Liigan puolivälierät »
  • 4 - 1
  • 4 - 2
  • 4 - 2
  • 4 - 0

Polvivamma ei välttämättä merkitse uran loppumista

Jääkiekko on laji, jossa vauhdin ja fyysisen kontaktin lisääntyminen pelaajien kehityksen myötä kasvattavat loukkaantumisriskiä moninkertaisesti. Nykyaikainen urheilulääketiede mahdollistaa kuitenkin varsinkin ortopedisten vammojen korjaamisen ja pelaajan kuntoutumisen usein vammaa edeltäneelle tasolle. Tapparan fysioterapeutti Janne Keskinen kertoi yksityiskohtaisesti polvivammojen syntymiseen, korjaamiseen ja kuntoutukseen liittyvistä asioista.

Teemu Virkkusen kausi sai ikävän päätöksen, kun häneltä katkesivat törmäystilanteessa sisäpuolen sivuside sekä eturistiside. Kuinka yleisiä tämäntyyppiset vammat ovat pelaajilla ja minkälaisissa tilanteissa niitä sattuu?

- Polvivammoista sivusidevamma on yleisempi kuin eturistisidevamma.

- Sivusidevamman aiheuttajana on usein ulkoinen voima, esimerkiksi isku suoraan sivusta jalan ollessa suorana silloin, kun paino on jalan päällä. Normaalisti vamma syntyy taklaustilanteessa, kun joku kaatuu päälle tai kun itse kaatuu oman jalkansa päälle. Pelkkiä sivusidevammoja ei useinkaan enää edes leikata, vaan niiden annetaan arpeutua. Tosin osa lääkäreistä kyllä korjaa tämän vamman vielä leikkauksella.

- Eturistisidevamma tulee yleensä silloin, kun suoran ja ruumiinpainoa kannattelevan jalan päälle tulee isku suoraan edestä polven tai säären alueelle. Tällöin sääri liikkuu taaksepäin ja eturistiside repeytyy irti. Vamma voi syntyä myös silloin, kun joku taklaa sivusta jalan ollessa suorana. Tässä tapauksessa polvi taipuu hieman sisäänpäin ja kiertyy ylittäen tietyn astemäärän, jolloin voiman ja kierron yhteisvaikutus repäisee eturistisiteen poikki.

- Lisäksi on syytä mainita ns. ”unhappy triad” –tyyppinen polvivamma, jossa rikkoutuu edellä mainittujen nivelsiteiden lisäksi kierukka, eli rikki menee sisäpuolen sivuside, eturistiside ja sisempi kierukka. Teemun tapauksessa oli harvinaista, että kierukka säilyi täysin ehjänä.

Lisääkö kierukan rikkoutuminen hoitotyön määrää?

- Periaatteessa ei, koska pelkästään eturistisiteen toipuminen kestää suunnilleen kuusi kuukautta, joten kaikki muut polven osat ehtivät parantua siinä ajassa erinomaisesti. Kierukkavamma saattaa tosin muuttaa toipumisen alkua, eli voi esimerkiksi joutua kävelemään kainalosauvojen kanssa hieman normaalia pidempään.

- Sivusiteen annetaan usein myös arpeutua kunnolla ennen eturistisideleikkausta. Esimerkiksi jos polvessa on paljon verta, ristisidesiirrännäistä ei kannata laittaa, koska se saattaa tulehtua ja ärtyä ja koko korjaustoimenpide voi epäonnistua.

On siis järkevämpää odottaa, että tulehdus laskee ennen leikkausta?

- Kyllä, niin yleensä tehdään. Tosin osa lääkäreistä suorittaa leikkauksen jo heti seuraavalla viikolla. Lisäksi pitää myös katsoa mitä on mennyt rikki ja tehdä päätös operaation ajankohdasta vasta sen jälkeen.

- Esimerkiksi Teemun tapauksessa olisi voinut ihan hyvin antaa sivusiteen arpeutua loppuun asti mikä olisi kestänyt noin kuukauden, koska kausi oli joka tapauksessa ohi. Itse asiassa tämä oli alkuperäinen suunnitelma, mutta lääkäri päättikin leikata polven jo noin viikon päästä. Eikä siinä mitään, leikkaus sujui hyvin, joten kyllä polvi siitä toipuu ja arpeutuu.

- Leikkauksen jälkeen lääkäri pystyy yleensä antamaan ennusteen siitä, minkälainen polvesta tulee, ts. tuleeko polvesta vähän entistä tiukempi tai löysempi. Mutta itse polven toiminta saadaan kyllä palautumaan 100 % ennalleen, jos potilas niin haluaa. Asia riippuu puhtaasti siitä, kuinka paljon potilas on valmis uhraamaan aikaa ja vaivaa lihaskunnon palauttamiseksi polveen.

