Uusi aika alkoi syvältä − Ketterä ei lähtenyt pärjäämään Mestikseen "säkällä": "Uskottavuuden palauttaminen on ollut tärkein asia"

MESTIS / Haastattelu
Ketterässä asetettiin aikoinaan tavoitteeksi Mestis ja siellä menestyminen. (Mikko Partanen vas., Turkka Partanen oik.)
Kuva © Topi Lainio
Kuka muistaa Suomi-sarjan jääkiekkokauden 2012−13? Se alkoi Mestiksen tämän kauden valopilkun eli Imatran Ketterän osalta kymmenen pelin tappioputkella, edeltävät harjoitusottelutkin päättyivät mollivoittoisesti. Peleissä kävi noin 150 silmäparia, eikä tuote ollut uskottava.

Nyt eletään maaliskuuta 2018. Imatran Ketterän toiminnanjohtaja Tomi Sillanvuo esitti välisessämme sähköpostiketjussa, että hän voi hakea toimittajan juna-asemalta hallille haastattelutuokiota varten maaliskuisena torstaiaamuna. Eli kesken kevään kiivaiden pudotuspelien, kun sarjanousija pelasi välieräpaikasta Jokipoikia vastaan.

Näiden kahden esimerkin välillä asiat ovat muuttuneet Imatralla rajusti positiiviseen suuntaan. Uusi aika alkoi toden teolla keväällä 2015. Ja kun palaset alkoivat loksahtelemaan kohdilleen, tuli pelillinen menestys myös kuvioihin: Ketterä oli niin keväällä 2016 kuin 2017 Suomi-sarjan runkosarjan ykkönen, ja tänä keväänä se rynnisti Mestiksessä puolivälieriin.

− Uskottavuuden palauttaminen on ollut tärkein asia, Sillanvuo painottaa menneiden vuosien pääprioriteettia numero yksi.

− Uskottavuuden palauttaminen on ollut tärkein asia.

Taustalla on tehty töitä ennakkoluulottomasti, yhdessä. Ketterässä katsotaan eteenpäin ja joukkueen on tarkoitus olla neljän parhaan joukossa joka saralla Mestiksessä.

− Tarkoitus on olla neljän kärkijoukkueen porukassa kaikilla osa-alueilla esimerkiksi liikevaihdollisesti, menestyksellisesti, näkyvyyden suhteen, ja niin edelleen, Sillanvuo täsmentää.

Tomi Sillanvuo painottaa, että Ketterä haluaa olla jokaisella osa-alueella neljän kärjessä.
Kuva © Topi Lainio

− Teimme rohkeat suunnitelmat. Joka osa-alue mietittiin, että mitä tarvitaan: Miten urheilupuolen pitää mennä, että menestytään. Menestys ruokki lisää katsojia, peleihin pitää tulla vauvasta vaariin katsomaan Ketterää, urheilutoimenjohtaja Turkka Partanen sanoo viitaten kevääseen 2015.

Viitteitä tavoitteen saavuttamisesta antoi jo tällä kaudella Mestiksen runkosarjan kolmossija sekä vuodesta 2008 alkaen aina nousseet yleisömäärät ja nykypäivänä ehdottomasti korostuva aktiivinen, värikäs ja rehellinen sosiaalisen median kanavien päivittäminen.

− Tekemisessä ei ole sattumia. Turkka lähti mukaan 2015, jolloin saatiin hyvä porukka, mikä tätä lähti tekemään. Aika monia asia meillä on tavoitteellista, puheenjohtaja Mikko Partanen miettii.

Uskottavuus palautettiin

Ennakkoluuloton, rohkea, uudistuva, urheilullinen. Tällainen on Ketterä haastateltavien mukaan.

Kun Ketterä taapersi aikoinaan syvällä 2010-luvun alussa, otti silloinen varapuheenjohtaja Mikko Partanen roolia valtavasti. Hän myi lippuja sekä hommasi pelaajat, valmentajat ja yhteistyökumppanit.

− Partaselle kuuluu iso kiitos, että seura on pystyssä, Sillanvuo muistelee.

Nyt Imatralla puhaltavat uudet tuulet. Ne ovat saaneet alkunsa pitkän, määrätietoisen työn jälkeen, johon ketteräläiset lähtivät pohjalta ennakkoluulottomasti.

− Ollaan pyritty miettimään ja ottamaan huomioon kaikkia pieniäkin asioita: Millä tavalla ollaan kaupungilla esillä ja miten toimitaan eri tahojen kanssa. Halutaan olla aktiivinen ja aloitteellinen. Se korostuu Imatran kokoisessa kaupungissa, miten näyttäydytään ja miten meidät koetaan, Sillanvuo painottaa.

Ollaan pyritty miettimään ja ottamaan huomioon kaikkia pieniäkin asioita.

