Kun Leijonat saavutti historiallisen voittonsa Tukholmassa toukokuussa 1995, oli Joel Hirvonen vajaan vuoden ikäinen. Vaikkei omia muistikuvia tuolta ajalta olekaan, kertoo aktiiviseksi ja jopa fanaattiseksi urheiluihmiseksi tunnustautuva Hirvonen mestaruuden merkinneen hänelle todella paljon.
− Urheilu on minulle lähellä sydäntä. Kyllä tuo voitto on iso juttu.
Rooli Timo Jutilana oli Hirvoselle toiveiden täyttymys. Kun tieto 95-elokuvaprojektista tuli julki, oli Hirvonen jopa ehtinyt vitsailemaan kavereilleen, että hänen pitäisi olla näyttelemässä "Jutia".
− Onneksi näin sitten kävikin, Hirvonen iloitsee.
Kun katsoo näyttelijöistä otettua joukkuekuvaa, on monen pelaajan kohdalla havaittavissa jonkinlaista yhdennäköisyyttä esikuviinsa. Hirvosen mukaan ulkonäkö ei ollut roolituksessa ykkösprioriteettina, mutta toki siitä hyötyä varmasti oli.
"MINUN PITÄISI OLLA JUTILAN ROOLISSA"
− Tiedostan, että minussa on Timo Jutilan kanssa samaa ulkonäköä, mutta lähtökohtaisesti lähdin hakemaan elokuvasta kuitenkin mitä tahansa roolia, valottaa Hirvonen hakuprosessia.
− Takaraivossa tietysti oli tieto, ettei minusta varmaankaan Saku Koivua tule, Hirvonen naurahtaa.
Heti ensimmäisessä koe-esiintymisessä näyttelijäkokelaat pääsivät näyttämään taitonsa jäällä. Jalkapalloa 15 vuotta pelanneelle Hirvoselle ei jääkään ole täysin vieras elementti.
− Höntsälätkää olen pelannut tosi aktiivisesti. Ei tarvinnut onneksi ihan nollista lähteä, Hirvonen kertoo kiekkotaustastaan.
Itse kuvauksissa näyttelijät pääsivät niin ikään luistimille, vaikka varsinaisia pelikohtauksia ei juuri kuvattukaan.
− Elokuvan taikaa käyttämällä saatiin amatööritkin näyttämään lähes jääkiekkoilijoilta, Hirvonen myhäilee.
Stadilaisesta Mansen mieheksi
Tamperelainen Jutila ei ollut Espoossa syntyneelle ja edelleen pääkaupunkiseudulla asuvalle Hirvoselle helposti omaksuttava näyteltäväksi.
− Vaikka koenkin, että minussa saattaa hieman olla tamperelaista luonnetta, oli Tampereen murteella puhuminen kaikkein haastavinta, Hirvonen pohtii.
− Lisäksi Jutila laukoo vasemmalta ja itse taas käytän rightin mailaa, joten vääräkätisenä sain painaa menemään, Hirvonen jatkaa.
Hirvonen teki paljon pohjatyötä rooliaan varten. Hän jopa kuunteli Jutilan ja Mika Saukkosen tekemiä selostuksia NHL-konsolipeleistä. Esikuvaansa hän ei päässyt tapaamaan vielä projektin alkumetreillä.
− Tapasin "Jutin" vasta kuvausten alettua. Rooliani oli enää siinä vaiheessa vaikea lähteä muuttamaan Jutilan oppien pohjalta, Hirvonen harmittelee.
"Jutila laukoo vasemmalta ja itse taas käytän rightin mailaa"
Hirvosen mukaan Jutila antoi kuitenkin arvokasta sisäpiirin tietoa joukkueesta ja etenkin joukkueen dynamiikasta, mitä elokuvan teossa pystyi hyödyntämään.
Hirvonen pitää Jutilaa yhtenä suurimmista suomalaisista jääkiekkoikoneista.
− Ennen kaikkea Tampereella "Juti" on Jumalasta seuraava. Tietysti sitä haluaa, että rooli menee hyvin ja tekee työllään kunniaa tällaiselle ikonille, sanoo Hirvonen nostaen Jutilan jalustalle.
Joukkue voitti mestaruuden, joukkue teki elokuvan
Elokuvassa Hirvonen ei päässyt tuulettamaan maalia esikuvansa tapaan. Jutilan tekemä maali näytettiin elokuvassa kotikatsomon ruudulta käyttäen alkuperäistä kuvanauhaa.
Mestaruuspokaalin Hirvonen sai kapteenin roolissa nostaa ensimmäisenä kohti hallin kattoa. Jutila itse kertoi keväällä Aamulehdelle haluavansa tuoda Hirvosen tietoisuuteen sen tunteen, mikä tuossa hetkessä oli, kun himoittu mestaruus ratkesi.
− Kyllä siinä oma fiiliksensä oli, kun pääsi kannua kantamaan ja nostelemaan, Hirvonen tunnelmoi.
Hirvonen kertoi pystyvänsä peilaamaan tunnelmia omien jalkapallon parissa saatujen kokemusten pohjalta.
− Eiväthän ne tietenkään olleet läheskään samassa mittakaavassa kuin tämä voitto, mutta jotain hajua minulla oli voiton tunteista.
Alun perin mestaruutta Jutilan rinnalla juhli koko leijonajoukkue. Hirvosenkaan ei tarvinnut nauttia mestaruudesta yksin. Juhlintaan osallistui koko leijonamiehistöä näytellyt porukka.
"Tuntui, että kuvauksissa meillä oli oikea joukkue"
− Meillä oli erittäin hyvä ryhmähenki. Tuntui, että kuvauksissa meillä oli oikea joukkue, Hirvonen kiittelee kollegoitaan.
Kiekkoilijoita esittäneet näyttelijät olivat pääsääntöisesti kuvauksissa koko ajan paikalla, mikä Hirvosen mukaan oli ainutlaatuinen tilanne. Tämä auttoi joukkuehengen muodostumisessa.
− Monet porukan kokeneemmista kiekkoilijoista sanoivat, että parempaa koppihenkeä ei ole ollut missään kuin meillä oli kuvauksissa, Hirvonen toteaa.
Erityisesti Jokereiden, Washington Capitalsin sekä Patrik Laineen myötä myös Winnipeg Jetsin edesottamuksia seuraava Hirvonen kertoo jatkavansa niin jääkiekon seuraamista kuin pelaamista myös leffaprojektin jälkeen.
− Jos vaikkapa Zoomiin tulee kutsua, niin ehdottomasti lähden jäille, Hirvonen virnuilee.
