Niilo Konttinen on toiminut urheilupsykologian parissa monia vuosia. Päätoiminen työnkuva Konttisella on Kilpa- ja huippu-urheilun tutkimuskeskuksessa. Alan opiskelu alkoi Jyväskylässä.
− Opiskelin psykologiaa täällä Jyväskylän yliopistossa. Tein gradutyön jo silloin urheilupsykologian puolelta ja sitä kautta sitten siirryin KiHuun aikoinaan. Sitä kautta se ohjautui yhä enemmän tutkimustyöstä käytännön valmennuksen rajapinnan toimintaan, Konttinen muisteli.
Konttinen on ollut jääkiekon parissa tovin, mutta mies on myös ollut monessa lajissa mukana.
− Olen ollut mukana yli 30 lajissa, on se sitten seurajoukkueen, maajoukkueen tai yksilöurheilijan kanssa. Monesta lajista on tullut kokemuksia ja jääkiekon mukana olen ollut tiiviisti vajaat kymmenen vuotta. Liigan ohella olen ollut 18-vuotiaiden maajoukkueessa yhdet kisat, alle 20- vuotiaissa kolmet kisat ja viime keväänä olin A-maajoukkueen mukana Kari Jalosen valmennustiimissä, mies kertoi.
Konttinen toimi Tapparassa psyykkisenä valmentajana ennen JYPiä seitsemän vuoden ajan. Viime kesänä tähän tuli muutos, kun JYP tarjosi paikkaa valmennustiimissään.
− Olen Jyväskylästä kotoisin ja KiHulla kun olen töissä, niin minulla on kuitenkin paljon muitakin työtehtäviä kuin jääkiekkoon liittyviä, esimerkiksi tutkimustyön tekeminen. Viime vuonna olin satakunta päivää pelkästään ulkomailla erilaisissa tehtävissä ja kotimaan matkapäivät päälle.
− Tilanne oli hankala logistisesti järjestää enää ja on aika iso ero, että onko välimatka 150 metriä vai 150 kilometriä. Nyt oli pakko keskittyä vain tähän Jyväskylän pään työtehtäviin Kihulla. JYPistä tarjottiin mahdollisuutta tulla tekemään töitä joukkueen kanssa, joten se sopi tähän tilanteeseen ihan hyvin, Konttinen mietti.
"Katsotaan laajempaa kuvaa, ei nähdä pelkästään jääkiekkoilija, vaan myös se urheilija ja itse ihminen."
Psykologinen tuki
Konttinen kertoi, että arkikielessä käytetään usein nimitystä psyykkinen valmennus, mutta itse hän näkee sen enemmän valmennuksen psykologisena tukena.
− Joka päivä, kun urheilija harjoittelee tai pelaaja ja valmennustiimi ovat jäällä, niin joka kerta siellä on valmentautumisen psykologinen puoli mukana. Valmentaja valmentaa myös psykologisesti sitä joukkuetta tai yksittäistä urheilijaa. Oman asiantuntemuksen kautta tuon tämän valmennuksen osa-alueen eritystietoa valmennuksen piiriin mukaan.
− Tänä päivänä puhutaan paljon kokonaisvaltaisesta valmennuksesta ja psyykkinen valmennus tai valmennuksen psykologinen tuki ovat hyvin pitkälle sitä. Katsotaan laajempaa kuvaa, ei nähdä pelkästään jääkiekkoilija, vaan myös se urheilija ja itse ihminen.
Ensin selvitetään pelaajan arkeen liittyvät asiat ja asiat mitkä voisivat vaikuttaa itse psyykkeeseen. Tarkoituksena on hakea kehityksen jatkumo.
− Homma lähtee urheilijan arjesta ja millä tavalla se yhtälö toteutuu, kun siellä on siviilipuolen asiat, on perhettä ja on ihmissuhteita. Arkeen sisältyy sekin, että sinun täytyy välillä urheilijana pystyä ottamaan irti siitä suorittamisesta. Asiat, mitkä liittyvät harjoitteluun, valmentautumiseen, ihan siihen urheilijan arkeen hallilla ja oheisharjoituksissa. Nämä ovat sellaisia asioita, mitkä valmistavat pelaajaa kohtaamaan ne asiat myös siinä paineen alla ja niissä otteluissa, Konttinen avasi.
− Taso mille kaikki kulminoituu on se, kun pelaaja valmistaa itsensä peliin, rakentaa sen suoritustilan, miten sen rakentaa ja miten ylläpitää sen koko pelin ajan. Siihen liittyy myös pelin paketointi pelin jälkeen. Haemme selkeästi jatkumoa siihen, että koko ajan kertyy oppimiskokemuksia. Niitä sitten hyödynnetään kauden aikana koko ajan, ja se kehittää pelaajan tekemistä jatkumona.
