Sami Salonen oli kesällä kiistatta KalPan tärkein hankinta. Salonen aloittikin syksyn mainiosti ja otti paikkansa KalPan sekä Mestiksen ykkössentterinä. Keskushyökkääjän kausi sujui mainiosti, kunnes ikävä loukkaantuminen Ahmat-ottelussa lokakuun lopussa sotki sekä Salosen että KalPan suunnitelmat. Paha olkapäävamma vei miehen kahdeksi kuukaudeksi sairaslomalle, nyt olkapää on kuitenkin tervehtynyt.
- Juu, nyt on kuitenkin kaksi peliä takana. On saanut sitä olkapäätä vahvistettua. Mitään kipuja ei ole, mutta tietenkään voimataso ei ole vielä normaali. Joten ihan hyvällä mallilla se on.
Salosen paluu kaukaloon oli väkevä. Pitkä loukkaantuminen ei tehoissa näkynyt, kun turkulainen naputti heti ensimmäisessä loukkaantumisen jälkeisessä ottelussa tehot 1+2. Pelituntuma on kuitenkin hieman kateissa.
- Kontaktiharjoitusta mulla ei ole vielä hirveästi takana. Muutenkin peli on vielä pientä hakemista, mutta varmaan se tässä paranee, kun saa pelejä alle. Kyllä noin pitkä tauko väkisin vaikuttaa. Välillä tulee jäällä tilanteita, että jälkeenpäin miettii, että miksi noin teki. Mutta eiköhän sekin siitä petraannu.
Salosen sairasloma oli pitkä, josta osan hän vietti kotiseudullaan Turussa. Olkapään kuntoutushoito jatkuu edelleen, vaikka olkapää onkin jo pelikuntoinen.
- Olin alkuvaiheesta aika pitkäänkin Turussa, siinä vaiheessa ei voinut kun polkea kuntopyörää ja tehdä jalkalihasliikkeitä, ne pystyi hyvin hoitamaan Turussa. Harri Hakkarainen (KalPan kuntovalmentaja) ja Olavi Airaksinen (KalPan lääkäri) tekivät mulle kuntoutusohjelman, joka jatkuu edelleenkin. Olkapäätä on syytä yhä vahvistaa, vaikka kipuja ei enää ole.
Lahjakas juniori
Vuonna 1977 syntynyt Salonen on turkulaisen jääkiekkokoulun kasvatti. Ura alkoi TPS:n junioreissa, kunnes 16-vuotiaana tuli siirto farmiin, miesten 1-divisioonaan, Kiekko-67:ään. Salonen oli jo juniorina yksi ikäluokkansa lahjakkaimpia pelaajia. Keskushyökkääjä edusti Suomea sekä 18-vuotiaiden EM-kisoissa että 20-vuotiaiden MM-kisoissa.
- Sillon oli Tepsillä ja Kiekko-67:lla se farmisopimus. Sitä kautta sitten siirryin sinne. Ne olivat kovia pelejä nuorelle miehelle. Sitä kautta sai kuitenkin hyvin vauhtia noihin liigakuvioihin. Siinä ensimmäisinä vuosina oli vähä semmosta, että monet pelasivat sekä Tepsin A-junnuissa että Kiekossa.
Keväällä 1997 Kiekko-67 putosi II-divisioonaan. Kiihkeät ottelut karsintasarjassa Sportia vastaan jäivät mieleen.
- Se tippuminen oli ikävä homma. Sillonkin oli Vaasassa kova buumi ja siellä oli kova meininki. Nyt ikävä kyllä Kiekon toiminta on vähän alamaissa, taitavat kakkosta pelata.
Sekä 18-vuotiaiden EM-kisoista että 20-vuotiaiden MM-kisoista Saloselle jäi hienot muistot.
- 18-vuotiaiden EM-kisat oli hieno kokemus. Satuttiin vielä voittamaan mestaruus. Siitä on kyllä hyvät muistot.
- 20-vuotiaden MM-kisat oli myös hyvä kokemus. Sillon ei kuitenkaan ihan mitaleille päästy, taidettiin viidensiä olla, vaikka meillä hyvä ryhmä olikin. Muutama syöttöpiste kisoista mullekin tuli.
Kaudella (1997–1998) lahjakkaan ja menestyneen juniorin piti murtautua TPS:ssä liigaeliittiin, toisin kuitenkin kävi. Kausi sujui pääosin A-junioreissa, joissa Salonen nakutti hurjat tehot. Sami oli TPS:n A-junioreiden mestaruuden pääarkkitehteja.
