62-vuotias Jarmo Tolvanen on varsinainen maailmanmatkaaja. Pitkä valmennusura alkoi jo 80-luvun alussa alkaen Karhu-Kissojen II-divisioonajoukkueesta. Suomen lisäksi Tolvanen on valmentanut kahdeksassa eri Euroopan maassa ja toiminut kykyjenetsijänä Calgary Flamesissa.
Kauden 1994-1995 jälkeen Tolvanen lähti Ilveksen apuvalmentajan paikalta maailmalle. Sama matka jatkuu edelleen. Väliin mahtuu parin vuoden piipahdus Suomeen 2000-luvun puolivälissä, jolloin vetovastuussa oli ensin Rauman Lukon SM-liigajoukkue ja perään pesti Suomen alle 20-vuotiaiden maajoukkueen päävalmentajana.
Mies arvelee päätyneensä nykyiseen toimeensa Unkarin maajoukkueen päävalmentajana aiemman maan seurajoukkue Székesfehérvárin pestinsä ansiosta.
– Olen vuodesta 95-lähtien valmentanut enimmäkseen ulkomailla. Edellisen kerran eksyin tänne Unkariin 2009-2010 oltuani EBEL-liigan Székesfehérvárin valmentajana. Siitä ne varmaan minut täällä muistaa.
Paineita, paineita, paineita...
IA-divisioonan MM-kisoja isännöivässä Unkarissa janotaan menestystä. Tolvasella on haasteensa yrittää suitsia maajoukkueeseen kohdistuvia epärealistisia odotuksia kovien paineiden keskellä.
– Tottakai on paineita. Odotukset ovat vähän epärealistisen kovatkin. Olen kokenut siten, että onkohan nuo maajoukkueeseen kohdistuvat odotukset ihan realistisia.
– Eihän tämä ihan normaali tilanne ole, että tämä IA-divisioona on näin kovatasoinen. Täällä on nyt kolme joukkuetta, jotka ovat sahanneet MM-kisojen ja divisioonan välillä. Puola on myös nostamassa koko ajan tasoaan ja Britit näyttivät heti turnauksen alussa.
Painetta tulee niskaan niin median kuin paikallisen jääkiekkoliitonkin puolelta.
– Varmaan molemmista tulee paineita. Nämä ovat niin tunteella elävää porukkaa ihmiset, että se joskus paistaa vähän turhan voimakkaastikin läpi siellä.
Koko joukkue sai kärsiä kotikisojen painetilanteesta kisojen avausottelussa Kazakstania vastaan. Ottelua hallinnut Unkari jäi lopulta maaleitta häviten 0–3.
Toisessa ottelun avauserässä ahdinko jatkui Italian tehdessä avausmaalin ja viedessä ottelua. Vapauttava avausmaali käänsi kuitenkin pelin ja paineet vaihtuivat hurmosmaiseen pelaamiseen äänekkään kotiyleisön edessä ja lopputuloksena oli helpottava 3–2 voitto.
– Paineet näkyi toisen ottelun ensimmäisessä erässä. Oltiin vähän hermostuneita ja ei osattu tulla sen asian kanssa oikealla tapaa toimeen. Saatiin maalista energiaa ja peliä kuntoon. Mikä tärkeää, pystyimme parantamaan loppua kohden.
– Se on kyllä sanottava unkarilaisen jääkiekon puolesta, että fanit ovat todella innokkaita ja sitten kun on vähän isompi areena niin se kuuluukin.
Lyhyt IA-divioonan turnaus poikkeaa Tolvasen mukaan suurissa määrin 16-maan MM-kisoista.
– Täällä on viisi peliä viikkoon, kaksi välipäivää ja kaksi tuplapeliä. Otteluiden välipäivät menee maksimaalisesti palautuessa. Harjoittelu on nollissa. Peliä yritetään kehittää katsomalla videoita ja käymällä pelejä läpi.
– Tämä on siitä erilainen turnaus kuin vaikkapa MM-turnaus, jossa ensin pelataan alkusarja ja sitten pelataan pudotuspelit. Täällä jokainen peli on kuin "game seven".
Lajikulttuuri Unkarissa vielä kehitysasteella
Jääkiekko on Unkarissa lajina vanha, mutta kiekkokulttuuri vielä nuori.
– Kyllähän tietysti mentaliteetti on oma joka kansalla. Jääkiekko on vanha laji, jota on pelattu Unkarissa varmaan 100 vuotta, mutta kulttuuri on sillä tavalla nuorta, että se näkyy siinä miten pelaajat pelaa tai ymmärtää peliä tai erityyppisiä asioita harjoittelussa. Sen takia Unkari on vielä tällä tasolla. Lähitulevaisuudessa resursseja voi olla vaikka mihin, mutta ei tällä hetkellä. Siinä tavassa, millä pelaajat ostavat ajatuksia niin ollaan vielä vaiheessa.
Tolvasen mukaan suuria ihmetekoja ei ole Unkarin jääkiekkoilussa odotettavissa. Tulevia lupauksia on kasvamassa muutamia, mutta iloa maajoukkueelle heistä on vasta muutaman vuoden jälkeen.
– Se kertoo vähän Unkarin tasosta, ettei pelaajia tulee montaa isoista sarjoista. Pelaajat tulee sellaisista sarjoista, joiden pudotuspelit on jo ohi.
– Kyllä se melkein niin on, että meidän tulevaisuuden pelaajat on nämä nuoret mitkä tässä maajoukkueessa nyt on. USA:n High School -sarjoissa pelaa pari kaveria, mutta kyllä se pari-kolme vuotta kestää ennen kuin he kehittyvä. Tässä joukkueessa on kahdestan kolmeen parikymppistä, joista ehkä myöhemmin tulee sitten jotain.
Tolvasen sopimus Unkarissa päättyy kuluvan kauden jälkeen. Se, miksi Tolvanen jäi maailmalle oli osittain sattumankauppaa.
– Joskus sattumaa, joskus suunniteltua. Kun on kerran päässyt makuun niin vaikea tulla takaisin. Joskus on tullut valittua ja välillä päässyt jopa itse valitsemaan. Jokainen pesti on oma tarinansa.
Suomessa kokenutta maailmanmatkaajaa tullaan tuskin valmennustehtävissä näkemään
– Kyllä mulla on aika pienet mahdollisuudet. Pitäisi päästä jo eläkkeelle, Tolvanen nauraa.