Konttinen lähestyy yksilöllisesti jokaista pelaajaa. Eroja pelaajien kesken on.
− Pyrin hyvin yksilöllisesti lähestymään jokaista pelaajaa. Tottakai siinä on eroja, kun lähdetään vaikka elämäntilanteesta liikkeelle: JYPissäkin on kokeneita pelaajia, reilusti päälle kolmekymppisiä ja heillä on perhettä. Sitten on nuoria, parikymppisiä pelaajia, joilla ei ole sitä perhettä, niin onhan siinä valtava ero pelaajan siviilissä, kuten siinä missä vaiheessa pelaajan ura on menossa.
− Jokainen on omanlaisensa persoona ja siinä on paljon sellaisia asioita, minkä suhteen pelaajat eroavat toisistaan.
Psyykkinen valmentautuminen on tärkeä osa jääkiekkoilijan arkea ja siitä voidaan ammentaa paljon apua, jotta saataisiin itsestään kaikki mahdollinen vahvuus irti.
− Kyllä se on ilman muuta tärkeä osa. Omassa työssäni fokus on siinä, että urheilija ja tässä tapauksessa jääkiekkoilija saa oman osaamisensa ja oman potentiaalinsa esiin. Se on ihan sama kuinka menestynyt pelaaja on tai mitä pelaaja on saavuttanut, Konttinen kertoi.
− Olennainen kysymys minun kannaltani on se, että kuinka hyvin saat itsestäsi irti sen, mitä irti on otettavissa.
Jääkiekkopiirit ja pukukoppi kulttuuri ovat maskuliinisia. Paljon on ollut puhetta, ennakkoluuloja, henkistä ja psyykkkistä valmennusta kohtaan.
Konttinen on törmännyt näihin, mutta kertoi, että pelaajat ovat ottaneet hyvin vastaan tällaisen mahdollisuuden.
− Monesti on sanottu, että on varmasti tosi vaikeata työskennellä jääkiekkojoukkueessa, kun sitä pidetään niin maskuliinisena lajina. Mutta kyllä on ollut äärimmäisen helppoa työskennellä jääkiekkoilijoiden kanssa.
− Vaatimustaso on kuitenkin todella kova ja Suomessa pelataan ihan maailman huippukiekkoa, niin pelaajat valmiiksi jo ymmärtävät kokonaisvaltaisuuden vaatimuksen. He ymmärtävät, että tämä on osa sitä valmentautumista, että pystyn tätä kautta saamaan jotain uutta siihen omaan kehittymiseen ja pelaajana kasvamiseen.
Pelipäivinä Konttinen ei pelaajien kanssa kovin paljoa ole tekemisissä. Jos on, niin se on enemmänkin pelien jälkeen. Konttisen mukaan pelipäivinä ei ole niinkään aikaa analysoida, vaan työ tehdään välipäivinä ja pelipäivinä keskittyminen on peleissä.
Kauden aikana Konttinen jututtaa joukkueen jokaista pelaajaa ja silloin tehdään suunnitelmat ja määritellään omat, yksilölliset tehtävät.
"Et pysty kehittymään tai menestymään ilman, että valmennus ja valmentautuminen ovat kokonaisvaltaista."
− Ennen kautta käydään jokaisen pelaajan kanssa henkilökohtaiset tilanteet läpi ja ikään kuin määritellään sellaiset kausikohtaiset kehitystehtävät. Eli minkälaisia asioita haluamme viedä eteenpäin ja mihin kiinnittää huomiota nimenomaan psyykkeen puolella.
− Tarkoitus on se, että psyyke tukee itse pelin toteuttamista, pelin pelaamista ja peli on koko ajan keskiössä. Tottakai ne kehitystehtävät ovat hyvin pitkälle lähellä sitä pelin kehittämistä, mutta kun puhutaan kokonaisvaltaisuudesta, niin se ei ole pelkästään esimerkiksi sitä, että miten valmistan itseni siihen peliin, vaan kokonaisuus siitä pelaajan arjesta, Konttinen selvensi.
Kauden aikana Konttinen tapaa pelaajia ihan vallitsevan tilanteen mukaan.
− Se vähän vaihtelee. Vaikka JYPissä aika monta pelaajaa on ollut ringissä kauden aikana, niin mennään aika tilanteen mukaan. Sillä tavalla, että jos on vähän vaikeampi jakso, niin silloin otetaan vähän tiivimmin keskusteluita. Ja tottakai jos on hyvä jakso, niin silloinkin voidaan ottaa vähän tiivimmin ja vahvistaa sitä positiivista kierrettä mikä siinä on menossa.
