Urheilupsykologi ja Tapparan psyykkinen valmentaja Niilo Konttinen kuvaa omaa työtään valmennuksen psykologiseksi tukemiseksi. Psyykkinen valmennus on joukkueen arjessa osa laajempaa kokonaisuutta.
− Ei aina ole välttämätöntä tunnistaa, milloin on kyseessä psyykkinen, fyysinen tai taitovalmennus. Tärkeitä asioita työnkuvassani ovat kokonaisvaltaisuus ja vuorovaikutus pelaajien kanssa.
− Pyrin huomioimaan asioita mahdollisimman kokonaisvaltaisesti, ettei keskityttäisi pelkästään pelaamiseen. Työn ulkopuoliset, henkilökohtaisen elämän tekijät vaikuttavat työssä suoriutumiseen − oli työpaikka virastossa tai kaukalossa.
Tavoitteen voisi muotoilla niin, että yritän auttaa pelaajaa olemaan huomenna parempi, mitä hän oli tänään.
Psyykkinen valmentaja on joukkueessa pelaajaa ja hänen kehittymistään varten. Konttinen kuvaa työnsä olevan ennen kaikkea pelaajien valmentautumisen tukemista.
− Suurin osa työajastani kuluu henkilökohtaisiin palavereihin pelaajien kanssa. Kauden alussa määrittelemme asiat, joita siltä kaudelta lähdemme hakemaan.
Tavoitteiden saavuttamista arvioidaan kauden aikana.
− Tilanteet muuttuvat, tulee monenlaisia haasteita. Silloin olen pelaajien tukena ja tarjoan apua asioiden käsittelyyn.
Keskiössä pelaaja ja tämän suoritustaso
Konttisen mukaan pelaajien kanssa ei keskitytä niinkään yksittäisiin tilanteisiin, vaan enemmänkin tapaan toimia ja ajatella pelissä sekä harjoituksissa. Tavoitteena on koko ajan se, että pelaaja kykenisi kehittymään kokonaisvaltaisesti jääkiekkoilijana ja urheilijana.
− Tarkoitus ei ole mennä ongelma edellä, mutta tyypillisiä haasteita ovat loukkaantumisesta toipuminen tai se, että pelaajan suoritustaso ei ole sitä, mitä on tavoiteltu. Pelaamiseen voi myös liittyä jokin häiritsevä tekijä. Vastapainoksi pyrimme yhteistyössä pelaajan kanssa vahvistamaan hyviä asioita silloin, kun peli sujuu hyvin.
− Suurin osa työstäni tapahtuu pelien välissä. Silloin on aikaa käydä asioita läpi. Pelipäivä on valmistautumista. Pelipäivänä ei yleensä asioita käydä läpi, paitsi ottelun jälkeen voimme lyhyesti purkaa, miltä peli näytti suhteessa tehtyihin tavoitteisiin.
Psyykkinen valmentaja kiinnittää huomiota sekä yksittäisiin pelaajiin että koko joukkueeseen.
− Samoin kuin kauden aikana tapahtuu paljon asioita, niin myös ottelun sisällä. Pyrin tarkkailemaan, miten joukkue reagoi ja toimii eri tilanteissa ottelun aikana.
− Yksittäisten pelaajien kohdalla keskityn siihen, mitä pelaaja tuottaa pelin aikana. Pidän itse tilastoa esimerkiksi kiekonriistoista ja laukauksista. Tilastot ovat yksi tapa tarkastella pelaajan suorittamista pelin aikana. Yhtenä osana kiinnitän huomiota siihen, kuinka pelaaja toteuttaa joukkueen pelitapaa.
Minun tehtäväni on tukea pelaajien kehittymistä ja valmentautumista.
Konttinen on jonkin verran joukkueen mukana myös pelien aikana.
− Viikottain olen yhdestä kolmeen kertaa joukkueen mukana. Pidemmillä pelimatkoilla saatan myös olla mukana. Kauden aikana näen 20-25 peliä. Haluan nähdä itse peliä ja sitä, kuinka pelaajat reagoivat erilaisissa tilanteissa.
Muuhun valmennukseen verrattuna Konttisen rooli on hyvin erilainen.
− En osallistu mitenkään pelaajavalintoihin. Minun tehtäväni on tukea pelaajien kehittymistä ja valmentautumista. Minulla ei ole roolia päättää siitä, ketkä pelaavat, enkä sellaista roolia haluaisikaan. Se ei ole minun tehtäväni valmennusprosessissa.
Yhteistyö valmennusryhmän kanssa isossa roolissa
Muu valmennusryhmä on yksittäisen pelaajan lisäksi Konttisen tärkeä yhteistyökumppani.
− Hyvin paljon teen yhteistyötä muun valmennuksen kanssa ja käymme asioita läpi. Minua kiinnostaa tietää yksittäisen pelaajan rooli, mitä häneltä odotetaan, miten valmennus näkee pelaajan suorittamisen arjessa, harjoituksissa tai peleissä.