- Ammattiurheilijoiden kanssa ei tässä suhteessa tule ongelmia, mutta siviilielämässä joillekin saattaa riittää se, että pystyy kävelemään esimerkiksi töihin. Lisäksi siviilielämässä sairasloma eturistisideleikkauksen jälkeen on kolme kuukautta, kun ammattiurheilijalla se on kuusi kuukautta, koska ammattiurheilijan työn kuva on ihan erilainen.

Miten pelaajan ikä vaikuttaako polvivammojen syntyyn? Onko junioreilla pienempi riskialttius polvivammoihin esimerkiksi siksi, että nivelet antavat periksi hieman enemmän?

- Asia on hieman kaksijakoinen. Junioreiden loukkaantumisriskiä lisää heikommat lihakset, eli lihakset eivät jaksa tukea polvea samalla tavalla kuin aikuisilla. Toisaalta nivelet ovat hieman elastisempia, vaikka nivelside itsessään on kovaa ja suhteellisen periksi antamatonta. Lisäksi junnupeleissä ulkoiset voimat ovat pienempiä, mikä osaltaan vähentää loukkaantumisriskiä.

Miten polvivamman diagnosointi tapahtuu? Onko magneettikuvaus ainut mahdollisuus?

- Magneettikuvaus on tällä hetkellä tarkin diagnosointitapa, vaikka rikkoutuneen eturistisiteen voi kyllä todeta ulkoisestikin. Lisäksi magneettikuvauksella saadaan varmistus siitä, mitä muuta on mahdollisesti mennyt rikki polven sisällä. Tosin joskus on vielä leikkauspöydälläkin löytynyt vaurio, jota ei ole havaittu aikaisemmissa tutkimuksissa, mutta huippuortopedit pystyvät korjaamaan tällaisen yllättävän vamman samalla leikkauskerralla.

Onko leikkaus automaattinen seuraus eturistisidevammasta?

- Kun urheilusta puhutaan, niin kyllä. Toki on ihmisiä, jotka ovat pelanneet rikki menneellä ristisiteellä, mutta ei se loppujen lopuksi toimi kuitenkaan kunnolla. Päivittäiset normaalit rutiinit voi hoitaa ihan hyvin ilman ristisiteitäkin, eikä tilanteessa edes välttämättä huomaa mitään ongelmaa, varsinkaan jos kyseessä on iäkkäämpi ihminen.

Leikkausta seuraa automaattisesti kuntoutusjakso. Minkälaista ohjelmaa kuntoutukseen liittyy?

- Isomman operaation jälkeen pitää olla tarkat rajat missä mennään, eli kuntoutusta tehdään 2-6 viikon sykleissä riippuen siitä mitä on tehty, minkälainen polvi on kyseessä ja miten kuntoutuminen edistyy.

- Ensiksi polven liikeradat pyritään saamaan sellaisiksi, että kunnollisen harjoittelun aloittaminen on mahdollista. Polven ollessa kyseessä on tärkeää, että jalka saadaan suoraksi. Koukkuun meneminen tapahtuu pikkuhiljaa, kun jalkaa treenataan yhä enemmän.

- Aluksi on todella paljon toistomääriä, liikkeinä esimerkiksi porrasaskellusharjoituksia jalan ja kehon painolla sekä harjoituksia kuminauha polven ympärillä. Näiden harjoitteiden tarkoituksena on saada jalkaan kolmiulotteista voimaa. Pidempiä treenejä tehdään 3-4 kertaa viikossa pitäen sisällään mm. kävelyä, kuntopyörällä polkemista ja erityisesti vesijuoksua, koska siinä lihasten toimintapituudet lyhenevät merkittävästi.

- Kuntoutumisen edistyessä aloitetaan pikkuhiljaa punttisali- ja tasapainolautaharjoituksia, esimerkiksi jalkaprässiä, trampoliinilla hyppimistä sekä askelluksia. Puhtaat voimaharjoitukset tulevat kuvioon mukaan myöhemmin ja samassa yhteydessä aloitellaan myös juoksemista, luistelua rullaluistimilla tai ihan jäälläkin.

Mitkä ovat ne oireet, joiden perusteella kuntoutus pitäisi keskeyttää tai kuntoutusohjemaa tulisi muokata uudelleen?

- Yleisimmät oireet ovat kipeytyminen ja polvinivelen turvotus. Myös se, että polvi alkaa toimia väärin, eli ei mene suoraksi tai koukkuun, eikä pysty tuottamaan voimaa tietyllä liikelaajuudella kivun takia. Tällöin polvessa on selkeä toimintahäiriö. Nyrkkisääntönä on, että potilas ottaa yhteyttä jos polvi alkaa oireilla epänormaalilla tavalla.

- Yksi yleisimmistä ongelman aiheuttajista on liika treenaus. Tällöin lihaskireydet tulevat niin koviksi, ettei jalka yksinkertaisesti toimi oikein. Hoitamattomana tällainen potilas saattaa kävellä polvi koukussa vielä kolmen kuukauden jälkeenkin.

