voitti neljä ottelua, joiden joukossa voitto mm. Ruotsista. Jatkosarjassa Suomi pystyi kukistamaan vain Kanadan nuoret ja näin pikkuleijonien oli tyytyminen neljänteen sijaan. Toivonen pelasi turnauksessa neljä ottelua ja oli maalissa myös viidennessä ottelussa, mutta Tsekkien nopea maali laittoi valmentajan herättelemään joukkuettaan ottamalla Toivosen vaihtoon ja laittamalla Tommi Tervon miehen tilalle. Toivonen oli koko turnauksen neljänneksi paras maalivahti torjumalla 119 kiekkoa torjuntaprosentilla 92,97. ”MM-kisat menivät mielestäni omalla kohdalla aika nappiin, mitä siellä nyt parissa pelissä yhtä tai kahta maalia voi jäädä jossittelemaan, mutta kokonaisuudessaan tosi hyvät kisat. Joukkueena olisimme voineet olla mitaleilla, mutta se on taas jossittelua. Turha sitä on enää lähteä hirveän paljon miettimään, että mistä se johtui ja mitä olisimme voineet tehdä paremmin, mutta ehkä ensi kerralla natsaa sitten vähän paremmin.”

HPK:n A-juniorit pelasivat menneellä kaudella aivan huikeat playoffit ja nuo pelit olivat ehkäpä viimeisin niitti Toivosen ensimmäisen kierroksen varaukseen. HPK:n A-juniorit pääsivät viimeisenä joukkueena pudotuspeleihin ja saivat heti vastaansa runkosarjan voiton napanneen Oulun Kärpät, joilla oli mukana SM-liigamiehistöstä jo kokemusta saaneita pelaajia. Hämeenlinnan poikien piti olla oululaisille vain suupala, mutta toisin kävi. Toivonen pelasi varmasti kaikkien mielestä elämänsä ottelut ja jo ensimmäisessä pelissä nuori lupaus torjui peräti 67 laukausta, joista 17 jatkoajalla, jossa HPK:n nuoret aloittivat Kärppien metsästyksen voittamalla ottelun 2-3. Lopulta nuoret ritarit pudottivat Kärpät ja jatkoivat kauttaan Turun Palloseuraa vastaan.

TPS kuitenkin lopetti Kerhon voittokulun ja kausi oli ohi. Hämeenlinnalaisten paras pelaaja seisoi kuitenkin maalinsuulla, sillä Toivonen pohjusti torjunnoillaan nuorten hyvän menestyksen. ”Niissä peleissä tuli kyllä paljon torjuntoja ja eiköhän ne ole niitä pelejä, joista maalivahti nauttii, kun vetoja tulee koko ajan ja tuntuu vaan ettei mikään mene sisään. Ne ovat niitä pelejä, joihin varmaan jokainen lähtee mielellään, ja joita aina tavoitellaan. Niissä peleissä tuntui, että oli niin kuuma maalivahti, että ei muuta kuin vetäkää vaan. Kyllähän ne meiltä joukkueena meni ehkä vähän yli odotusten ja olihan se vähän sellainen David vs. Goljat -tappelu se puolivälierä Kärppiä vastaan. Mutta onneksi meni näin ja päästiin jatkoon”, Toivonen kertasi playoff-menestystä.