− Lähtökohtaisesti vähintään kolmesta neljään kertaa jokaisen pelaajan kanssa. Vaihteluväli voi olla kolmesta kymmeneen kertaan kauden aikana sillä lailla, että istumme alas.
Ilmiö kasvussa
Psyykkinen valmennus on ilmiönä ollut kasvussa urheilumaailmassa. Siitä on alettu puhua entistä enemmän, eikä puhuminen rajoitu vain jääkiekkomaailmaan. Konttisen mielestä kilpailu kovenee koko ajan, ja myös valmennuksen ihmiskuva on muuttunut.
− Et pysty kehittymään tai menestymään ilman, että valmennus ja valmentautuminen ovat kokonaisvaltaista. Urheilija nähdään enemmän ja enemmän aktiivisena toimijana, joka täytyy ottaa valmennusprosesissa huomioon monella tavalla ja sitä kautta mukaan tulee sitten ihmisen psyyke, Konttinen mietti.
− Kyllä siitä näkökulmasta katsottuna psyykkinen valmentautuminen on yksi tärkeä kulmakivi, mutta kokonaisuus ratkaisee aina. Eli psyykkinen valmennus tai valmentautuminen ei ole mikään oikotie, vaan se on osa isompaa kokonaisuutta, mutta siis yksi keskeinen kulmakivi siinä kokonaisuudessa.
Pitäisikö psyykkistä valmentamista olla vieläkin enemmän?
− Mielestäni vielä enemmän pystyisi käyttämään tämän alan asiantuntijoita valmennusprosesseissa, eli valmentaja ja valmennustiimi voisi hyödyntää tätä puolta. Niin kuin fysio- tai ravitsemuspuolta, samalla tavalla myös psyykkisen puolen asiantuntijoita ja heidän osaamistaan pystyttäisiin hyödyntämään vielä paremmin, mies vastasi.
− Myös valmentajakoulutuksen kautta pystytään viemään asioita enemmän eteenpäin. Tänä päivänä ei voida kouluttaa sellaisia valmentajia, jotka tietävät kaikesta kaiken, vaan valmentajan täytyy pystyä hyödyntämään sitä asiantuntijaverkostoa mitä on tarjolla, eikä psyykkinen puoli ole poikkeus siinä.
Eteenpäin on kuitenkin menty selkeästi.
− Jos ajattelee vaikka viimeistä viittä tai kymmentä vuotta, niin suhtautuminen on ihan eri tasolla. Paremmin ymmärretään ja osataan integroida psyykkinen puoli osaksi sitä valmennuksen kokonaisuutta, koska siitä on kyse. Ei tämä voi olla päälle liimattu lappu, vaan tämä olisi osa sitä päivittäistä tekemistä, Konttinen totesi.
JYPin vaiheikas kausi ja pudotuspelit
JYPin alkukausi oli hankala. Kolmansien erien sulamisia nähtiin useita ja kaikkialla yritettiin miettiä, että mistä tämä johtuu. Tilanne ei kuitenkaan Konttisen työmäärää lisännyt.
− Tottakai se tilanne siellä taustalla vaikuttaa, mutta ei se siihen prosessiin kuitenkaan vaikuta. Se tiedostettiin mielestäni hyvin joukkueessa. Kun halutaan menestyä, tavoitteet ovat kovat ja joukkueessa on uusia pelaajia, niin joukkueen kasvu yhtenäiseksi ei tapahdu hetkessä, mies paalutti.
− Joukkueen täytyy aina käydä läpi omat kasvukipunsa, niin ei tämä millään lailla poikkeuksellinen tilanne ollut. Se oli myös tiedostettu, että me ei pystytä viemään tätä kautta läpi ilman, että jossain vaiheessa täytyy vähän töitä tehdä enemmän sen kanssa, että päästään tekemään asioita paremmin kimpassa. Ei siinä sen tiivimmin keskusteluja käyty.
JYP on pelannut uuden vuoden jälkeen hienolla tasolla, ottaen 25 ottelusta 21 voittoa. Se tekee vain neljä tappiota kolmeen kuukauteen. Positiivisen kierteen aikana psyykkisellä valmentamisella ollaan pyritty katsomaan eteenpäin ja vahvistamaan kahdella eri tavalla sitä.
Konttisen mukaan prosessissa katsotaan koko ajan eteenpäin. Jokainen peli ja harjoitus on oma oppimiskokemuksensa. Koko ajan pyritään hyödyntämään näitä ja rakentaa jatkumoa.
− Kehittymisen jatkumo pysyy käynnissä kahdella tavalla: hyvät asiat vahvistavat sitä. Nyt on tapahtunut paljon hyviä asioita, on tullut voittoja ja onnistumisia. Nämä pitävät omalla tavallaan sitä jatkumoa käynnissä. Mutta haasteitakin löytyy arjesta, Konttinen kertasi.
