Mestis-tähdet tutuksi: Kultakypärä Salonen on äänekäs pohdiskelija

MESTIS / Haastattelu
Samuel Salonen kantaa joukkueensa kultaista kypärää.
Kuva © Timo Savela
Mestis-tähdet tutuksi -juttusarja saa jatkoa ja vuoron saa tällä kertaa KeuPa HT:n kultakypärä Samuel Salonen. Salonen on kotoisin Vaasasta, mutta Keski-Suomi ja Jyväskylä ovat tulleet miehelle tutuksi vuosien varrella. Tällä hetkellä mies kiekkoilee Keuruulla.

Moni jääkiekkoilija on aloittanut urheilemisen jo hyvin nuorena ja tyypillisesti moni on harrastanut eri lajeja monipuolisesti. Näin on käynyt myös KeuPa HT:n Samuel Salosen kohdalla.

− Jalkapalloa pelasin aika pitkään, 14-15-vuotiaana se rupesi jäämään kokonaan. Salibandya enemmän ja vähemmän, se vähän riippui siitä, että miten kerkesi. Koulun hiihtokisat, tosin erittäin huonolla menestyksellä.

Jääkiekon pelaaminen alkoi miehen kohdalla nuorena poikana Vaasassa.

− Isä oli aikoinaan pelannut ja en tarkalleen muista mistä lähti jääkiekon pelaaminen liikkeelle, mutta varmaan ihan perinteisesti ulkojäiden kautta. Vaasassa menin kiekkokouluun joskus 6-vuotiaana.

Vaasan juniorivuosista Saloselle jäi elämään monia hyviä kavereita ja lämpimiä muistoja.

− Oikein lämpimiä muistoja jäi. Meillä oli hyvä ikäluokka silloin ja meitä pääsi Pohjola-leirille seitsemän Sportista ja se taisi olla jonkinlainen ennätys silloin. Sieltä jäi hyviä kavereita, joiden kanssa olen edelleen tekemisissä.

− Saimme paljon touhuta yhdessä. Oli vapaa-ajan luisteluita ja yleisöluisteluita, joissa meitä kävi tosi paljon. Esimerkiksi Nikon Joni, joka pelaa Saipassa ja Seppelinin Christoffer, joka pelaa Hokissa, niin näiden henkilöiden kanssa tuli paljon tehtyä. Enemmän se oli silloin hauskanpitoa, olimme paljon hallilla ja yhdessä kaukalon ulkopuolellakin, mies muisteli.

Vaasan juniorivuosien jälkeen Salonen päätti muuttaa Jyväskylään ja JYPiin. Syitä siirtoon oli halu testata omia rajoja jääkiekkoilijana.

− B-nuorena, kun siirryin tänne, halusin nähdä, minkälaista jääkiekko on täällä. JYP on kuitenkin hyvä ja menestyvä seura ja ajattelin, että jos vuosi vuodelta pääsen eteenpäin, niin on jonkinlainen mahdollisuus pärjätäkin.

"Se oli askel kohti sitä, että ruvetaan pelaamaan tosissaan"

− Meillä oli hyvä joukkue. B-nuorissa oli hyvät valmentajat, oppi paljon uutta ja sai jääkiekosta vähän enemmän kiinni. Sai vähän lisää palasia siihen palapeliin, mikä oli aika tyhjä alkuun. Kyllä se oli askel kohti sitä, että nyt ruvetaan pelaamaan tosissaan, Salonen mainitsi.

Seuraavalla kaudella Salonen nakutti JYPin nuorissa melkein piste per peli -kauden. Syitä kehitykseen löytyi hyvästä harjoittelusta.

− Harjoittelin kesän täällä jyväskyläläisten kanssa ja sain vähän lisää harjoittelua ja oppia, eikä se ollut enää ihan pelkkää opettelua mukana olemisessa. Sai jotain vähän aikaankin.

Tämän jälkeen oli aika palata takaisin sinne mistä kaikki aikoinaan sai alkunsa, eli Vaasaan ja Sportiin. Syitä siirtoon oli mahdollisuus päästä pelaamaan ja kehittymään paremmin kuin Jyväskylässä.