Viime kaudella Toivonen oli kiekkoilijana myös siinä pisteessä, että agentin hankinta tuli ajankohtaiseksi. Toivonen päätyi ratkaisussaan Markus Lehtoon, HPK:ssakin puolustajan tonttia pelanneeseen ex-pelimieheen. Lehto vakuutti Toivosen alusta alkaen. Toivosen mielestä Lehto täyttää agentin tehtävät erinomaisesti juuri nuorelle pelaajalle - hän välittää pelaajistaan ja pyrkii auttamaan heitä myös elämässä yleensäkin. ”Minulla oli muutama ihan varteenotettava vaihtoehto tuon agenttihomman tullessa ajankohtaiseksi syksyllä. Markuksen yhtiössä Acme Sportsissa Pohjois-Amerikan agenttina toimii Bill Zito, ja sitten Markus ja Simo Niiranen toimivat täällä Suomessa. Acme Sports vaikutti heti asiansa osaavalta yhtiöltä. Markus ja Simo täällä päässä ovat tosi luotettavia kavereita ja he ajattelevat asioita ennen kaikkea pelaajan kannalta, vaikka usein puhutaan, että agentit ajatellevat vain rahan kannalta. Kaverit kuitenkin ovat todella rehellisiä ja luotettavia agentteja pelaajan suhteen, ja minä pitäisin Markusta ja Simoa ihan Suomen kärkityyppeinä. Markuksella on vähän sellainen isällinen ote tähän hommaan. Hän todella välittää pelaajista paljon ja hänen kanssaan voi keskustella ihan mistä vaan, yleensäkin maailman asioista, mitkä asiat menee hyvin ja mitkä vähän huonommin. Sitten yhdessä lähetään siitä pohtimaan miten asiat saisi kääntymään parempaan päin.”

Tulevaisuus toivoa täynnä

Vaikka Toivonen varattiin NHL:ään ensimmäisellä kierroksella, ei mies usko lähtevänsä rapakon taakse vielä ensi kaudeksi. Mies tietää puutteensa maalivahtina ja onkin kääntänyt katseensa jo ensi kauteen HPK:n liigajoukkueen maalivahtina. ”Kyllä kaikki suunnitelmat tähtäävät siihen, että pelataan HPK:ssa ensi kaudella. Tietysti tämä drafti on tullut aika äkkiä, niin ettei ole kauheasti ehtiyt ajattelemaan vielä mitään sen pidemmälle. Mutta tällä hetkellä kaikki merkit viittaavat siihen, että HPK:ssa ollaan. Kyllä minä sen itsekin tiedän, että on niin paljon kehitettävää maalivahdin hommassa, etten vielä tässä vaiheessa ole valmis siihen ruljanssiin.”

Toivosen mukaan hän ei käynyt Bostonin kanssa minkäänlaisia keskusteluja siitä, milloin mies saattaisi katseensa NHL:ään suunnata. ”Ei siinä vielä mitään ole mietitty millä aikavälillä lähdetään. Katsotaan nyt vaan kausi kerrallaan ja sitten pohditaan missä mennään, Hanski aprikoi tulevaisuuttaan.

Vaikka NHL ei ole ajankohtainen ensi kaudella, Hannu aikoo vallata pelaavan maalivahdin paikan Kerhon liigamiehistössä. Tehtävä ei ole helppo, sillä samasta paikasta taistelevat Joni Puurula ja Ahmoista ritaripaitaan siirtynyt Sami Heinonen. HPK:n maalivahtitilanne on hyvin mielenkiintoinen, sillä yhdelläkään kolmesta maalivahdista ei liigakokemusta juuri ole ja keskinäinen asetelma onkin tasaväkinen – joskin Puurula lähtee kauteen ykkösvahdin viitta harteillaan. ”Kyllä siinä on kolme kovaa kaveria, jotka taistelevat siitä yhdestä pelaavasta paikasta. Kyllä minä lähden sataprosenttisesti taistelemaan siitä pelaavan maalivahdin paikasta. Se on ihan selvää, että jokainen taistelee siitä kynsin hampain. Katsotaan miten homma kehittyy ja otetaan ihan rauhassa”, Toivonen miettii ensi kauden kuvioitaan HPK:n ringissä.

