Miten käy Mestis-mestaruuden arvostamisen tulevaisuudessa?

Anette Naroma

Mihin menet, Mestis?

Sarjajärjestelmä, auki vai kiinni? Mestis-joukkueet, herroja vai renkejä? Jäähytasapaino, uhka vai mahdollisuus? Mestiksen ympärillä pyörii paljon kysymyksiä, mutta vain vähän vastauksia.

Pelillisesti kuluva Mestis-kausi on kiistatta ollut sarjan historian parhaita, ellei jopa paras, mutta kaukalon ulkopuolella ei mene yhtä vahvasti. Kausi 2012-13 tullaan muistamaan vähemmän mairittelevista aiheista, esimerkiksi kansainvälistymissuunnitelmista, sisäisistä ristiriidoista sekä paljon puhuttaneesta kurinpidosta.

Vaikka runkosarja oli jännittävä ja tasainen, niin sarjan yleisökeskiarvo jäi alhaisimmaksi viiteen vuoteen, 1134 katsojaan ottelua kohden.

Mestis mainostaa itseään maan toiseksi seuratuimpana palloilusarjana, mutta katsojakeskiarvoissa se on vasta neljäs SM-liigan, Veikkausliigan ja miesten Superpesiksen jälkeen. Mestiksen kehitysjohtaja Arto Sirviö pitää päättyneen runkosarjan lukuja kuitenkin kelvollisina.

– Totta kai tässä suurimman suomalaisen palloilusarjan, SM-liigan, vieressä on omia haasteita, mutta jos katsotaan muita sarjoja, niin olemme pystyneet aika hyvin miekkailemaan katsojaluvuissa vuositasolla, Sirviö huomauttaa.

Kaikki eivät ole sarjan nykytilaan aivan yhtä tyytyväisiä. Yhteensä kahdeksan kautta ensin I-divisioonassa ja sitten Mestiksessä valmentanut Ismo Lehkonen lataa suorat sanat.

– Minä voin sanoa ihan suoraan, että Mestiksellä menee päin helvettiä ja se on kiistaton tosiasia. Olen ollut koutsina Hermeksessä, TUTOssa sekä KooKoossa, ja vuosi vuoden jälkeen sarja on ottanut askeleita taaksepäin, Lehkonen jyrähtää.

Päitä vadille?

Suomikiekon kakkossarjan nykytilaan ajautumiselle ei ole löydettävissä yhtä selkeää syytä tai syyllistä. Kritiikkiä ovat saaneet vuorollaan niin Mestiksen oma hallitus, Jääkiekkoliiton toimet kuin Mestis-pamput puheenjohtaja Jukka Toivakka ja kehitysjohtaja Sirviö.

Mestis on Jääkiekkoliiton mestaruussarja ja monet osoittavatkin syyttävällä sormella pääkallopaikkaa. Yksi heistä on täksi kaudeksi katsojakeskiarvoaan lähes 700 silmäparilla kasvattaneen TUTO Hockeyn toimitusjohtaja Santtu Kiili.

– Mestiksen tuote on huono, koska liitto on ajanut sen tähän pulkkaan. Sirviön kehitysjohtajan homma on puun ja kuoren välissä olemista, reunukset ovat pienet. Hänellä on sidotut kädet, Kiili näkee.

Jääkiekkoliitolta on peräänkuulutettu taloudellisen lottovoiton, koti-MM-kisojen, jälkeen suuremman taloudellisen tuen ohjaamista Mestikseen, mutta sitä Kiili ei pidä oikeana ratkaisuna.

– Ei se tee maailmasta parempaa, että liitto tekee MM-kisoilla miljoonien tilin ja siitä jyvitetään joku osa seuroille. Sillä palkataan joku kaveri sormi ties missä ulkojäille seisomaan, mutta se ei paranna tätä ydintä. Kaikki saavat sen, käyttävät heti pelaajabudjettiin ja tilanne on taas täysin sama.

– Oikea ratkaisu olisi se, että me tuotteistaisimme sarjan kiinnostavaksi ja sitä kautta kehittäisimme yhteistyökumppaneiden, TV-sopimuksen ja muiden kautta.

Mestiksen hallituksen puheenjohtaja Jukka Toivakka puolestaan näkee alavireen syyksi tekijöiden puutteen. Mestiksen hallituksen jäsenet ovat myös seurojen aktiivitoimijoita, mikä syö energiaa hallitustyöskentelystä.