− Valmennuksesta esitetään minulle yksittäisiä pelaajia ja mitä heidän suorituksessa tulisi kehittää suhteessa rooliin ja odotuksiin. Valmennuksen palaute on tärkeää, sillä sen pohjalta voidaan määrittää ne ensisijaiset kehityskohteet, joita työstämällä pelaaja pystyy entistä tehokkaammin toteuttamaan omaa rooliaan joukkueessa.
Konttinen korostaa yhteistyössä myös pelaajan osuutta. Pelaajat ovatkin Konttisen mukaan aktiivisia.
− Lähtökohta on se, että pelaaja itse määrittelee vahvuutensa ja kehityskohteensa. Ne ohjaavat pelaajan valintoja ja ratkaisuja monissa asioissa. Ulkopuolinen näkemys on silti aina toivottavaa. Sen paremmin valmennuksen kuin pelaajan näkemys ei ole koskaan absoluuttinen totuus.
Koko valmennus myös seuraa Konttisen työn tuloksia. Pelaajien suoritus jäällä on ratkaiseva tekijä.
− Haluan tietää, miten valmennus näkee kentällä tapahtuvat asiat. Tämä luo osittain pohjaa sille työlle, mitä pelaajien kanssa käyn läpi.
Konttinen antaa hieman esimerkkejä työstään peliin liittyen.
Tavoite on vapautua menneestä, ja edellinen vaihto on jo historiaa.
− Tilanne saattaa olla esimerkiksi sellainen, että pelaaja tekee jäällä jonkin virheen. Silloin mietimme pelin jälkeen, kuinka pelaaja voisi jatkossa käsitellä asian mahdollisimman nopeasti pelin aikana. Vaihtopenkillä pitäisi pystyä palautumaan sekä fyysisesti että psyykkisesti. Tavoite on vapautua menneestä, ja edellinen vaihto on jo historiaa.
Psyykkisessä valmennuksessa keskitytään tulevaan ja suoriutumisen kehittymiseen. Toiminnan tähtäin pitää olla suunnattuna eteenpäin ja kohti tulevaa.
− Valmennukselta tulee palaute, sen käsittelemme yhdessä ja suuntaamme taas katseen eteenpäin. Kamppailupelissäkin voi joskus näkyä muutosta psyykkisen valmennuksen myötä, mutta eniten tapahtuu siinä, kuinka pelaaja pystyy heittäytymään siihen peliin.
Tavoitteena muutokset parempaan
Pelaajan kanssa keskustelu on tärkein työväline. Keskusteluissa käydään läpi esimerkiksi edellisessä pelissä sattuneita virheitä ja pelaajan sisäistä puhetta pelin aikana.
Joskus käytämme myös psykologisia apukeinoja kuten keskittymisen kohdentamista erätauolla lyhyen hengitysharjoituksen avulla.
− Monesti sisäinen puhe on sävyltään negatiivista, mitä pelaaja käy pelin aikana. "Tänään ei peli tunnu kulkevan", "En ole tehnyt maalia viiteen otteluun, nyt pitäisi jo onnistua". Tavoite on kääntää se positiiviseksi ja suuntaamaan eteenpäin. Pelaajan pitäisi nähdä mahdollisuuksia siellä kentällä.
Virheisiin kiinnitetään huomiota, mutta vain oppimisen näkökulmasta.
− Avataan ne tilanteet, miten pelaaja toimii, kun virhe tapahtuu. Vielä tärkeämpää pelaajan on tunnistaa oma tilansa pelin aikana ja arvioida, altistaako hän omalla toiminnallaan − esimerkiksi puutteellisella valmistautumisella − virheiden tapahtumista.
− Jääkiekko-ottelu on täynnä mahdollisuuksia, joissa pelaaja voi omilla ratkaisuillaan tuoda lisäarvoa joukkueelle. Pyrimme irtautumaan ajatuksesta, jossa asioiden on pakko tapahtua. Tämäntyylisiin ajatus- ja toimintamalleihin pyrin yhdessä pelaajan kanssa vaikuttamaan.
Käytössä on myös konkreettisempia keinoja.
− Joskus käytämme myös psykologisia apukeinoja kuten keskittymisen kohdentamista erätauolla lyhyen hengitysharjoituksen avulla.
Tappioputket eivät lisää Konttisen työmäärää tai pelaajien kanssa käytyjen keskustelujen määrää. Keskustelujen sisältöön Konttinen sanoo vaikeiden tilanteiden vaikuttavan.
− Sellainen tilanne toki on kauden aikana mahdollinen, että useammalla pelaajalla on vaikeuksia pelin ja suoriutumisen kanssa. Silloin jokaisen yksittäisen pelaajan kanssa yritämme löytää niitä voimavaroja, joilla juuri hän voisi omalla panoksellaan auttaa joukkuetta vaikeassa tilanteessa.
Tukea koko joukkueelle
Konttisen apu on tarkoitettu kaikille pelaajille, ja hän pyrkii tekemään yhteistyötä kaikkien kanssa.
− Osan pelaajista tapaan kauden aikana useamman kerran, toisia harvemmin. Lähtökohta kuitenkin on, että kaikkien kanssa käydään asioita läpi vähintään pari kertaa kauden aikana.
