Topi Lehtonen - hiljainen naapurin poika

LIIGA / Haastattelu
Rauman Lukon puolustaja Topi Lehtonen nousi syksyn harjoituspeleissä esittämiensä hyvien otteiden ansiosta valmentaja Ismo Lehkosen suosioon. Lehkonen nosti nuoren puolustajan jopa joukkueen varakapteeniksi. Jatkoaika kävi runkosarjan viimeisen viikon alkaessa kyselemässä Topin mietteitä Lukossa hänen aikanaan tapahtuneista muutoksista sekä miehen omista kokemuksista liigapuolustajana.

Jatkoaika: Kauden alussa Lukkoa veikkailtiin yleisesti sarjan häntäpäähän, mutta varsinkin kauden alussa yllätitte kaikki hyvällä pelillänne. Onko pudotuspeleistä poisjääminen pettymys ja ovatko ajatukset jo kovasti ensi kaudessa?

Topi Lehtonen: Onhan se tietenkin pettymys, kun emme sinne kahdeksan joukkoon päässeet. Emme kuitenkaan vielä ajattele ensi kautta, vaan tarkoitus on pelata jäljellä olevat pelit mahdollisimman rennosti ja napsia tarjolla olevat pisteet pois. Mietitään ensi kautta sitten sen jälkeen.

Kuinka paljon joukkueeseen vaikutti kokeneen ja arvostetun Erik Hämäläisen lähtö?

Tietenkin sen tasoisen pelaajan lähtö vaikuttaa aina. Kentällä Eepi oli illasta toiseen huipputasoa. Pukukopissa hänellä oli myös oma roolinsa. Kun Eepi puhui, kaikki kuuntelivat.

Mikä on Topi Lehtosen rooli joukkueessa? Niin kentällä kuin pukukopissa?

Ensisijaisesti pitää oma maali puhtaana ja puolustaa hyvin. Pidän itseäni kiekollisena puolustajana. Pukukopissa olen aika hiljainen ja annan muiden hoitaa puhumisen.

Teot puhukoot puolestaan, vai?

Niin.

Onko Ismo Lehkonen mieleisesi valmentaja? Minkälainen hän on verrattuna esimerkiksi edeltäjäänsä Vasili Tihonoviin?

Lehkonen opastaa nuoria pelaajia enemmän henkilökohtaisesti. Hän käy pelaajien kanssa tarkkaan läpi, mikä on kenenkin rooli joukkueessa ja miten omaa peliä voisi parantaa. Tihonov puolestaan ajoi sisään omaa systeemiään. Hän halusi pelaajien pelaavan enemmän joukkueena kuin yksilöinä.

Oliko muuten aikanaan yllätys, kun Tihonov nosti sinut liigajoukkueeseen?

Aluksi minun oli tarkoitus pelata vain SK-turnaus Porissa, jotta sinne saataisiin täydet kentälliset. Turnauksen jälkeen pääsin sitten mukaan liigajoukkueen harjoituksiin, ja myöhemmin, kun Lukolla oli huolia loukkaantumisten kanssa, myös pelaamaan. Kieltämättä se oli yllätys, mutta positiivinen sellainen.

Kahvauksesta puhutaan paljon nykyään. Onko SM-liigassa liikaa sitä?

Kyllä kiekottomalta pelaajalta otetaan usein karvaustilanteessa vauhtia pois, jotta saadaan kiekko nopeasti muualle omalta alueelta. Tuomarit voisivat kyllä puuttua siihen vähän tarkemmin, vaikkei se mielestäni niin hirveän suuri ongelma ole.

Kuka SM-liigahyökkääjä on sinulle epämiellyttävin vastustaja 1 vastaan 1-tilanteissa?