– Tässä yhteisessä toiminnassa olevilla ihmisillä ei ehkä ole ollut riittävästi aikaa sarjan asioiden eteenpäin viemiseen, vaan kaikki energia ja resurssit ovat kuluneet eloonjäämistaisteluun omassa seurassa, Toivakka pohdiskelee.

– Sarjan kehittämiseen ei ole pystytty ohjaamaan riittävästi energiaa. Sitä on tehty paljon ja monet asiat ovat menneet kovasti eteenpäin, mutta tekemistä riittää yhä.


Vielä toistaiseksi Mestis kiinnostaa myös yleisöä.

Identiteetti puhuttaa

Mestiksen näivettyneen tilan taustalla on monia eri syitä, mutta yksi keskeisimmistä on sisäinen kahtiajako. Joukkueet ovat jakautuneet kahteen koulukuntaan: osa organisaatioista taistelee tosissaan mestaruudesta omin avuin, kun taas toiset nojaavat eloonjäämistaistossaan vahvasti SM-liigaseurojen laina-apuihin.

– Koko Mestis-porukka on jakautunut kahteen leiriin. Toisille riittää, että ollaan tässä liiton siivellä, kun ei tarvitse tehdä mitään, kunhan vaan ollaan ja pelaillaan. Toiset ovat kuitenkin sellaisia, ketkä haluavat menestyä ja kehittyä, TUTOn Kiili analysoi.

– Meillä on seuroja, joilla on selkeä tavoite mennä eteenpäin ja liigaan. Sitten on myös seuroja, joilla on tavoitteena tukea esimerkiksi jonkun SM-liigaseuran pelaajatoimintaa. Se on haaste sarjan omalle profiilille, vahvistaa puheenjohtaja Toivakka.

Jakautuneet intressit heijastuvat koko sarjan kehittämiseen. Yhteistä säveltä ei tahdo löytyä, mikä ei ole ihme, sillä joukkueet edustavat niin eri maailmoja. Esimerkiksi Vaasan Sportin kotiotteluita seurasi runkosarjassa keskimäärin lähes kymmenkertainen yleisömäärä Lempäälän Kisan kotimittelöihin verrattuna.

– Tarvittaisi jämäkkää johtajuutta, terve hallitus ja selvät suuntaviivat, että tuonne mennään ja sitten kaikki menisivät siihen samaan suuntaan, Kiili puntaroi.

– Nyt jokainen arpoo oman lippunsa kanssa hallituksen pöydässä. Osa haluaa olla farmeja ja osa nousta liigaan. Se ero on niin valtavan suuri, ettei koskaan tule yhteistä päätöstä, että mihin suuntaan mennään.

Sarjan identiteetti on asia, joka toistuu seurajohtajien puheissa useasti. Siihen halutaan selkeyttä – ollako puhtaasti farmisarja vai itsenäinen toimija.

– Isoin ja nopeasti ratkaistava kysymys on se, että mitä liitto haluaa, mikä on liiton malli, TUTOn Kiili huokaa.

– Meidän kaikkien pitäisi olla valmiita keskustelemaan siitä, että mikä se meidän identiteetti on, mitä halutaan olla ja mitä halutaan edustaa, linjaa puolestaan Sportin toiminnanjohtaja Jyrki Niemi.

"Yksi hailee"

Joukkueiden erilaisuudelle löytyy myös ymmärtäjiä. Liigayhteistyöllä elävät joukkueet ovat nimittäin pärjänneet urheilullisesti kohtalaisesti. Tampereen liigaseurojen pelaajia kauden aikana useasti hyödyntänyt LeKikin selvitti tiensä pudotuspeleihin.

– Minusta on yksi hailee, millaisella identiteetillä joukkue pelaa. Jos mietitään esimerkiksi JYP-Akatemiaa, että onko Mestis heille oikea paikka pelata sarjakiekkoa, niin mielestäni ehdottomasti on, kehitysjohtaja Sirviö sanoo.

– Kun mietitään kokonaisvaltaista jääkiekon kasvattamista ja kehittämistä, niin mielestäni ei voi olla sellaista rakennetta, että joku ei saisi olla mukana, mikäli se toimii yhteistyösopimuksella jonkun seuran kanssa.