- Se oli vähä semmosta. Sitä itsekin mietti miksi ei enempää näyttöpaikkoja Tepsissä tullut. Sinä vuonna kuitenkin A-junnuissa voitettiin Suomen mestaruus ja omat pelit meni hyvin.
- Tepsillä oli sillon kova ryhmä. En oikein syytä löytänyt, miksi en sillon saanut todellista näyttöpaikkaa.
Nuorena maailmalle
Seuraavalla kaudella hyökkääjä lähti hakemaan vastuusta Tampereen Tapparasta. Ensimmäinen täysi liigakausi kului Tapparan nelosketjussa. Ensimmäisellä kaudella Salonen tehtaili 15 tehopistettä. Muutto vieraaseen kaupunkiin 20-vuotiaana oli opettavainen kokemus.
- Tampereella tuli kaiken puolin uudet kuviot. Oppi elämään yksin, ja muutti vieraaseen kaupunkiin. Oli kaikin puolin todella opettavainen kokemus. Suhtauduin Tampereen aikoihin positiivisesti, eikä mitään ongelmia ollut.
- Kyllä sillon kova hinku oli Liigassa pelata. Tappara osoitti kiinnostuksensa, ja sitä kautta sitten pääsin Tampereelle. Tappara oli minusta kiinnostunut jo aikaisessa vaiheessa edellisenä keväänä.
- Siitä kaudesta jäi ihan hyvä maku. Pelit kulkivat mukavasti. Peliaika siinä vähä vaihteli. Välillä olin ihan parissa - ekassakin kentässä, suurimmaksi osaksi kuitenkin nelosketjussa. Kaudesta jäi kuitenkin hyvät muistot.
Hyvin sujuneen liigakauden jälkeen odotukset olivat korkealla, toisesta Tappara-kaudesta tuli kuitenkin vaisu. Tappara vuokrasi Salosen jopa muutaman ottelun ajaksi Kokkolan Hermekseen.
- Siinä oli Johannes Alanen ja Jaakko Uhlbäck, oltiin nelosvitja. Sillon meille ei hirveesti vastuuta eikä peliaikaa tullut. Kuormitettiin reilummin kokeneita pelureita. Kävin sitten Kokkolassa pyörähtämässä, kun mulle haluttiin antaa pelituntumaa.
Seuraavana kesänä Tampere-Cupissa Salonen pelasi Djurgårdenin riveissä hienon turnauksen, mutta sopimusta Ruotsiin ei kuitenkaan syntynyt. Porin Ässät sen sijaan keskushyökkääjän nappasi kaudeksi 2000–2001. Ässä-kaudella Salonen mursi itsensä viimein liigaelittiin. Kausi Porin Ässissä lähti upeasti liikkeelle. Salonen oli alkukaudella Ässien paras keskushyökkääjä ja kultakypärä. Sijoitus SM-Liigan pistepörssissä oli korkea. Ikävä loukkaantuminen joulukuussa pilasi kuitenkin mainion alkukauden.
- Tein Ässiin sopimuksen just ennen liigan alkua. Olin Djurgårdenin kanssa vielä Tampere Cupissa. Pelit menivät ihan mukavasti, taisin kolme maalia tehdä niissä neljässä pelissä. Sitten loppujen lopuksi Djurgårdenista ilmotettiin, että he eivät tarvitse vahvistuksia.
- Kausi lähti mukavasti Porissa käyntiin. Tais olla viimenen peli ennen joulutaukoa, kun loukkaantuminen tuli. Mulla oli tilanteessa kiekko ja tein nopean käännöksen. Vastustajan maila jotenkin meni mun selän alle ja kaaduin kyljelleni. Tuolta jostain lonkan sisältä, sinne tuli hiusmurtuma. Sitä hoidettiin aluksi vähän nivusvaivana, sit vaan kivut pahenivat. Meni melkein...en edes muista kuin kauan aikaa. Sitten pääsin magneettikuviin ja sieltä löytyi murtuma. Se sitten vaikeutti luistelua ja sitä kautta olin kuitenkin kokoonpanossa, vaikka en periaatteessa pystynyt pelaamaan. Se vamma sitten pilasi loppukauden.
Alkukaudella Ässissä loistanut Salonen ei kuitenkaan tehnyt monien yllätykseksi jatkosopimusta. Porissa Ässä-fanit odottivat Salosesta pitkäaikaista tähtisentteriään, toisin kuitenkin kävi. Turkulaiselle itselleenkin on arvoitus miksi sopimusta ei syntynyt.