Kuinka usein potilaalla on kontrollikäyntejä? Kuinka usein polven toipumista seurataan?

- Alussa viikoittain, että saadaan pohja kuntoutukselle ja liikeradat auki, sen jälkeen noin 2-4 viikon välein. Kun potilas on päässyt treenaamisen makuun, ei ole tarpeellista nähdä joka viikko, koska kuntoutuminen on muutenkin hidasta. Ohjelman päivitys tapahtuu noin neljän viikon välein ja samassa yhteydessä liitetään tiettyjä harjoitteita ohjaamaan.

Miten estetään vamman uusiutuminen toipumisaikana?

- Lähtökohtaisesti vamma ei saa uusiutua toipumisaikana, eli se ei saa olla millään tavalla mahdollista. Fysioterapeutti ei saa antaa sellaisen mitään mahdollisuutta. Potilaan kanssa on tehtävä säännöt selviksi tässä suhteessa.

Onko polvituen pysyvä käyttö tarpeellista leikkauksen jälkeen?

- Sitä suositellaan ilman muuta. Kaikki lääkärit eivät tosin allekirjoita polvituen käyttöä leikatussa polvessa, mutta jos vamma uusiutuu, niin seuraava leikkaus on entistä vaikeampi, eikä polvesta tule yhtä hyvää kuin aikaisemmin. Lisäksi polvituella on usein myös tietynlainen mentaalinen vaikutus, jolloin pelaaja uskaltaa luottaa polveen ja pelata samalla tavalla kuin aikaisemmin.

Leikkaus ja kuntoutus ovat kalliita ja liigapelaajan tapauksessa seura huolehtii näistä kuluista. Toisaalta harrastelijapiireissä ja pienemmissä seuroissa pelaajavakuutukset eivät ole itsestäänselvyys. Minkä tasoiselle pelaajalle suosittelisit vakuutuksen ottamista?

- Olen sitä mieltä, että teet mitä tahansa, niin aina kannattaa olla sellainen vakuutus, joka korvaa vähintään hoitokulut. Mutta laajempi tuki vakuutuksen kautta ei koskaan ole huono asia. Eturistiside voi mennä ihan hyvin poikki, vaikka kun kaadut oman jalkasi päälle tuossa kadulla.

Lisätietoa: http://athletics.cerrocoso.edu/sportsmedicine/knee_injuries.htm

Lue myös

Pekka Jormakka: "Nyt mennään päätyyn asti!"

SM-LIIGA | 30.3.2015 23:08
Tappara raivasi tiensä kolmatta kertaa perättäin välieriin, kun tamperelaiset kaatoivat HIFK:n otteluvoitoin 4−2. Kuudennen ottelun suurimpia sankareita oli Pekka Jormakka, joka nosti panoksellaan Tapparan toisessa erässä peliin mukaan. lue lisää

Tapola: "Onnen hetket tuntuvat, kun tätä tekee sydämellä ja sielulla"

SM-LIIGA | 30.3.2015 22:29
HIFK:n ja Tapparan välisen trillerin ratkettua tamperelaisten kritisoitu valmentaja sai nauttia. Jussi Tapola otti HIFK-kollegaltaan oppia mukaan välieriin ja suhtautui tulevaan varovaisen luottaen. lue lisää

Maanantaijää, viikko 14: Popcornia niskassa kohti sarjan ratkaisua − Stadissa ois vihelletty

SM-LIIGA | 30.3.2015 14:32
Puolivälierien kaksi ottelusarjaa on nyt ratkaistu. Jatkoajan maanantaijää pistää pakettiin kaksi päättynyttä sarjaa ja halkoo kaksi kesken olevaa pilkkeeksi alkavan viikon lämpenevään uuniin. lue lisää

"Mikkihiiret" hoitavat?

SM-LIIGA | 30.3.2015 9:00
Näinköhän on, että yksi kunnon pelillä hankittu voitto HIFK:sta viimein herätti Tapparan ja sotakirves on nyt teroitettu? Runkosarjan lopun ja pudotuspelien ensimmäiset neljä peliä Tappara tuntui kulkevan puolitehoilla. Ei oikein kiinnostanut, eikä sitten kunnolla yritettykään. lue lisää

Markus Kankaanperä kertoi Tapparan poppakonsteista: ”Sovimme asiat jo Stadissa”

SM-LIIGA | 28.3.2015 21:17
Tappara suoritti lauantaina komean kasvojenpesun. Tapparan konkaripuolustaja Markus Kankaanperä kertoi pelin jälkeen, miten nousu torstain nöyryytyksestä tapahtui. lue lisää

Kommentit

Otto Rauhala

Tappara #42 L h
s. 1995 Ylöjärvi
180CM / 84KG
SOPIMUS: 2015