Ahokas on juoninut Nuorille Leijonille mainion tavan puolustaa etuperin, vaikka etisyydet olisivat pitkiä.

Emil Hansson www.Facebook.com/HanssonPhotography

Suomi: Nuorten Leijonien prässiä ei pureta rännikiekolla - "Neljän paineessa on pakki tiiviisti mukana"

Nuorten Leijonien päävalmentaja Jussi Ahokas lupaa neljän pelaajan prässiä, jota ei pureta – ainakaan kovin helposti. Entä mikä ihme on viuhka?

"Aktiivinen" on noussut varsinaiseksi muotitrendiksi suomalaisessa jääkiekkokeskustelussa erityisesti tällä kaudella. Niin valmentajat kuin asiantuntijatkin hokevat tuota kyseistä termiä, vaikka katsojalle saattaa jäädä hieman hämäräksi, mitä sillä todella tarkoitetaan.

Aktiivisuudesta puhuu myös Nuorten Leijonien päävalmentaja Jussi Ahokas. Hän tiiviistää napakasti, mitä aktiivisuus hänelle merkitsee.

– Minulle se tarkoittaa viisikon pelinopeutta. Ollaan lähellä, riistetään ja ennen kaikkea viisikko tekee töitä kiekottomana ja tarjoaa, jotta me voimme hyökätä hyvin yhdessä.

Nuorten Leijonien pelitavassa tulevissa kisoissa korostuu kiekonhallinta. Suomi haluaa olla joukkue, joka pitää kiekkoa enemmän kuin vastustajansa. Se vaatii laadukkaan pelin jatkumon: on pystyttävä hyökkäämään ja puolustamaan laadukkaasti.

Ahokkaan puheissa esiin nousee nimenomaan se, että Leijonien on hyökättävä yhtenäisesti, jotta se voi paineistaa aggressiivisesti neljällä pelaajalla.

"Peli on jatkumoa koko ajan. Kaikki vaikuttaa kaikkeen."

– Meidän täytyy pitää viisikko tiiviinä. Kiekottomien pelaajien tuki isossa roolissa. Miten meidän pakkiparit pystyvät pelaamaan lähellä toisiaan? Jos puhutaan karvauspelistä, niin kuinka me hyökkäämme, että me pääsemme paineistamaan.

Suomi haluaa paineistaa ylhäältä ja kovaa.

– Meillä on neljän pelaajan paine, Ahokas lataa.

– Neljän paineessa on pakki tiiviisti mukana. Sitä ei pysty purkamaan pelkällä rännikiekolla. Jos puoli vaihtuu, painollisen puolen pakki ajaa aika tiiviisti eli sitä ei saa purettua, hän avaa karvauspelin saloja.

Hyökkäyspelin rakenteen on kuitenkin pystyttävä tarjoamaan puitteet laadukkaalle prässipelille. Olennaista on se, mihin ja miten siirtokiekko lyödään.

Ahokas muistuttaa, että yksinäisillä hyökkäyksillä on vaikea saada luotua voimakasta karvausta.

– Jos olet hyökännyt huonosti ja olet yksin, niin ei sieltä paljon kannata yksin lähteä juoksemaan. Peli on jatkumoa koko ajan. Kaikki vaikuttaa kaikkeen. 

– Sama, kun miten me olemme puolustaneet, se vaikuttaa, miten nopeasti pääsemme hyökkäämään. Jos eivät ole takapaineet tulleet ja kiekottomat työt tehty hyvin, ei me päästä viisikkona heti nopeasti hyökkäämäänkään. Jos on selkä suorana tullut alas ja tulee eri rytmiin, että yksi pelaaja tulee alaspäin, kun muut jo hyökkää, niin eihän me saada hyökkäysnopeutta silloin kuntoon.

Viisikon tiiveys, yhteinen rytmi ja korkea työmoraali ovat kulmikiviä, kun pyritään pelaamaan nopeaa yhteistyön jääkiekkoa. Ne korostuvat molempiin suuntiin pelattaessa.

Suomi puolustaa etuperin

Ahokas haluaa Suomen puolustavan viuhkana, jos etäisyydet kasvavat.