JYP-Akatemia on yksi Mestiksen kiistakapuloista, sillä se on puhtaasti liigayhteistyöllä elävä joukkue. Kokonaan liiga-JYPin omistama Akatemia operoi Mestiksen pienimmällä budjetilla ja sen kotipeleissä on käy vain muutamia satoja ihmisiä. Nuori, ennakkoluulotonta kiekkoa pelaava joukkue pärjäsi runkosarjassa kuitenkin kelvollisesti ja sijoittui runkosarjassa yhdeksänneksi jääden vain niukasti pudotuspelien ulkopuolelle.

– On ihan sama, missä tilanteessa joukkue on taloudellisesti tai puhuuko seura liiganoususta. Sarja näytti tänäkin vuonna, että ne taloudellisesti yläpäässä olevat joukkueetkin häviävät otteluita ja alapäässä olevat voittavat, Akatemian päävalmentaja ja toimitusjohtaja Jukka Ahvenjärvi kommentoi.

– En ole koskaan nähnyt sellaista sarjaa, jossa budjetit olisivat ratkaisseet otteluita. Onneksi pelaajat ainakin vielä keskenään kaukalossa ratkaisevat ne. On mielestäni paskapuhetta, että tuomarit tai joku järjestelmä ratkaisisivat näitä pelejä!


Mestiksessä vieraili yli 100 lainamiestä. Tässä heistä Jukurien Åsten.
Miikka Jääskeläinen - miikka.jaaskelainen@jatkoaika.com

Lainat arkipäivää

Pelaajalainat eivät ole Mestiksessä mitään yksittäisiä poikkeustapauksia, sillä sarjassa vieraili runkosarjassa yhteensä käsittämättömät yli 100 lainamiestä. Yksittäisiä lainoja nähtiin vielä enemmän, sillä muutama peluri kävi useammassa seurassa – esimerkiksi Micke Åsten pyörähti niin KooKoossa, Jukureissa kuin HCK:ssakin.

Laina-apuja käyttivät kaikki joukkueet, mutta vain muutama pyöritti jatkuvaa hulabaloota. Esimerkiksi sarjanousija HCK:n riveissä kävi lainamiehiä peräti joukkueellisen verran: 18 kenttäpelaajaa ja kaksi maalivahtia.

– Näitä rakenteita voisi seurojen kanssa pohtia, että kuinka suuri se pelaajaliikenne on. Sitä voisi miettiä vähän isommassa kaavassa, että tarvitseeko pelaajien siirtymistä säädellä enemmän. Olen sen suhteen vähän skeptinen, että onko se kuitenkaan oikea tie, Sirviö pohtii.

– Me voisimme sisäisestikin muuttaa sääntöjä esimerkiksi siitä, montako liigapelaajaa Mestis-kokoonpanossa saa olla, ehdottaa Sportin Niemi.

Lainapelaajat ovat pääosin SM-liigajoukkueiden lupaavia nuoria, joille halutaan A-nuorten SM-liigaa kovempia pelejä. Mestis-veteraani Ismo Lehkonen näkee nuorten pelaajien invaasiossa myös paljon huonoa.

– Kun farmijätkiä on noin kolme joukkueellista, se tarkoittaa, että noin kolme joukkueellista parhaassa iässä olevia Mestis-jätkiä on joutunut lopettamaan. Lätkäjätkän sieluni itkee krokotiilin kyyneleitä koko ajan, kun näen, miten paljon potentiaalisia pelaajia haaskaamme jatkuvasti, "Ika" tykittää.

– Minusta se on hirveä raiskaus meidän jääkiekkoa kohtaan. Samalla tietysti A-junnujen SM-sarjan taso on pudonnut kuin lehmän häntä, kun sieltä parhaat ovat hypänneet Mestikseen. Siellä pelaa jo C-junnuja, hei C-junnuja! Mikä hemmetin A-nuorten SM-sarja on?

Heja Sverige?

Mikäli Mestistä päätetään lähteä kehittämään entistä enemmän kohti itsenäisyyttä, on vaihtoehdoksi väläytelty Ruotsin kakkostason Allsvenskanin mallia. Euroopan seuratuin kakkostason jääkiekkosarja pyörii osakeyhtiömuotoisena.

– SM-liigassa osakeyhtiö toimii hyvin ja Ruotsin Allsvenskanissa on mahtava malli. Siellä seurat perustivat oman osakeyhtiön, jossa on toimitusjohtaja ja ammattitaitoinen hallitus, joka päättää asioista sarja edellä. Se on paitsi sarjan myös joukkueiden etu, Kiili näkee.

