Vuoden 1999 ensimmäisenä päivänä syntynyt puolustaja Urho Vaakanainen on ikäluokkansa kuumimpia nimiä suomalaisessa jääkiekkoilussa.
Liigapaikan kanssa ei ole mitään kiirettä. Jos tällä kaudella kysyisivät jo pelaamaan pelejä, olisi se hieno juttu.
Espoon Bluesin A-junioreissa pelaavan Vaakanaisen nimi on ollut juniorijääkiekkoa seuraavien huulilla jo useamman vuoden ajan, ja häntä on pidetty jopa maailman mittakaavassa yhtenä kärkilupauksista.
Vaakanainen olisi hyvin suurella todennäköisyydellä ollut mukana Suomen alle 18-vuotiaiden MM-joukkueessa viime keväänä, mutta polvivaiva esti hänen osallistumisensa kisoihin.
− Viime keväänä meni polvi viimeisessä pelissä ennen MM-leirejä, kun menin pelaamaan B-junnujen pronssipeliin. Kyllähän se tietysti harmitti, kun ei päässyt kokemaan niitä kisoja, mutta onhan niitä mahdollisuuksia vielä pari jäljellä.
Vaikka edelliskausi päättyikin ikävästi, ovat Vaakanaisen tunnelmat uuteen kauteen lähdettäessä korkealla.
− Hyvillä mielin lähdössä uuteen kauteen. Meillä on hyvä joukkue kasassa Bluesissa, joten mitalia lähdetään kirkastamaan. Kesätreenit ovat sujuneet hyvin polvesta huolimatta.
16-vuotiaalla Vaakanaisella tavoitteet ovat edelleen vakaasti A-nuorten SM-liigassa.
− Henkilökohtaisesti ensi kaudella tavoitteena olisi olla ihan ykköspuolustaja koko sarjassa. Liigapaikan kanssa ei ole mitään kiirettä. Jos tällä kaudella kysyisivät jo pelaamaan pelejä, olisi se hieno juttu. En ole pahemmin miettinyt vielä koko asiaa.
Vaakanaisesta on puhuttu keskustelupalstoilla jo pitkään. Ensimmäinen maininta hänestä pohjoisamerikkalaisella HFboards-keskustelupalstalla on niinkin aikaisin kuin vuodelta 2011. Kovin aktiivisesti mies ei itse kuitenkaan ole palstoja seuraillut.
− Onhan niistä viesteistä joku aina välillä ilmoitellut ja näyttänytkin. Ihan hieno juttuhan se on, että joku on pistänyt silmänsä meikäläiseen, mutta ne ovat keskustelupalstoja ja ne nyt ovat aina vähän sellaisia.
Kuten monet muutkin lupaavat kiekkoilijat, Vaakanainenkin on pelannut koko junioriuransa vanhemmissa ikäluokissa.
− Koko elämäni ihan junnuvuosista asti olen pelannut '97-ikäluokan tai sitä vanhempien kanssa. En ole sitä sillä tavalla miettinyt, että onko se ollut oikea ratkaisu. Onhan se varmasti vienyt pelaajana eteenpäin enemmän kuin oman ikäisten kanssa pelaaminen.
Useat valmentajat ja entiset ja nykyisetkin huippujääkiekkoilijat ovat peräänkuuluttaneet julkisuudessa monipuolista harrastamista, ja että jääkiekon lisäksi myös muut lajit tukevat kiekkoilua harrastuksena. Vaakanaisellakaan jääkiekko ei ole ollut ainoa harrastus.
− En ole oikeastaan muuta harrastanut kuin jalkapalloa lätkän ohella. Varmasti siitä on ollut jonkin verran hyötyä pelisilmän ja muiden juttujen kanssa. Aina oon kuitenkin tykännyt pelata, ja olen ollut hyvä kaikennäköisissä maila- tai pallopeleissä.
Vaikka 16-vuotias Vaakanainen alkaa jo pikku hiljaa kolkutella Liigan portteja, on hänellä pelissään vielä luonnollisesti kehitettävää. Mitkä siis ovat miehen vahvuudet ja heikkoudet jääkiekkoilijana?
− Olen hyvä kiekon kanssa. Avaan peliä hyvin ja tuen hyökkäyksiä. Eniten parannettavaa on varmasti rannelaukauksessa, joka on hirveä tuhero vielä, ja puolustuspelin aktiivisuudessa.
Vaakanainen on siis herättänyt kiinnostusta ainakin faniympyröissä jo Pohjois-Amerikkaa myöten. Kykyjenetsijöitä ei ole kuitenkaan vielä pyörinyt ruuhkaksi asti ympärillä.
− Ei niitä oikeastaan pahemmin. Sosiaalisen median kautta on ollut jonkunnäköisiä yhteydenottoja, mutta ei mitään sen isompaa.
Useat suomalaispuolustajat, Olli Määttä etunenässä, ovat viimeisen muutaman vuoden aikana lähteneet luomaan ammattilaisuraa Kanadan juniorisarjojen kautta. Vaakanaisen suunnitelmissa on kuitenkin pysyä Suomessa.
− En ole oikeastaan miettinyt sinne lähtemistä. Joskus pyörittelin päässäni, että millaista se meininki siellä olisi, mutta ei ole kyllä sen pahempaa kiinnostusta.