− Silloin kun ei oltu missään (sosiaalisessa mediassa) ja pelattiin Suomi-sarjaa, niin ensimmäinen uudistus oli nettisivut ja se, että näytetään hyvältä. Nyt ollaan pysytty siinä, Tomi on rakentanut hyvän mediatiimin, jossa on vapaaehtoisia, Mikko Partanen jatkaa.

Kun Ketterässä otettiin pienet asiat huomioon aivan nettisivuja myöten, jäivät heikot ajat taakse. Matka kohti neljän parhaan joukkoa on hyvässä vauhdissa.

− Ollaan tehty rohkeasti, ennakkoluulottomasti ja omalla tavalla. Ei olla kopioitu tai ajateltu, että miten joku muu tekee, Turkka Partanen listaa.

− Julkisuus on hyvästä, eli tempaukset ja jutut, joita meidän resursseilla pystyy tekemään, hän jatkaa.

Joukkue on onnistunut aiemmin esille nostetuissa pelillisissä seikoissa ja sosiaalisessa mediassa. Ketterällä oli nimittäin tätä haastattelua kirjoittaessa 26. maaliskuuta Facebookissa reilut 3 800 tykkääjää, Instagramissa reilut 2 600 seuraajaa ja Twitterissä reilut 1 300 seuraajaa.

Facebookissa tykkääjiä oli seitsemänneksi eniten kaikista Mestis-seuroista, Twitterissä imatralaisjoukkue oli myös seitsemänneksi seuratuin. Instagramissa Ketterä oli puolestaan jopa toiseksi seuratuin.

− Suomi-sarjassa otetiin strateginen linjaus, että panostetaan nettipuoleen ja someen, Sillanvuo valaisee.

Mestikseen ei lähdetty pärjäämään "säkällä"

Kuten todettua, kun Ketterä saatiin jaloilleen synkkien vuosien jälkeen, alkoi menestystä tulla kaukalossa. Jaloilleen nousu huipentui viime kevääseen, jolloin Ketterä vei Suomi-sarjan mestaruuden näytöstyyliin häviten koko kaudella vain kaksi peliä. Tuota seurasi lopulta nousu Mestikseen.

Kun Ketterän uutta aikaa lähdettiin tekemään aikoinaan rohkeasti ja ennakkoluulottomasti toimistossa, samaa vaadittiin myös suurimmilta tähdiltä, eli pelaajilta.

− Poikamiehiä ovat suurin osa, pitää elää urheilijan elämää itselle. Ketterä tarjoaa omalta osalta olosuhteet ja mahdollisuudet siihen. Rahaa tästä ei kukaan sillä lailla saa, Turkka Partanen taustoittaa.

Ketterässä eletään ammattilaiselämää urheilullisella puolella.
Kuva © Topi Lainio

− Se lähtee pelaajasta, että hän haluaa panostaa tähän paljon. Kun on valmis panostamaan, niin hänelle annetaan mahdollisuus. Harjoitellaan kaksi kertaa päivässä, palaudutaan ja syödään hyvin. Eletään ammattilaiselämää urheilullisella puolella, vaikka talous ei sitä olekaan, urheilutoimenjohtaja jatkaa kertoen, että Ketterä-pelaajista noin 95 prosenttia pelaa vain kiekkoa.

Ketterässä eletään tosiaan ammattilaiselämää. Pelaajat ovat aamusta iltaan yhdessä, ja yhteisen tavoitteen mukaan ketään ei kohdella huonosti − oli se "oma poika" tai muualta kuin Etelä-Karjalasta tullut. Nämä arvot johtavat väistämättä menestykseen.

− Asetettiin Mestis tavoitteeksi ja siellä menestyminen, haastateltava kolmikko lataa kuin apteekin hyllyltä.

− Asetettiin Mestis tavoitteeksi ja siellä menestyminen.

− Ei ollut mikään juttu, että jos pääsisi Mestikseen ja jos siellä hyvällä "säkällä" pärjäisi. Jos mennään Mestikseen, niin siellä pärjätään, Turkka Partanen alleviivaa.

Eikä vauhtia hidastanut edes yllättävä nousu Mestikseen. Menneenä talvena viidettä kautta päätoimisen luotsin valmennettavana ollut Ketterä jäi viime keväänä karsintasarjassa sijoille, jotka eivät oikeuttaneet ylöspäin Suomi-sarjasta. Joukkue kuitenkin otti sarjapaikan vastaan rohkeasti muita myöhemmin viime keväänä.

− Kaksi vuotta oltiin tosissaan pyritty Mestikseen, Sillanvuo sanoo.

Ensimmäinen kausi Mestiksessä Ketterän osalta on jo ohi. Kauden loppuminen on siinä mielessä toisaalta ihan sama, ettei tekeminen kuitenkaan kaukalon ulkopuolella muutu.