- Se on jäänyt vähä ittelleki epäselväksi, miksi siinä niin kävi. En oikein saanut kunnollista sopimustarjousta. Sitten oli mielenkiintoista nähdä myös Ruotsin kiekkoilu.
Kaudeksi 2001–2002 tie vei Ruotsin Allsveskaniin Piteån joukkueeseen. Kausi sujui piste per peliä tahtia. Joukkue jäi täpärästi playoff-pelien ulkopuolelle.
- Piteå on siellä pohjosessa, suurin piirtein 50 km Luulajasta alaspäin, siinä ihan rannikolla.
- Ihan hyvin meni oma kausi. Joukkueen kanssa jäätiin ihan kalkkiviivoilla playoffeista pois. Muutenkin viihdyin hyvin Ruotsissa, kieli tarttui siellä mukavasti.
KalPa kiinnostui
Kaudeksi 2002–2003 Salonen haki jälleen paikkaa SM-Liigasta. Konkreettista työtarjousta ei kuitenkaan kuulunut, joten mies tuli syyskuussa KalPan testileirille. Liigapaikan karkaaminen oli keskushyökkääjälle pienoinen pettymys.
- Jonkun näköisiä neuvotteluja käytiin useankin seuran kanssa. Ei kuitenkaan sitten tullut mitään varsinaista sopimustarjousta liiga-joukkueilta.
- Usein on että, jos ei keväällä saa sopimusta niin kesällä voi olla sellainen hiljanen hetki, kun taas syksyllä ennen liigan alkua seurat on aktiivisia. Ilkeetähän se odottelu on, kun haluaa että asiat ja pelipaikka selviäisi.
- Mieluiten oisin liigassa pelannut. Ei Mestis kuitenkaan mikään huono sarja ole. Siinä tilanteessa kuitenkin halusin jäälle ja pelaamaan. Tärkeintä on, että saa pidettyä itsensä kunnossa.
Kausi Kuopiossa lähti hyvin liikkeelle. Seitsemässä pelissä syntyneet 10 tehopistettä oikeuttivat paikkaan Mestiksen pistepörssin kärjessä. 10 ottelun jälkeen tuli kuitenkin siirto Lillehammeriin. Siirron takana olivat ennen kaikkea taloudelliset asiat.
- Se alkukausi oli hyvä. Hyvin sopeuduin tänne Kuopioon ja joukkue otti minut hyvin vastaan. Jäi tosi positiiviset kuvat Kuopiosta ja KalPasta.
- Se on ihan tosiasia, että se oli rahallisesti selvä ero Norjan ja KalPan välillä. Sitäkin täytyy tietenkin miettiä, kun tätä hommaa ammatikseni teen. Sieltä oltiin sitten kiinnostuneita, joten päädyin sitten Lillehammeriin.
- Peli kulki itsellä ihan mukavasti. Joukkueen materiaali oli semmonen, että ois ollut mahdollisuuksia pärjätä paremminkin.
- Sit siinä loppukaudessa seuralle tuli taloudellisia ongelmia, siitä sitten jäi vähän huono maku. Muuten oli kyllä oikein positiivinen kokemus nähdä norjalaista elämää ja norjalaista kiekkoa.
- Jos vertaa norjalaista peliä Mestikseen tai Ruotsin Allsvenskaniin niin Norjassa keskialueen peli on hieman avoimempaa. Siellä tulee hyökkäystilanteita aavistuksen enemmän, kun ei ole semmoista sumppua keskialueella.
Lillehammerin kauden jälkeen oli vuorossa paluu Kuopioon. Keväällä KalPan toimitusjohtajaksi tullut Arto Sirviö teki kaikkensa, että alkukauden ykkössentteri palaisi KalPaan.
- Mulla oli hyvät muistot KalPasta, ja KalPa osoitti minua kohtaan kovaa kiinnostusta. Oli helppo tehdä se ratkaisu, että tulen KalPan pelaamaan.
- Kaikesta huomasi, että KalPa halusi minut tosissaan, se on kuitenkin tärkeä asia näissä hommissa.
Salonen vastasi sekä fanien että seurajohdon huutoon pelaamalla upean alkukauden. Yhdessä Saksasta palanneen Aki Korhosen kanssa Salonen muodosti alkukauden tehokkaimman tutkaparin Mestiksessä. Ehjää kautta kuopiolaistunut turkulainen ei kuitenkaan taaskaan saanut, kun vaarattoman näköinen tilanne Ahmat-ottelussa vei miehen kahdeksi ja puoleksi kuukaudeksi sairastuvalle.
