Uransa lopettanut Tarkki valmennuspuuhiin − "Jostain se ensimmäinen askel on otettava"

Muut Sarjat / Haastattelu
Tuomas Tarkki pääsi heti valmentajapestinsä ensimmäisissä jääharjoituksissa ohjaamaan Kärppien naisten joukkueen maalivahtikolmikkoa.
Kuva © Sirpa Pöyhönen sirpa.poyhonen@jatkoaika.com
Peliuransa lopettamisesta ilmoittanut Tuomas Tarkki liittyy Kärppien naisten liigajoukkueeseen maalivahtivalmentajana. Lisäksi hän tekee vapaaehtoistyötä nuorten salibandyssa.

Vielä viime kaudella Tshekissä ja Tanskassa pelannut Tuomas Tarkki löi luistimet naulaan 37-vuotiaana. Vaikka pelaajaura loppui, mielekästä tekemistä löytyi jääkiekon parista. 

− Ei tämä lopettaminen ole parin päivän takainen juttu, tässä on enemmän tai vähemmän vuosi mietitty lopettamista. Olen ollut pari kertaa maalivahtileirillä pikkupoikien kanssa apuvalmentajana ja ollut ihan kivaa. Joskus aiemmin oli itsestään selvää että rupean valmennushommiin, myöhemmin olin välillä ajatellut että ei missään nimessä. Olin tuossa puhunut että voisin mennä poikani Mariuksen kiekkokouluun, vaimoni Saija sitten sanoi että heillä (Kärppien naisten joukkueella) ei muuten ole maalivahtivalmentajaa. 

− Jos olisin mennyt johonkin muuhun joukkueeseen, niin yhteinen perheaika olisi ollut vielä enemmän kortilla, lähtökohtaisesti tämän pitäisi olla toimiva ratkaisu. Tässä on nähnyt maailmaa ja erilaisia jääkiekkokulttuureja, olisi tyhmää jos ei käyttäisi sitä hyväksi jos on jotain annettavaa pelaajille.

Vaikka valmentaminen on Tarkille uusi haaste, täysin vailla kosketuspintaa ei mies joudu uusien haasteiden pariin. 

− Olen nähnyt kaikkien Kärppien naisten joukkueen maalivahtien pelaavan ja tiedän heidän olevan hyviä. Pääsee aika korkealta tasolta aloittamaan. Pystyy jakamaan oman peliuran kokemuksia heille, ehkä jollekin D-juniorille ei olisi niin paljon yhteistä.

- Kärppien Ari Hilli on maalivahtivalmentajana ehkä parasta Suomessa.

− Maalivahdin valmentautumista on hankala tehdä yksinään. Huonoista tavoista on hankala päästä eroon ilman valmentajaa. Voihan sitä katsoa omia pelejä videolta ja nähdä sieltä omat virheet, mutta treeneissä ei näe itseään.

Pitkän uransa aikana konkari ehti näkemään useita maalivahtivalmentajia, joilta sai imeä oppia. Kehuja satelee erityisesti Kärpissä Tarkkia ohjeistaneelle pitkän linjan maalivahtivalmentajalle.

− Kärppien Ari Hilli on maalivahtivalmentajana ehkä parasta Suomessa.

− Kärppien naisissahan Koistisen Roope on ollut hyvä maalivahtivalmentaja, mutta hän siirtyi B-poikien joukkueeseen. Toivottavasti pystyn tuomaan jonkun erilaisen näkökulman.

Päävalmentaja Kuisma vanha tuttu

Joukkueen päävalmentaja on Tarkille vanha tuttu. Mies odottaa innolla yhteistyötä itsekin maalivahtina pelanneen Mira Kuisman kanssa.

− Kuisma on tuttu jo siltä ajalta kun hän itse pelasi. Muistan 2010 Vancouverin olympialaisista Miran hyvänä modernin tyylin maalivahtina.

− Miran kanssa on ennenkin jääkiekosta puhuttu, tulemme varmasti toimeen ja pystytään keskustelemaan asioista samalla taajuudella. Vähän kuin menisi uuteen joukkueeseen. Viime vuosina ulkomailla pelatessa olen monta kertaa mennyt uuteen joukkueeseen, tuttu tilanne sinänsä. Siinä vain saa parikymmentä uutta kaveria. Luotan että kärppänaisten kanssa homma toimii suunnilleen samalla tavalla.

Myös päävalmentaja Kuisma toivottaa kokeneen jääkiekkoilijan tervetulleeksi ja odottaa tulevaa yhteistyötä toiveikkaana.

− Todella hienoa saada noin kokenut pelaaja mukaan joukkueeseen. Uskon että Tuomas pystyy auttamaan meidän maalivahtejamme kohti omia tavoitteitaan. Valmennustiimiin Tuomaksen mukaan tulo tuo varmasti uusia näkemyksiä ja kokemusta, koska hänellä itsellään on niin pitkä ja menestyksekäs pelaajaura takana.

− Tiedän myös että Tuomas ymmärtää pelistä paljon ja odotan että pääsemme keskustelemaan siitä enemmän. Innolla odotan tulevaa. Meidän valmennustiimi on kasassa ja pääsemme valmistautumaan rauhassa kohti kauden avausta, kertoilee Kuisma.

