− Olihan Hämeenlinnassa omat juttunsa verrattuna Heinolaan, mutta kyllä maisemanvaihdos tekee välillä ihan hyvää, Mikko Lahtela pohtii.
− Vieläkin pidän paljon yhteyttä Hämeenlinnaan, siellä on paljon kavereita ja viikonloppuisin tulee paljon oltua siellä. Ei varmaan tule koskaan unohtumaan, mutta ihan kiva paikka tämä Heinolakin on, entinen HPK-kippari Miika Heikkilä tarinoi Hämeenlinnasta.
Hämeenlinnasta, HPK:n A-nuorista Heinolaan saapunut kaksikko on vakuuttanut niin fanit kuin valmentajansakin. Miehet itse ovat myös tyytyväisiä, mutta vaatimattomia kautensa suhteen.
− No, alkuvaikeuksien jälkeen on sujunut ihan jees. Hetken tietysti kesti tottumine pelitapaan, kun on vähän erilaista ollut ennen. Ihan tyytyväinen olen, Lahtela kertoo.
Heikkilä on Lahtelan kanssa samoilla linjoilla.
− Ensimmäiset 10-15 peliä oli tosi vaikeita, koska oli kuitenkin vähän tottumista miesten peleihin. Ehkä se fyysisyys ja pelikovuus olivat uusia juttuja. Tottumisen jälkeen on pystynyt pelaamaan sitä omaa peliä vähän paremmin.
Molemmat näkevät vielä parannettavaa omassa pelissään. Maalinteossa viime aikoina kunnostautunut Lahtela hakee tasaisuutta illasta toiseen, kun taas Heikkilä toivoo parannusta fyysisyyteen.
− Vähän pitäisi saada lihaa luiden ympärille. Sitä kautta saisi vähän voimaa ja fyysisyyttä, Heikkilä toteaa.
Haastattelun hetkellä molemmilla herroilla oli saman verran tehopisteitä, 11 kappaletta. Mitään keskinäistä kilpailua poikien kesken ei kuitenkaan ole. Lahtela kiittelee hieman jopa ketjukaveriaan Miikaa onnistumisista.
− Ollaan pelattu aika paljon samassa ketjussa, niin sitä kautta onnistumisetkin ovat kulkeneet käsi kädessä.
Entinen kapteenisto kuuntelijoiden roolissa
Molemmat olivat viime kaudella voittamassa A-nuorten Suomen mestaruutta HPK:n paidassa. Tuolloin Miikalla oli rinnassa C, ja Mikolla varakapteenin tunnus A. Kysyttäessä, että onko asetelma tullut mukaan Heinolaan, saatiin kaksi erilaista vastausta.
− Kerran kapteeni, aina kapteeni. Onhan tuo Heikkilä ihan päällikkö tuolla kopissa, Lahtela lataa ja molemmat ratkeavat nauramaan.
Heikkilä ei kuitenkaan ole aivan samaa mieltä.
− En kyllä ole päällikkö kopissa ollenkaan, että ihan nöyränä tänne tultiin. Viime vuosi oli vähän eri juttu tietenkin. Nyt tuolla on vähän vanhempia ja kokeneempia jätkiä, että ehkä me ollaan niitä kuuntelevia osapuolia ja koitetaan ottaa mallia.
Ex-hämeenlinnalaisina joukkuetovereina pojat tuntevat toisensa hyvin. Ainakin toisen kuvaileminen pelaajana onnistuu ammattiscoutin ottein.
− Miika on työteliäs, kahden suunnan laituri. Pystyy pitämään kiekkoa ja tekee välillä maalejakin. Jos samassa ketjussa tulee pelattua, niin tietää vähän missä menee. Hyvä pelimies niin sanotusti.
− Joo, sama toisinpäin, että hyvä pelimies on. Tykkään pelata paljon Mikon kanssa. Mikon kanssa on hyvä sen takia pelata, että hän katsoo välillä sitä omaakin päätä, että itse voi painaa pää kolmantena jalkana. Hyvä pelaamaan molempiin suuntiin.
"Molemmat tulevat vielä pelaamaan Liigassa"
Lahtelaislähtöiseksi väitetty Lahtela korjasi välittömästi, että onkin Hollolasta. Joka tapauksessa Lahden ylpeydessä, Pelicansissa pelaaminen on unelma.
− Tottakai se on haaveena. Eiköhän 99 prosenttia Mestistä pelaavista haaveile Liigassa pelaamisesta.