- Joukkueena kausi lähti hyvin käyntiin, sitä kautta sai itsekin hyvän alkukauden. Sitten vaan tuli tämä ikävä loukkaantuminen ja pilasi lähes puolet kaudesta.
- Itsekin sitä mietin, että miten se loukkaantuminen tapahtui. Satuin vaan taklaustilanteessa lentämään väärässä kulmassa laitaan. Se sitten pääsi tuo solisluunpää pomppaamaan pystyyn, ja se sitten jouduttiin operoimaan.
- Sen tunsi heti tilanteessa, että olkapäässä ei ole kaikki kohdallaan. Olkapää sitten leikattiin heti täällä Kuopiossa ja sairasloma alkoi.
Tätä kolumnia kirjottaessa SM-Liigan siirtoikkuna on sulkeutumassa ja pelaajia värvätään Liiga-joukkueisiin myös Mestiksestä. Salosen sopimuksessa ei liigapykälää ole. Salonen viihtyy Kuopiossa, eikä sopimuksen jatkokaan ole mahdotonta. KalPan valmennus saa turkulaiselta kiitokset.
- Nyt on päällimmäisenä mielessä, että sais itsensä kuntoon. Ja sais itselleen ja KalPalle hyvän loppukauden.
- Tällä joukkueella on mahdollisuuksia pärjätä todella hyvinkin. Playoffeissa sitten lähdetään voittamaan peli-peliltä, toivottavasti se riittää pitkälle.
- Tässä on onneksi runkosarjaa vielä jonkun verran jäljellä. Toivottavasti tässä saa itsensä kuntoon ja pystyy auttamaan joukkuetta, kun tärkeät pelit keväällä alkaa.
- Täällä on hyvä valmennus, harjotuksissa on hyvä työmoraali. Mikulla (Pieniniemi) on päävastuu ja hän vetää hyviä treenejä. Hannes tuo taas kokeneena valmentajana kikkoja ja jippoja pelaamiseen.
- Liiga-jutuista on ollut mediassa paljon puhetta, me ollaan joukkueen kanssa sovittu, että keskitytään pelaamaan tätä kautta. Siinä helposti voisi ajatus karata.
- En ole vielä ensi kautta miettinyt. Ei tietenkään ole mitenkään mahdotonta, että jatkaisin täälläkin. Kuten sanoin, viihdyn Kuopiossa ja KalPassa.
Liiga yhä tavoitteena
Salonen on vasta 26-vuotias, mutta ikäisekseen jo äärimmäisen kokenut pelimies. Vaikka Sami pitääkin Mestis-kiekosta, on SM-Liiga yhä ykköstavoitteena. Mestiksessä kismittää eniten sarjanousun mahdottomuus.
- Ehkä pelillisesti Liigassa vauhti on asteen kovempi ja tilanteet tulee hieman nopeammin. Siellä täytyy ratkasut tehdä nopeammin.
Salosen peliä katseltaessa välillä tuntuu käsittämättömältä miksi mies ei pelaa SM-Liigassa. Jossain vaiheessa liigauran on pakko aueta, tähän asti mies on vain ollut väärässä paikassa, väärään aikaan. Suurimpana puutteenaan Salonen pitää puolustuspelaamista.
- Vahvuuksinani pidän pelinlukua ja kiekon käsittelytaitoa. Kaikessa on parannettavaa, mutta ainakin puolustuspelaamisessa on petrattavaa.
- Ilman muuta tässä pystyy vielä kehittymään pelaajana. Toivottavasti tässä on vielä useita vuosia jäljellä. Haluan vielä kehittyä pelaajana.
- Haluan tietenkin päästä mittamaan tasoni mahdollisimman korkealla tasolla, joten kyllä Sm-liiga on selkeä tavoite.
- Se (pelipaikka liigassa) on vain paljon kiinni siitä, että on oikeassa paikassa oikeaan aikaan ja saa kunnon näyttömahdollisuuden.
Jatkoaika kiittää Sami Salosta haastattelusta ja toivottaa onnea sekä menestystä jatkoon. Yksi avain menestykseen voi olla se, että myös savonmurre alkaa turkulaiselta sujua.
- Kyllä sitä sentään pikkuhiljaa jo nyt on oppinut ymmärtämän. Kielen kanssa ei enää ole suurempia ongelmia. Itse en onneksi ole vielä hirveästi ruvennut vääntämään.
Ehkäpä seuraava Salosen haastattelu suoritetaankin savonkielisenä.