Miestä on vertailtu myös Kari Lehtoseen, mutta Toivonen itse ei myönnä, että ajatus ”karilehtosista” ensi kaudella olisi käynyt mielessä – täysin kokemattoman vahdin pikaisesta noususta tähtiin. ”En minä sitä asiaa ihan noin ole ajatellut. Tietysti siihen pyritään, että pääsisi pelaamaan mahdollisimman monta peliä. Kuten sanoin, niin aika näyttää ja turhaa sitä nyt vielä on lähteä pohtimaan, että miten se kausi menee. Tässä on kuitenkin niin paljon vielä kesää ja kesäharjoituksia jäljellä, että sitä mietitään sitten vasta lähempänä kautta.”

Tuleva kausi toi muutoksen myös Kerhon maalivahtivalmennukseen, kun HIFK:sta ja maajoukkueestakin tuttu Jari Kaarela siirtyi Hämeenlinnaan valmentamaan tulevaisuuden maalivahteja Arto Koiviston vaihtaessa Ilveksen leiriin. Kaarela saattaa olla juuri oikea henkilö Toivosen uran nostattajaksi, sillä esimerkiksi Ari Ahosen ura lähti nousuun osin Kaarelan ansiosta. Toivonen ja Kaarela ovat jo ehtineet hiukan keskustelemaan ensi kauden kuvioista ja puutteista, mitä pitäisi pelaamisessa korjata. ”Kyllä me Kaakun kanssa ollaan jo hieman keritty juttelemaan näistä asioista. Ei nyt ihan hirveästi, mutta lähinnä niistä asioista, joita pitää alkaa työstämään. Kyllä minä odotan Kaakulta uusia ideoita ja uusia malleja miten voisin toimia. Kaakku on siinä mielessä tosi hyvä vaihtoehto minulle, että hän on tehnyt paljon töitä ennenkin perhostyylin maalivahtien kanssa, esim. Ahosen Arin kanssa ja maajoukkueessa Lehtosen Karinkin kanssa. Kaakulta löytyy kokemusta perhosmaalivahtien kanssa toimimisesta. Kyllä minä odotan tältä tosi paljon ja innolla odotellaan, että yhteistyö pääsee vauhtiin.”

Tunnollinen pelaaja tietää miten pitää harjoitella ja mitä asioita pitää harjoittaa. Nuoreksi pelaajaksi Toivonen osaa luetella heikkoutensa ja vahvuutensa kuin apteekin hyllyltä. ”Vahvuuksina näen ennen kaikkea minun liikkuvuuteni. Saan tuossa perhosasennossa tosi leveälle jalat ja kaiken lisäksi saan vielä kropankin niin pystyyn, että nuo yläkulmavedotkin kopsahtelee sitten olkapäihin. Minun vahvuuteni on tehdä itsestäni tarpeen vaatiessa niin iso kuin mahdollista. Sitten näkisin vahvuutenani myös pelin ohjaamisen ja mailapelaamisen. Pystyn kuitenkin osallistumaan peliin myös mailalla, vaikkakin mailapeli onkin sellainen asia, jota aina pystyy parantamaan ja aina pystyy olemaan parempi siinä.”

Nuorella vahdilla löytyy myös paljon kehitettävää. Hyvän pelimiehen merkki on omien puutteidensa tunnistaminen ja analysoiminen. Sen jälkeen laaditaan suunnitelma, jolla noita puutteita voidaan kehittää – sitten jäljellä onkin enää suunnitelman toteuttaminen. ”Sellainen asia mitä pitää vielä kehittää on rebound-pelaaminen. Nimenomaan sillä lailla, että saisin koko kropan niiden kiekkojen tielle ja näin paremmin ohjattua paluukiekkoja - ettei pelkästään kättä tai jalkaa kurota sinne. Olen niin notkea kaveri, että välillä tuntuu, että minä vaan yritän väkisin venyttää jalkaa tai kättä sinne. Koko kroppa vaan liikkeelle ja hyvä perhonen siihen, niin se on paljon parempi vaihtoehto”, mies tutkiskelee itseään.

