Vuoden 2004 nuorten MM-lopputurnaus järjestettiin Helsingissä ja Hämeenlinnassa. Nuorten leijonien maalivahtina pelasi nykyisin Ilveksessä torjuva Hannu Toivonen, jolle jäi pronssijuhliin päättyneistä kotikisoista hyvät muistot.
− Ovathan kotikisat aina makeat pelata. Ja vielä kun pelit olivat Helsingissä ja Hämeenlinnassa ja olen Hämeenlinnan seudulta kotoisin, niin hyvät muistot jäivät.
Kotikisojen paineet ovat usein osoittautuneet liian koviksi aikuistenkin tasolla. Alle 20-vuotiaiden tasolla kokemattomuus näkyy tietenkin vielä enemmän, mutta Toivosen mukaan lopputulema oli silti positiivinen.
− Totta kai pelejä jännitti vähän, se on ihan luonnollista. Toisaalta kun sen jännityksen oikein kääntää voimavaraksi, niin se on kyllä hyvä juttu kotijoukkueelle.
Suomen kisat päättyivät lopulta mitalijuhliin Tšekkiä vastaan pelatun pronssiottelun jälkeen. Välierässä Suomi joutui taipumaan muun muassa Zach Parisen tähdittämälle Yhdysvalloille. Katkeria muistoja ei välieräpettymyksestä huolimatta kuitenkaan jäänyt.
− Kyllä se taisi meiltä olla aika maksimaalinen suoritus. Siellä oli kovia jengejä vastassa, ja kun Venäjä voitettiin puolivälierässä, niin se oli aika kova juttu. Heillä oli todella kova joukkue niissä kisoissa. Jenkit voittivat lopulta mestaruuden, ja heidänkin nimilistastaan huolimatta pysyttiin silti välierässä ihan hyvin mukana.
− Tietysti sen välieräpettymyksen jälkeen oli vähän vaikeaa lähteä pronssimatsiin, mutta silloin oli todella iso apu kotiyleisöstä. Onneksi sitten klaarattiin Tšekki siellä.
Sen verran mitä ehdin, niin seuraan kyllä fanin lailla.
Toivonen itse oli lähtenyt 2003 syksyllä rapakon taakse Boston Bruinsin organisaatioon ja pelannut syksyn AHL:ää. Bruinsin organisaatiossa ei nähty esteitä maalivahtilupauksensa kisamatkalle.
− En sitä taustahommaa niin tiedä. Vaikea sanoa miten se prosessi loppujen lopuksi meni. He halusivat, että pääsen kisoihin. Olihan se tietysti iso juttu, kun olin ensimmäistä vuotta Pohjois-Amerikassa.
− Ihan hyvin ne kisat katkaisivat kauden. Ja kaksikymppisten kisathan ovat iso juttu, oli kunnia saada olla mukana.
Nykyään 31-vuotiaana Toivonen lasketaan jo veteraanipelaajaksi. Kuinka paljon alle 20-vuotiaiden kisat edelleen kiinnostavat, kun omasta esiintymisestä sillä tasolla on jo toistakymmentä vuotta aikaa?
− Kyllä niitä aina tulee seurattua. Onhan se yksi isoimmista turnauksista koko vuonna, ehkä jopa kaikista isoin.
− Ihan varmasti tänäkin vuonna katson sen verran, mitä omat hommat antavat myöten. Tietenkin pitää keskittyä omaan leipätyöhön, mutta sen verran mitä ehdin, niin seuraan kyllä fanin lailla.
Suurin osa Suomen joukkueesta on liigapelaajia ja näin ollen Ilveksessä kiekkoja torjuvalle Toivoselle tuttuja. Hän näkeekin Suomen menestysmahdollisuudet kotikisoissa hyvinä.
− Periaatteessa joukkueessa kaikki ovat liigatason jätkiä, tai vähintään pelaavat isoissa rooleissa Mestiksessä. Kovia pelimiehiä siellä on joukkue täynnä, ja uskon että Suomella on erittäin hyvät mahdollisuudet vaikka päätyyn asti.