Tarkki debytoi Liigassa Kärppien paidassa, mutta pelejä kertyi tilille myös Jyväskylässä.
Kuva © Pekka Rautiainen - www.illcommunications.fi

Uusia haasteita myös toimiston puolella

Sanotaan että naisten valmentaminen on täysin erilaista kuin miesten ja kasvattava kokemus valmentajalle. Oletko vielä saanut kosketuspintaa naisten puolelle?

− En oikeastaan vielä valmennukseen, vaikka olen nyt kymmenen vuotta elänyt naisjääkiekkoilijan kanssa. Saijan suusta kuultuna ei ehkä ihan helpoimmasta päästä ole. Varmasti on erilaista kuin miehet tai pojat. Ei ole odotuksia tai ennakkoluuloja, eiköhän kaikesta selvitä. Toistaiseksi olen kaikkien kanssa tullut toimeen.

− Mielenkiintoista nähdä miten pystyy omia ajatuksiaan tuomaan esiin ja haluaako tehdä valmentamista tulevaisuudessa enemmän. Jostainhan on se ensimmäinen askel otettava.

Uuden uran lisäksi edessä on myös uudet ympyrät, sillä naisten joukkueessa ei ole juuri Tarkille tuttuja pelaajia. Myös varusteista löytyy uudenlainen murhe, josta Tarkki kertoo pilke silmäkulmassa.

− Pelaajista en tunne ketään henkilökohtaisesti, mutta suurimman osan tiedän nimeltä, kun olemme nähneet jäähallilla ja moikanneet.

− Eniten huolestuttaa miten laukaus lähtee kenttäpelaajan varusteilla. Täytyy ehkä hakea joku vanerinpala ja treenata siitä laukausta tai mennä hyökkääjien mukaan laukomistreeneihin.

Kaukalon puolella suurimmat meriittinsä kerännyt Tarkki nähdään tulevaisuudessa myös naisten joukkueen toimiston puolella, jossa mies auttaa mainosmyynnissä sekä markkinoinnissa. 

− Mielenkiintoista nähdä taustaryhmän puolelta aikuisten kansallisen tason huippujoukkueen toimintaa. Olen toki nähnyt Saijan isän Eero Sirviön toimintaa naisten joukkueen managerina, mutta ensimmäisessä johtoryhmän palaverissa avasi silmiä kuinka paljon on tehtävä ja organisoitava. Esimerkiksi kausilehteen mainosten myymisen lisäksi on suunniteltava lehden taitto, painatus ja lehtien hakeminen painosta.

Tuomas Tarkki liittyy osaksi Kärppien naisten liigajoukkueen johtoryhmää.
Kuva © Timo Karjalainen

Valmentamisen lisäksi edessä lapsiperheen arkea

Jääkiekon parissa tapahtuvan työn lisäksi Tarkki on valmistautunut palaamaan koulun penkille sekä tekemään uuden aluevaltauksen nuorten parissa.

− Sivussa alkaa opinnot syyskuussa. Opiskelen Haaga-Heliassa ylempää AMK-tutkintoa liikunta-alan johtamisesta ja kehittämisestä.

− Lähden mukaan myös Dynamo Juniorien toimintaan. Se on salibandyseura Dynamo Oulusta, spinnattua hyvinvointivalmennusta yhteistyössä Oulun kaupungin kanssa. Pyrimme tukemaan syrjäytymisvaarassa olevia nuoria ja koetetaan saada heille sisältöä elämään. Toiminta aloitetaan tänä syksynä kuudella koululla.

Jääkiekkoilijan ammatti vaatii paljon aikaa ja sitoutumista. Vaikka Tarkilla on työn alla paljon, aikaa jää silti aiempaa enemmän myös perheelle. Jääkiekkoilevan vaimon lisäksi perheeseen kuuluu 6-vuotias Marius joka aloitti juuri esikoulun, ja vuoden lopussa 3 vuotta täyttävä Livia.

− Viimeksi olen ollut talven Oulussa ennen lapsia, itsellekin uusi juttu olla talvi lasten kanssa kotona. Mukava olla kotona pienten lasten kanssa, nyt on paremmin aikaa perhe-elämään.

Kahden kiekkoilijavanhemman perheessä myös jälkikasvu saa osansa kiekkokulttuurista. Perheen poika sai ensikosketuksensa kiekkoon jo ennen syntymäänsä. 

− Pelasin Ruotsissa MoDossa, kun Saija oli raskaana ja hän pelasi MoDon naisten joukkueessa. Marius on siis pelannut jääkiekkoa jo äitinsä masussa. Marius on käynyt myös naisten maajoukkueen leireillä Saijan valmistautuessa Sotshin olympialaisiin.

Lähtökohdista huolimatta Tarkin perheessä ei katsota pahalla, vaikka jälkikasvut haluaisivat etsiä harrastuksensa kaukalon ulkopuolelta.

− Olisin melkeinpä tyytyväinen. Marius on kokeillut jalkapalloa, se tuntuu olevan mieluisaa. Lisäksi poika pitää myös salibandysta. Kyllähän joukkuelajeista saa tiettyjä sosiaalisia taitoja ja oppii toimimaan yhdessä muiden kanssa. Kunhan jotain liikkuisi ja itselleen mielekästä tekemistä löytää, vaikka tanssiminen tai joku muu. En panisi pahitteeksi vaikka lähtisi akateemiselle uralle, kunhan harrastaa myös liikuntaa.

» Lähetä palautetta toimitukselle