Tavoitteissaan molemmat pysyvät maltillisena, mutta selkeinä. Molemmille Liigaan nouseminen on tärkeimpänä lähitavoitteena.
− Se on ihan pikkupojasta asti ollut haaveena, että sitä varten tässä nyt töitä tehdään, Heikkilä unelmoi.
Päävalmentaja Petri Karjalainen tiesi Lahtelan ja Heikkilän potentiaalin jo viime keväänä.
− Molemmathan ovat sellaisia pelaajia, jotka jo aikaisessa vaiheessa halusin ja haluttiin Heinolaan. Minulle pojat olivat jo jossain määrin tuttuja Hämeenlinnan ajoilta. Poikien kaudet ovat menneet oikeastaan juuri kuin oletettiinkin, myös positiivisella tavalla.
Kuten Lahtela ja Heikkilä itsekin myönsivät, kausi lähti hitaasti käyntiin. Karjalainen näki saman, mutta on tyytyväinen parempaan kehitykseen.
− Molemmista näki, että totuttelu miesten peleihin vie aikansa. Mutta sitten molemmat taisivat räpsiä marraskuussa kymmenen pistettä, että kyllä se sieltä alkaa tulla. Hyviä, päämäärätietoisia urheilijoita, ja sehän on kaiken a ja o. Uskon, että molemmat tulevat vielä pelaamaan Liigassa. Töitä on vielä edessä, mutta suunta on oikea.
Hyvää palautetta lähtee myös toiseen suuntaan, pelaajilta penkin taakse. Poikien arvostus Karjalaista kohtaan on korkealla.
− Petrillä on valmiiksi jo sitä auktoriteettia, niin ei tarvitse aina huutaa tai rähistä. Vähemmällä äänelläkin pystyy ottamaan jengin kasaan, Heikkilä suitsuttaa koutsiaan.
Uskoa joukkueeseen riittää
Niin kuin koko joukkue, myös tämä kaksikko janoaa paikkaa pudotuspeleissä. Molemmat kuitenkin tietävät, että parannettavaa on.
− Puolustuspelihän meillä on ollut koko alkukauden sellainen haaste, että välillä tulee heikompia pelejä ja joskus sitten toimii hyvin. Jos pudotuspelejä miettii, niin kyllä se pitäisi saada kuntoon ensimmäisenä, Lahtela analysoi.
Heikkilä on jälleen samoilla linjoilla ja nostaa klassisen 60 minuutin suorituksen esille.
− Aika harvoin pystytään pelaamaan kokonaiset 60 minuuttia hyvää peliä. Jos jätettäisiin se huono kymppi siitä pois, niin alkaisi pisteitä tulemaan enemmän.
Syksyllä Peliitoissa hyvää jälkeä tehnyt ja kultakypärääkin kantanut Joonas Alanne siirtyi Pelicansiin jättämällä parhaan pistemiehen saappaat muille täytettäväksi. Alanteen lähtö ei kuitenkaan Lahtelan ja Heikkilän mielestä näy kentällä.
− En mä usko, että se mitenkään näkyy. Hyvä, että "Allu" sai mahdollisuuden ja käytti sen, Lahtela kannustaa ja Heikkilä jatkaa kehumalla:
− Tosi kova pelimies. Hyvä "Allun" puolesta, että pääsi sinne Liigaan, minun mielestä oli ehkä vähän jo väärä sarja tämä Mestis. Kova jätkä, mutta ollaan sitten joukkueena pystytty korvaamaan.
Täällä Peliitat, kuuleeko Heinola?
Yleisökeskiarvot ovat olleet tälläkin kaudella polttava puheenaihe. Heinolan tyhjät penkit ovat ihmetyttäneet myös Mikkoa ja Miikaa.
− No sen verran on pakko sanoa, että onko täällä Heinolassa mitään muuta kuin Peliitat? En kyllä ymmärrä, miksi on niin vähän ollut ihmisiä katsomossa, ihmettelee Lahtela.
Heikkiläkin käskee siltakaupungin kansaa hallille.
− Mä myös vähän ihmettelen. Toivoisi, että olisi vähän enemmän yleisöä kannustamassa, sillä siitä saisi apua. Okei, pelit eivät ole menneet ihan niin kuin olisi pitänyt, mutta tulisivat nyt silti kannustamaan. Kyllä me luvataan parantaa loppua kohti. Kaikki vaan katsomaan, siitä olisi iso apu!