Jokainen viime kaudella nuorten ritareiden pelejä katsomassa käynyt on varmasti ihmetellyt ja ihastellut Toivosen maagista notkeutta, jolla ei tunnu olevan minkäänlaisia rajoja. Ulkopuolinen voisi jopa väittää, ettei miehellä ole edes tavallisen ihmisen nivelet. Totuus on kuitenkin se, ettei Toivonen ole saanut pelaajana mitään ilmaiseksi. Notkeus on tullut kovalla työllä ja varmasti kovemmalla kuin monella muulla maalivahdilla, sillä isolla miehellä notkeus ei ole kovinkaan yleistä. ”Ei se nyt ihan ilmaseksi ole tullut. Kyllä minä sen kanssa olen tosi paljon töitä tehnyt nuorempana. Ei se isolle kaverille älyttömän luontaista ole, että pystyy venymään mihin tahansa. Kyllä minä olen onnellinen siinä suhteessa, että olen tehnyt aikaisemmin niitä juttuja tosi paljon ja nyt se sitten kantaa vähän hedelmää.”

Toivosella on ollut nuorempana myös oma venyttelyohjelma, jotta liikkuvuus ja venyminen saataisiin kuntoon. ”Joskus nuorempana oli oma venyttelyohjelma. Mutta sitten myöhemmin on harjoiteltu niitä asioita mitä olen lähtenyt enemmän kehittämään ja miltä on tuntunut. Nivusten ja lähentäjien alue on aika tärkeä maalivahdille. Kaikille perhosmaalivahdeille polvien liikkuvuus on tärkeä juttu kanssa, koska niitä tarvitsee koko aika hoitaa kuntoon, polvia ei sovi unohtaa.”

Kuten jutun alussa kerrottiin, on Toivonen aina ollut erittäin tunnollinen ihminen joka suhteessa ja kuten arvata saattaa, niin mies tietää itsekin sen ja on pyrkinyt tunnollisuuteen tietoisesti. Hän on niitä harvoja nuoria pelaajia, jotka ymmärtävät ettei ilman työtä tule tulosta. ”Kyllä minä mielestäni olen ollut tosi tunnollinen treenaamaan ja ennen kaikkea vaativa itselleni. Ehkä vähän turhankin vaativa, mutta mielestäni se on sellainen juttu mikä on auttanut minua eteenpäin maalivahtina tosi paljon. Se on auttanut minut tähän pisteeseen”, nuori ritari kertoo.

HPK parantaa viime kaudesta

Liigaritarit säilyttivät perusrungon joukkueessaan viime kauden jälkeen ja joukkue sai lisää voimaa ja kovuutta miehistöönsä. Viime kaudella harmittavasti Jokereille semifinaaleissa pudonnut joukkue saalisti lopulta pronssisen mitalin, mutta Toivonen uskoo ja toivoo joukkueen seisovan korkeimmalla jakkaralla kauden jälkeen. ”No voin sanoa, että ensi kaudelle on tosi hyvä joukkue kasassa, se nyt on ihan selvä asia. Aivan varmasti on yhtä hyvä joukkue kuin viime kaudellakin, eli ihan kärkipäätä lähdetään tavoittelemaan. Olisi tyhmää lähteä tavoittelemaan samaa mitä viime kaudella. Jokainen haluaa sinne ykköspallille. Kokoa on tullut joukkueeseen jonkin verran lisää, mutta katsotaan miten kausi lähtee käyntiin - toivottavasti hyvissä merkeissä.”

Ensi kausi voi hyvinkin olla miehen läpimurtokausi ja mahdollisuudet ovat erittäin hyvät Kaarelan tultua valmennusrinkiin mukaan. Varmaa on kuitenkin se, että Toivonen on tulossa ja lujaa, sillä tämä mies tietää mihin tähtää ja mitä unelmien saavuttaminen vaatii!

Jatkoaika kiittää Hannu Toivosta haastattelusta!

» Lähetä palautetta toimitukselle

Lue myös