Ensimmäiseksi tuleen mieleen JYPin Petr Ton. Ton tulee tilanteisiin todella kovalla vauhdilla ja vahvana pelaajana hän on todella vaikea pysäytettävä. Kun hänellä vielä on rutkasti taitoa, niin taitaa Ton olla jokaisen pakin painajainen. Muista pelaajista vaikea vastustaja on HPK:n Antti Miettinen. Siinä on todella liukas kaveri. Voisi melkein sanoa, että jokaisessa joukkueessa on joku pelaaja, jota vastaan on erityisen vaikea pelata.

Jos palataan takaisin Lukkoon, niin kuka on sellainen pelaaja nykyjoukkueessa, jonka poissaolo näkyy ja tuntuu heti?

Grönmanin Oskun vaikutus peliin on suuri. Kun hän palasi loppuvuodesta loukkaantumisen jälkeen porukkaan, pelimme taso nousi selvästi. Pitkälti hänen olemuksensa ja hyvä pelinsä siivitti meidät kuuden pelin voittoputkeen. Harmi vaan, että loukkaantumisen piti taas astua mukaan kuvaan. Oskun puuttumisen huomaa heti. Ja kyllä Vehasen Petekin on ollut korvaamattoman tärkeä pelaaja. Ilman hänen loistopelejään olisi monen ottelun lopputulos ollut ihan toisenlainen.

Mitä hyvää on omassa pelissäsi? Entä millä osa-alueilla on eniten parannettavaa?

Vaikea niitä on itse luetella, mutta ehkä parhaita osa-alueitani ovat luistelu ja pelinluku. Puutteista suurin on fyysisyys ja sitä voisin parantaa olemalla aktiivisempi.

Kuka on paras pakki, jonka kanssa olet pelannut?

Kyllä heti ensimmäiseksi tulee mieleen Hämäläisen Eepi ja Grönmanin Osku. Molempien kavereiden kanssa peli sujui hyvin, paremmuusjärjestykseen heitä on vaikea laittaa kun molempien kanssa oli helppo pelata ja heiltä oppi paljon.

Jos saisit valita, pelaisitko nykyisessä Lukossa, jossa saat peliaikaa ja vastuuta mielin määrin, vai viiden vuoden takaisessa joukkueessa Juha Riihijärven ja kumppanien kanssa, jolloin peliaikasi olisi kortilla, mutta menestystä tulisi?

Ehdottomasti tässä joukkueessa. Olisihan menestyskin hienoa, mutta jos en itse saisi siihen paljoakaan vaikuttaa niin ei se maistuisi niin hyvältä. Nyky-Lukossa on juuri se hyvä puoli, että vastuuta tulee ja voi vaikuttaa joukkueen pelisuorituksiin.

Idolisi pikkupoikana?

Pienenä Lukon pelejä pleksin takaa katsoessani mieleen jäivät Jarmo Kuusiston perstaklaukset. Teppo Nummista en niinkään idolina pitäisi, mutta olen aina ihaillut hänen pelityyliään. Nummisella kun ei puutteita juuri ole.

Tulevaisuuden tavoitteet?

Elän päivän kerrallaan. Jääkiekko ammattina on vaarallinen; koskaan ei tiedä milloin ura loppuu loukkaantumiseen, ja sitten putoaa tyhjän päälle. Maajoukkuepaidan päälle vetäminen olisi todella hieno asia; se ei vain taida olla kauhean realistista näillä näytöillä. NHL:stä en ole haaveillut kuin joskus junnuna.

Miten vietät vapaa-aikasi? Harrastatko jotain muuta urheilua?

Kyllä aika kuluu pääosin lepäilyyn ja palautumiseen. Harjoitusten ja pelien jälkeen on yleensä niin väsynyt ettei mielessä pyöri kuin sänkyyn rojahtaminen. Muutenkin täytyy hiukan varoa, ettei telo itseään vapaa-ajalla. Meiltä on kielletty kaikki sellaiset lajit, joissa voisi itsensä loukata.

Kiitos haastattelusta, ja onnea kauden viimeisiin peleihin!

» Lähetä palautetta toimitukselle