−Niiden läpikäymisten kautta myöskin pidetään sitä jatkumoa käynnissä. Niiden työstämisen kautta kehitymme, ne ovat kuitenkin kaikkein tärkeimpiä kasvunpaikkoja. Silloin kun yksittäistä pelaajaa tai joukkuetta kollektiivina haastetaan eri tavoin, niin ne ovat isoja kasvunpaikkoja ja ne pitää osata vain hyödyntää.
JYPissä on tällä kaudella ollut laaja rinki pelaajia. Kierrätystä tapahtuu ja moni pelaaja onkin saanut mahdollisuutensa näyttää taitonsa. JYPissä on myös kymmeneen vuoteen nuorin joukkue. Konttisen töitä voi lisätä nuori pelaaja tai pelaaja, joka ei mahdu kokoonpanoon.
− Se on tottakai omanlainen tilanteensa, mutta sekin on sellainen asia, joka on tavalla tai toisella kohdattava jossain vaiheessa. Se kuuluu pelaajan uraan ja se toistuu, kun menet eteenpäin. Sarja ja joukkue vaihtuu, niin tavalla tai toisella sinun täytyy osoittaa se, että kuulut siihen joukkueeseen, Konttinen tuumi.
"Pelaajalla voi olla myös sellainen ajatusmalli, että en pysty suoriutumaan sillä tasolla, millä pitäisi"
− Kyllä se joidenkin kohdalla teettää enemmän töitä, että saa psyykkeen tukemaan askeleen ottamista, että pystyy murtautumaan siihen joukkueeseen. Jos ei pysty, niin työ kuitenkin jatkuu.
Itseluottamus. Tuo kliseinen sana, joka kuvaa pelaajan ja ihmisen luottamusta itseensä ja osaamisensa. Ilman sitä pelaaja on vaikeuksissa. Se voi kuitenkin olla jopa haitaksi, kun se menee yli.
Mitä se sitten sisältää ja miten sitä pidetään yllä?
− Tietysti on käytävä läpi, että mistä se johtuu, että itseluottamus on vähän kiikun kaakun ja joutuu tekemään enemmän töitä sen eteen. Joskus yksinkertaisesti syynä on se, että peli ei vielä riitä. Esimerkiksi fyysiset valmiudet eivät ole vielä sillä tasolla, että pystyy pelaamaan vaikka liigatasolla jatkuvasti tai sitten ihan pelissä on vielä sellaisia asioita, joita on kehitettävä, Konttinen avasi.
− Haetaan positiivisia asioita, mitkä vahvistavat itseluottamusta. Rakennetaan pelaajalle "työkaluja" ja huolehditaan motivaatiosta, jotta jaksaa tehdä töitä arjessa. Pelaajalla voi olla myös sellainen ajatusmalli, että "en pysty suoriutumaan sillä tasolla, millä pitäisi". Sitten avataan näitä ajatusmalleja niin, että pelaaja saisi vahvuuksiaan esille pelitilanteissa, mies selvensi.
Jos itseluottamus on kateissa, niin psyykkisen valmentautumisen avulla pyritään löytämään paremmin pelaajan vahvuuksia ja vahvistamaan niitä. Konttisen mukaan perustana on varmistaa, että pelaaja on tietoinen omista vahvuuksistaan. Niiden kautta tapahtuu myös peliin valmistautuminen.
− Jos vähän on hukassa omat vahvuudet tai ei usko niihin, niin se näkyy itseluottamuksessa ja silloin fokuksena on, että vahvistetaan sitä uskoa omaan tekemiseen. Joskus se vaatii vähän enemmän aikaa motivoida pelaajaa ja entistä pitkäjänteisempää työstämistä, Konttinen avasi.
Pudotuspelit ovat alkaneet. Pitkä runkosarja on takana, johon on mahtunut JYPin kohdalla vaikka mitä. Konttisen mukaan pudotuspelit eivät muuta oikeastaan mitään erityisesti.
− Prosessi jatkuu aika lailla samanlaisena. Koko ajan tarkoitus on, että ennen kuin se peli tulee vastaan, pelaaja pystyy sen oman suoritustilansa rakentamaan sellaiseksi, että hän saa omat vahvuutensa sieltä esiin pelitilanteissa.
− Käydään myös esimerkiksi sellaisia asioita läpi, että sisältyykö pelaajan arkeen riittävästi niitä hetkiä, milloin hän pystyy ottamaan itsensä irti suorittamisesta, pelaamisesta ja paineen alla tekemisestä. Sillä tavalla pyritään varmistamaan, että energiaa riittää pitkin kevättä, miten pitkälle tie sitten viekään, mies päätti.