− Tärkeää on reagoida muuttuviin tilanteisiin. Se, kenellä on huono jakso, häntä pyritään tukemaan. Ja ne, joilla homma toimii, niin vahvistetaan hyviä asioita. Esimerkiksi jos on aiemmin ollut vaikeampaa, mutta nyt on vaikeudet voitettu. Silloin on hyödyllistä avata, kuinka nykytilanne on saavutettu.
Se, kenellä on huono jakso, häntä pyritään tukemaan. Ja ne, joilla homma toimii, niin vahvistetaan hyviä asioita.
Työskentelyssä on myös pitkäjänteinen tavoite.
− Sitä on tärkeä opettaa pelaajalle, jotta hän osaa hyödyntää sitä myöhemminkin. Vaikeita hetkiä tulee todennäköisesti uudestaan. Pelaajan pitää myös tunnistaa omat kehityskohteensa sekä tilanteet, joissa voisi toimia paremmin.
Maalivahtien ja kenttäpelaajien kanssa tehtävässä yhteistyössä Konttinen näkee joitain eroavaisuuksia. Toisaalta ydintehtävä oman suoritustason kehittämisestä on kuitenkin kaikkien kohdalla samanlaista.
− Maalivahti on kenttäpelaajaan verrattuna pelin aikana enemmän yksin. Esimerkiksi jos joukkueella on vaikeita hetkiä, niin maalivahdin täytyy pystyä tietyllä tavalla irrottautumaan niistä, jotta voisi täysin keskittyä pitämään maalinsa puhtaana.
Sen sijaan pelaajan ikä ja pelikokemus tuovat yhteistyöhön omat erityispiirteensä. Myös peliuran vaihe vaikuttaa yhteistyöhön.
− Käsiteltävät teemat ovat hieman erilaisia eri ikäisillä ja eri vaiheessa uraa. Mutta kokeneenkin pelaajan kohdalla olen pyrkinyt siihen, että kokemuksesta huolimatta hän löytäisi itsestään uusia puolia pelaajana ja urheilijana, joita voisi pelissään hyödyntää.
− Nuorempien pelaajien kohdalla on usein enemmän ihan perusasioiden työstämistä. Mitä on olla huippu-urheilija, ammattilaisjääkiekkoilija. Johtoajatus on kuitenkin pelaajan iästä ja pelikokemuksesta riippumatta, kuinka voin olla huomenna parempi kuin tänään.
Konttisen mielestä Tapparan kolme peräkkäistä finaalitappiota ei näy joukkueen arjessa ainakaan mitenkään negatiivisesti.
− Itse peli on niin intensiivistä, että ei pelaaja ehdi miettiä, miten viime vuodet ovat menneet. Se joukkueessa mielestäni näkyy, että Tappara on kolmesti peräkkäin päässyt lähelle mestaruutta, mikä on vahvistanut toimintakulttuuria ja sitoutumista erinomaisuuteen. Se perustaso, jolla työtä tehdään, on todella korkea.
− En koe, että kolminkertaisesta hopeasijasta olisi tullut joukkueeseen mörkö tai peikko. Joka vuosi joukkue muuttuu jonkin verran, ja haemme menestystä nyt tällä porukalla.
Finaalitappiot eivät myöskään vaikuta Konttisen työhön tai tavoitteisiin, eikä tilanne ole aiheuttanut erityisiä toimenpiteitä.
− Tavoitteen voisi muotoilla niin, että yritän auttaa pelaajaa olemaan huomenna parempi, mitä hän oli tänään. Toimisimme samoilla periaatteilla, vaikka olisimme voittaneet kultaa kolmesti peräkkäin.
− Keskitymme päivittäisen työntekoon ja arjen parantamiseen. Salaisuus on siellä arjessa.
Yhteistyö on sujunut hyvin
Konttinen kehuu jääkiekkoilijoita psyykkisen valmennuksen hyödyntäjinä.
− Minulla on nyt seitsemäs kausi menossa Tapparan Liiga-joukkueessa. Koskaan ei ole ollut ongelmia sen kanssa, etteikö pelaaja olisi lähtenyt mukaan yhteistyöhön.
− Tämän tason urheilijat ymmärtävät sen, että kaikki mahdollinen tuki kannattaa ottaa vastaan ja olla kiinnostunut. Liigajoukkueessa tehdään töitä ja urheillaan niin kovilla panoksilla. Minut on otettu hyvin vastaan ja pelaajat ovat olleet aina hyvin mukana yhteistyössä.
Konttista hieman huvittaakin virheelliset ennakkoluulot.
− Minulta on joskus kysytty, että eikö ole hankala tehdä tuollaista työtä, kun laji on niin äijämäinen. Itse näkisin niin, että jääkiekkoilijoiden kanssa on ollut poikkeuksellisen hyvä tehdä töitä. Jääkiekkoilijat ovat motivoituneita kehittämään itseään monipuolisesti ja ovat valmiita sekä kykeneviä työstämään asioita valmennuksen eri osa-alueilla.