– Se malli toimii loistavasti. He tekivät ison TV-sopimuksen ja paikallinen vedonlyöntifirma antaa jokaiselle joukkueelle isot rahat. Meillä ei ole TV-sopimusta ja saamme kuusi t-paitaa sekä läpsyttimiä.

Mestis jäi kesällä kokonaan ilman TV-sopimusta, eikä pelejä ole tällä kaudella nähnyt kuin nettitv-palvelusta, jossa jokainen ottelu maksaa erikseen. TV-neuvotteluja oli, mutta riittävän hyviä tarjouksia ei tullut.

– TV-yhtiöille ensimmäisenä tulee tietysti SM-liiga, mikä ottaa isot rahat. Seuraavaksi kiinnostaa maajoukkue, jolla Jääkiekkoliitto ottaa isot fyrkat. Vasta sitten tulee Mestis, koripallon ja pingiksen kanssa samassa kastissa, naulaa turkulaistoimitusjohtaja Kiili.

– Jos Sirviö menee TV-kanavalle tarjoamaan, että meillä olisi tällainen sarja, jossa pelaa korealaisia, farmeja ja liiganousua tavoittelevia joukkueita, jotka pelaavat tosi värikkäitä ja tasaisia pelejä, niin ei se vaan riitä. Tuotteen pitäisi olla parempi, jotta TV-yhtiöt kiinnostuisivat.

Ainakin Turussa nähdään oy-malli tervetulleena myös Mestikseen.

– Se on ehdottomasti se malli, mihin pitäisi mennä. Joukkueet ovat isoja liikeyrityksiä, mutta silti koko hommaa vetää Jääkiekkoliitto, jolla ei vain ole enää tässä vaiheessa riittävästi annettavaa. Liitolle Mestis on vain pieni osa kokonaisuutta.

– Mahdollisimman nopeasti vaan tällainen yhtiömallinen sarjajärjestelmä, jossa ajatellaan sarjan ja sitä kautta sen seurojen etuja!

» Lähetä palautetta toimitukselle

Lue myös

Mestis-karsinnat jäävät pelaamatta? Sirviö tyrmää, Kummola ei kommentoi

MESTIS | 4.3.2014 18:15
Jatkoajan useista lähteistä saamien vinkkien mukaan on mahdollista, että Mestiksen karsintasarja jätettäisiin kuluvana keväänä kokonaan pelaamatta. Tässä skenaariossa Liigaan nousevan Sportin tilalle nostettaisiin suoraan yksi uusi joukkue Suomi-sarjasta. lue lisää

Noora Räty kulkee Myllyksen jalanjäljissä

MESTIS | 22.10.2014 22:56
Vantaalla kirjoitettiin keskiviikkona suomalaista jääkiekkohistoriaa, kun maalivahti Noora Räty aloitti maalilla Kiekko-Vantaan ja SaPKon välisessä Mestis-ottelussa. Sekä katsojia että mediaa oli paikalla runsaasti. Kiekko-Vantaan tappiosta huolimatta Räty esiintyi maalillaan yllättävänkin hyvin. lue lisää

Summanen raivosi Ylellä: ”Kuvottavaa kusetusta”

SM-LIIGA | MESTIS | KHL | 21.10.2014 16:44
Avangard Omskin päävalmentaja Raimo Summanen kritisoi Yle Urheilun haastattelussa voimakkaasti suomalaista kiekkojohtoa. lue lisää

Summanen on maineensa vanki, mutta oikeassa

SM-LIIGA | MESTIS | KHL | 21.10.2014 16:14
Liian monta kohua ja poltettua siltaa veivät Raimo Summaselta täyden uskottavuuden. On kuitenkin elintärkeää ottaa vakavasti Summasen tiistaiset rajut mielipiteet. lue lisää

Milloin ylimielisyyden kupla puhkeaa?

SM-LIIGA | MESTIS | 20.10.2014 15:00
Kouvolan jäähallin fanipäädyssä piilee omituinen paradoksi. Kannattajia on ottelu ottelulta enemmän, mutta mustaoranssien käyttäytyminen ottaa taka-askelia. lue lisää

Kommentit

X

Uutiset

SM-LIIGA | Muut Sarjat | 24.10.2014 16:59
SM-LIIGA | 24.10.2014 13:09
SM-LIIGA | MESTIS | 24.10.2014 10:41