Viuhka pyrkii siihen, että vaikka etäisyydet vastustajan kiekolliseen pelaajaan olisivatkin pitkät, Nuoret Leijonat pystyisi kuitenkin puolustamaan jatkuvasti eteenpäin eikä vetäytyisi. Tärkeää on se, että pelaajien liike säilyy.

– Sitten, kun on pitkät etäisyydet, me pystymme olemaan aktiivinen ja puolustamaan etuperin, mutta painollisen puolen kaista ei aja itseään vastaan ulos vaan pelaa syöttölinjan ylöpuolella. Eli meillä on tukittu kaista, Ahokas kertoo.

Suomalaisissa seurajoukkueissa on puhuttu paljon pelin nopeuttamisesta ja aktiivisuudesta. Se on näkynyt ehkä siinä, että vetäytyvää trapia ei ole näkynyt yhtä tiiviisti kuin esimerkiksi vielä muutama vuosi sitten. Osa Liiga-joukkueista on jopa pyrkinyt siitä täysin eroon.

Lauri Marjamäen valmentama miesten maajoukkue on kokenut yhdessä kesässä huomattavan muodonmuutoksen. Viime keväänä joukkue pelasi paljon vetäytyvää trapia, mutta nyt syksyn otteluissa valloilla ovat olleet jatkuva paineistaminen ja korkea tolppa-trap.

Ahokkaan Nuoret Leijonat ei niin ikään halua vetäytyä. Ohjauspelivaihde on olemassa, mutta Ahokkaan mukaan se ei ole vetäytyvää mallia.

– On pakollakin tiettyjä tilanteita pelissä, kun ei kannata juosta itseä pihalle. Niitä tulee tosi harvoin. Myös se ohjauspelivaihe pitää olla. Onko se sitten vetäytyvää? Ei meillä sellaista valuvaa trapia ole. Tällä hetkellä ei ainakaan ole aikomusta siihen.

Jussi Ahokas otti Nuoret Leijonat komentoonsa kesken sekavien viime kisojen, jotka päättyivät Suomen osalta karsintasarjaan.

Emil Hansson www.Facebook.com/HanssonPhotography

Säilyykö kiekkokontrolli paineen alla?

Suomella on tiedossa heti avausottelussaa huima testi erityisesti puolustukselle. Kanada tulee paineistamaan hullunlailla. Pienessä kaukalossa tila ja aika ovat vähissä.

Suomella on kuitenkin vahva halu ja pyrkimys säilyttää kiekkokontrolli ja hyökätä laadukkaasti viisikkona, vaikka painetta tulisi niskaan. Tavoitteeseen pääsemistä helpottaa toki se, että Suomella on kiekollisilta taidoiltaan erittäin laadukas puolustus.

Pelin jatkumon ja virtauksen kannalta on ensiarvoisen tärkeää, että Leijonat pystyy luomaan viisikkona hyökkäyspeliä myös paineen alla.

– On tärkeää, että pystymme tulemaan paineen alta pois. Se vaatii, että pakit tekevät kiekottomana työt ja samoin kiekottomat hyökkääjät, Ahokas muistuttaa.

Ahokas tietää, mitä tuleman pitää. Otteluissa erityisesti Pohjois-Amerikan joukkueita vastaan ei ole välttämättä hetken rauhaa.

− Täällä tulee pohjoisamerikkalaisia vastaan jatkopaineet koko ajan. Liigassa on hetkittäisiä vaiheita, että joukkueet kerkeävät ryhmittymään, niin täällä paine on enemmänkin jatkuvaa. Pelitapa pitää muokata siihen, miten paineen alta päästään pois ja miten siitä hyökätään.

Rohkeus, maltti ja halu pysyä kiekossa on Nuorten Leijonien tavoite.

− Ei meidän kannata yksi hyökätä ja puskea, vaan pitää pystyä kääntymään, pysyä kiekossa ja vaihtaa kiekon kanssa. Järki pitää olla pelaamisessa, Ahokas painottaa.

Myös nuorten kiekko yhä taktisempaa

Nuorten MM-kisoista puhutaan usein railakkaina. Vauhtia on enemmän kuin järkeä. Totuus on kuitenkin se, että myös nuorten tasolla pelaaminen on koko ajan taktisempaa ja taktisempaa – muuallakin kuin Suomessa.

