Yksi harjoitusottelu ja vajaa viikko yhteisiä harjoituksia. Siinä on miesten jääkiekkomaajoukkueen valmistautuminen juuri ennen olympiakisojen alkua.

Leijonien karavaani matkasi sunnuntaina Souliin, jossa se pelasi harjoitusottelun Tšekkiä vastaan. Leijonat nappasi harjoituspelistä 2–0-voiton Miro Heiskasen ja Jonas Enlundin osumilla.

Monilla pelaajilla on saattanut olla jo pitkäkin tauko. Puolustaja Sami Lepistöllä oli vierähtänyt jo yli kaksi viikkoa viimeisimmästä pelistään seurajoukkueessaan Helsingin Jokereissa.

Lepistö pitikin harjoitusottelua tärkeänä valmistautumisen kannalta.

– Alku oli vähän outo. Matkustus, ja kun ei ole pelannut hetkeen, kyllä se aina vähän tulee silmille. Oli hyvä, että saatiin pelifiilis takaisin ja varsinkin kimpassa.

Isoin asia, mitä pelaajat saivat ottelusta irti, oli Lepistön mukaan pelituntuma. Leijonat ei jarrutellut ja miettinyt, vaan pyrki pelaamaan rohkeasti ja saamaan fiilistä pelaamiseen.

– Teemana oli se, että pelataan jopa vähän niin kuin yli. Ei mietitä, mennään vaan. On sitten helpompi ottaa takaisinpäin.

Leijonissa on vaalitaan uudenlaista filosofiaa, jossa pyritään siihen, että pelaajat uskaltaisivat pelata omien kykyjensä äärirajoilla. Peleissä se on näkynyt jopa tietynlaisena uhkarohkeutena. On mieluummin menty kuin peräännytty.

Lepistölle kyseinen ajattelu- ja toimintatapa ei ollut aikaisemmin tuttu.

– Ymmärrän sen pointin, miksi näin tehdään. Usein on se ärsyttävä fiilis pelaajalla, että on puolivälissä ja ei tiedä pitäisikö mennä vai ei. Sitten ei ole oikein missään. Viime pelissä tuntui siltä, että voi antaa mennä. Jos ajaa vastaan, ajaa kunnolla, eikä jää siihen väliin.

– Siitä saan ainakin itse niitä ajoituksia paremmin, ja saa fiiliksen sillä tavalla paremmin kuin varoisi liikaa.

Olympialaisten miesten jääkiekkoturnaus alkaa huomenna, ja Leijonat pelaa ensimmäisen ottelunsa torstaina Saksaa vastaan.

Jää ei vakuuttanut Gangneungissa

Lepistö kuuluu Suomen kapteenistoon yhdessä Petri Kontiolan ja Lasse Kukkosen kanssa. Lepistö ja Kontiola ovat varakapteeneja ja Kukkonen kapteeni.

Johtajuus joukkueessa ei ole pelkästään kapteeniston varassa, vaan kokeneita pelaajia ryhmässä riittää.

– Meillä on aika hyvä iso porukka. Kopissa on paljon johtajuutta. On (Jukka) Peltolaa, (Jani) Lajusta, jotka puhuu kopissa. Ei meillä ole yhtä tyyppiä, joka nivoo kaikki yhteen. Se on enemmän hyvien jätkien verkosto.

Etelä-Koreassa, jossa Leijonat on ollut jo lähes viikon, kello on seitsemän tuntia Suomea edellä. Aikaeroon on ollut totuttautuminen, mutta se on ainakin Lepistöllä sujunut ongelmitta.

– Mitä olen muiden kanssa jutellut ja itsekin, miltä tuntuu, yllättävän helpolla päässyt aikaeron suhteen. Tuli valvottua koko lento ja seuraava päivä, että sitä oli niin poikki, että pääsi sitten siihen rytmiin.

Lepistö on pitkään pelannut KHL:ssä, joten matkustaminen on hänelle tuttua. Jokereissa joukkue kuitenkin pitää kellot aina Suomen ajassa, joten aikaeroon totuttautuminen ei ole Lepistöllekään arkipäivää.

Suomi on harjoitellut kerran 10 000 vetävällä Gangneungin pääareenalla. Ensikosketuksella jää ei ollut Lepistön mieleen.

– Jää oli vähän outo. En tiedä oliko matkustuksen vika vai mikä, kun kiekko pomppi ainakin itsellä ja niin taisi monella muullakin. Ei se ihan paras ollut.

Leijonat seuraa kisoissa toki myös muiden lajien ja erityisesti suomalaisten otteita. Lepistöllä on muutama suosikkilaji, joita hän seuraa kisojen aikana.

– Eilen katsoimme bussissa Ennin (Rukajärvi) laskun. Se oli hieno homma, kun tuli pronssia. Tykkään katsoa lumilautailua, hiihtoa ja totta kai Naisleijonia. Heitä näemme paljon myös kisäkylässä.