− Eihän menestyminen voi ohjata tekemistä ja linjaa. Kyllä kasvattaminen ja hyvien pelaajien kehittäminen ruokkivat menestyksen, Turkka Partanen järkeilee.

Ketterällä kasvattaminen ja kehittäminen ovat nyt taattua. Miehet näkevät, että eteenpäin pitää katsoa jopa pari vuoden verran, vaikka esimerkiksi päättynyt kausi loppuikin vasta taannoin. Päävalmentaja Maso Lehtoselle sorvattiin aikoinaan sopimus, joka pitää hänet Vuoksen Sotureissa kevääseen 2019 saakka.

− Kaksi vuotta urheilussa on aika hyvä valmennuksen kanssa. Nyt tiedetään, mitä ensi talvena tapahtuu, aika selkeästi ovat joukkue ja valmennus kasassa, Turkka Partanen järkeilee.

Myös muut huomioidaan − ei silti farmistatusta

Haastateltavan kolmikon kommenteissa nousee useasti esille eteläkarjalaisuus, mutta toisaalta Ketterä ei halua olla statukseltaan farmijoukkue. Tämä Ketterässä linjattiin vuonna 2015, vaikka joukkue toimiikin SaiPan kanssa yhteistyössä siten, että siitä on hyötyä molemmille osapuolille.

− Tätä tehdään pelaajille. Etenkin oman alueen pelaajille ja niille, jotka tänne haluavat tulla kehittymään, Turkka Partanen valottaa.

Mikko Partasen mukaan omista ajatuksista on joskus jouduttu peruuttelemaan. Toisaalta on tärkeää, että Ketterässä on "oman alueen miehiä", mutta toisaalta se ei voi ohjata tekemistä.

− Pitää vastata yleisölle. Se on tosiasia, että vaikkei menestyttäisi ja oltaisiin sarjan viimeisiä, mutta olisi oman kylän poikia, niin ei niitä pelejä kävisi kukaan katsomassa. Tasapainon löytäminen on tärkeää.

- Tasapainon löytäminen on tärkeää.

Pelkästään Ketterän kotihallin ympäristöä tuijottamalla on hyvä todeta, että kehittyminen on helppoa, tulivat pelaajat ihan mistä hyvänsä. Mestis on kehityssarja, ja se paistaa myös haastateltavien kommenteista.

− Täällä on tosi hyvät puitteet pelaajille. Jos joku käy SaiPassa ja nousee meidän kautta sinne (Liigaan), niin ei se ole meiltä pois. Toivottavasti se pelaaja vie viestiä eteenpäin, että Imatralta on mahdollisuus nousta ylöspäin, Mikko Partanen miettii.

Ketterässä oli kaudella 2017−18 noin puolet Imatran tai Lappeenrannan miehiä muiden pelaajien juurten ollessa muualta.

− Ensi kauden joukkue on vielä eteläkarjalaisempi, haastateltavat huomauttavat.

Mutta vaikka yhteistyötä tehdään Mestikseen jo valmiiden tai lähellä sitä olevien pelaajien kanssa, korostuu myös työ toiseen suuntaan. Junioritkin ovat tärkeitä Ketterän näkökulmasta.

− Junioriyhteistyö on ehdoton edellytys. Kustannetaan luistelukoulu, että saadaan sen kautta harrastajia ja massaa junnupuoleen. Junnut kävivät katsomassa pelejä, Mikko Partanen painottaa ja kertoo lisäksi, että joukkueen kauden viimeisessä kotipelissä oli jopa 30 junioria huutamassa Ketterä-liput käsissään.

Ketterän katsojamäärät ovat olleet nousussa viime vuosina. Pääkaukalon kapasiteetti on 1 200, joista istumapaikkoja on 800.
Kuva © Topi Lainio

Niin.

Joukkue lähti tällä vuosikymmenellä syvältä, mutta nousi määrätietoisella ja ennakkoluulottomalla työllä pinnalle sekä kaukalossa että sen ulkopuolella. Vaikka Ketterän osalta kausi 2017−18 on jo paketissa, vaikuttavat asiat Imatralla olevan hyvin. Sen pystyy päättelemään Mikko Partasen kommenteista.

− Seura on perustettu vuonna 1957, eikä olla vaikeista ajoista huolimatta ajauduttu ikinä konkurssiin. Omasta mielestä olemme sillanrakentajia joka suuntaan. Välit ovat varmasti kunnossa muihiin seuroihin.

− Ollaan pyritty, ettei täältä kukaan ole pahoin mielin lähtenyt, Turkka Partanen puolestaan päättää viitaten Ketterässä käyneisiin pelaajiin.

» Lähetä palautetta toimitukselle