− Se on turha luulo, että tämä menisi siihen, että ei olisi taktiikkaa. Myös muut joukkueet ovat taktisia. Se on tätä päivää, Ahokas sanoo.

"Paljonhan voi puhua pelistä ja voi suodattaa koko oman tietämyksensä, mutta onko se järkevää?"

− Meillä sanotaan, että Liiga on taktisin sarja, ja kyllä meillä taktiikkaa käydään läpi. Kyllä muuallakin maailmassa taktiikoista puhutaan, mutta siellä puhutaa eri asioista.

Haastetta valmennukselle tuo se, mitä, kuinka paljon ja missä ajassa taktisia elementtejä voidaan käydä läpi. Määrä, mitä pelaajat pystyvät kerralla omaksumaan, on rajallinen.

− Kuinka paljon voimme antaa informaatiota? Mikä on tärkeää? Mitkä ovat pääpointit? Se on valmennuksen taitoa. Paljonhan voi puhua pelistä ja voi suodattaa koko oman tietämyksensä, mutta onko se järkevää? Ennemmin täytyy löytää ne ydinkohdat, jotka viedään joukkueelle, Ahokas pohtii.

Arvio: 

Jos ykköskierroksella varattujen pelaajien määrässä mitataan, Suomi peittoaa esimerkiksi Ruotsin. Suomi on vuosikausia lähtenyt nuorten kisoihin pelaajamateriaalin osalta pitkältä takamatkalta. Nyt takamatka on todella lyhyt. Suomella on kenties koko kisojen laadukkain puolustus. 

Joukkueen yhteishenki, pelitapa ja sen toteutus nousevat isoon rooliin. Jos Ahokas saa pelitavan toimimaan, ja pelitapa on sellainen, että se tuottaa etua, kultamitali on täyttä realismia. Jos pelitapa ja sitä myöten yhteishenki jäävät vajaaksi, voi kultahaaveille heittää hyvästit. 

» Lähetä palautetta toimitukselle

Lue myös

Ei enää kolmatta kertaa rannalle

MAAJOUKKUE | 19.11.2017 13:00
Kaksi kertaa kalkkiviivoilla ulos. Kolmas mahdollisuus on viimeinen. Nuorten Leijonien marraskuun maajoukkueturnauksen kapteeni Robin Salo ei jääne enää rannalle kisajoukkueesta. Tämä on tarina matkasta kolmanteen yritykseen. lue lisää

Toimitusjohtaja Nurminen: Ahokkaalla vielä vuosi sopimusta

MAAJOUKKUE | 7.1.2018 21:23
Suomen nuorten maajoukkueen valmennuskuvioista jatkossa on ollut epäselvyyksiä. Nyt on kuitenkin varmaa, että Jussi Ahokkaan sopimus nuorten kanssa jatkuu myös ensi kaudelle. lue lisää

Nuorten MM-kisat lukuina: Media lipitti satoja litroja kahvia, finaalissa komein yleisömäärä

MAAJOUKKUE | 7.1.2018 10:00
Jatkoaika kokosi yhteen lukuja Buffalossa pidetyistä nuorten MM-kisoista jäältä ja kulisseista. lue lisää

Vuoden 2016 tehotrio olisi pitänyt hyödyntää alusta asti

MAAJOUKKUE | 5.1.2018 11:00
Suomella olisi ollut käytössään alle 18-vuotiaiden MM-kisoista valmis tehokentällinen nuorten MM-kisoihin. Alusta saakka sitä ei kuitenkaan hyödynnetty. lue lisää

Sama ikäryhmä voitti vuonna 2016 alle 18-vuotiaiden MM-kultaa − Mikä muuttui?

MAAJOUKKUE | 5.1.2018 11:00
Vuonna 1998-syntyneiden ikäryhmä voitti keväällä 2016 alle 18-vuotiaiden MM-kultaa Grand Forksissa. Nyt samainen ikäryhmä oli vuorossa nuorten MM-kisoissa, mutta kulta jäi haaveeksi. Edes mitalia ei tullut. lue lisää

Kommentit

Luetuimmat