− Mannerin Mikko tuli silloin päävalmentajaksi Sportin A-nuoriin ja puhuin hänen kanssaan, että tällainen juttu voisi olla. Koin, että Vaasassa olisi mahdollisuudet päästä enemmän pelaamaan, pystyisi enemmän kehittymään, kuin että taistelisi pelkästään JYPissä siitä, pääseekö pelaamaan joukkueeseen ollenkaan.

Kaudesta tuli kuitenkin hankala miehelle itselleen, vaikka joukkue menestyikin kohtalaisesti.

− Vaikka se ei ollut henkilökohtaisesti hyvä kausi, niin se taitaa olla ainut kerta Sportille A-nuorten SM-Liigassa, kun olimme pudotuspeleissä. Se oli tosi hieno joukkue, sieltä on jäänyt paljon kavereita.

− Vaikka en ole pelannut hirveästi samoissa joukkueissa heidän kanssaan enää, tulee silti tasaisesti juteltua heidän kanssaan ja soiteltuakin, mies jatkoi.

Seuraavalla kaudella Salonen otti kuitenkin askeleen eteenpäin kehityksessään. Kaudesta tuli pisteiden valossa mainio ja mies oli joukkueensa varakapteeni.

− Sillä kaudella ymmärsin, että on tehtävä valintoja. Pelaako tosissaan vai tyytyykö siihen vain, että tavoittelee pelkästään ylioppilaslakkia. Loppukausi edellisellä kaudella oli mennyt sillä lailla, että olin kehittynyt ja koko ajan oli usko, että jos saan asiat pyörimään oikeaan suuntaan, niin voi tulla erittäin hyvää tulostakin. Fysiikkakin alkoi kehittymään siihen malliin, kuin pitääkin.

Juniorivuosien jälkeen Mestis-tasolle

Mainion juniorivuoden jälkeen oli päätösten aika. Salonen oli siinä iässä, että armeija puskee päälle ja Vaasassa ei ollut palveluspaikkaa lähellä. Lähtö tuli takaisin Jyväskylään ja JYP-Akatemian riveihin.

− A-nuorten toisen kauden jälkeen olin ylioppilaaksi päässyt ja Vaasan lähellä ei ollut mitään armeijaa. Täällä oli Tikkakoski, hain tänne vielä opiskelemaankin ja pääsin kouluun. Kaikki palaset napsahtivat kohdilleen.

− Akatemia oli itsessään JYPin toimintaa ja tiesin, että se olisi aika hyvä kehitysalusta, jos vain olen valmis lähtemään taistelemaan paikasta. Siinä oli monta jätkää, jotka olivat pelanneet Akatemiassa muutamia vuosia, joten oli vähän jo runkoa kasattuna, niin oli aika helppo hypätä siihen liikkuvaan junaan mukaan, mies kertoi.

Kaudesta jäi käteen Saloselle paljon. Vaikka kausi oli sikäli hankalahko, että loukkaantumisia oli, niin silti kehitystä tapahtui. Varsinkin henkisellä tasolla.

− Pudotuspelit jäivät mieleen. Tavoite oli se, että saisin kauden edetessä jonkinlaista roolia ja onnistuin siinä. Pystyin tuottamaan eteenpäin ensimmäisellä kaudella, vaikka siinä oli loukkaantumista ja aika vähän pelejä sen takia, mutta sain selkeästi kehitettyä joitakin asioita.

− Asioiden ymmärtäminen kehittyi, eli minkä takia pitää tehdä ja milloin. Se alkoi sillä kaudella realisoitua. Aiemmin on ollut siitä kyse, että olen aina kuunnellut mitä valmentajat ovat sanoneet, mutta en sitten tiedä, kuinka olen osannut niitä toteuttaa pitkäjänteisesti, Salonen mietti.

Viime kausi oli hankala, niin Akatemialle kuin Saloselle itselleenkin. Kehitystä ja kasvua tuli kuitenkin jälleen ja uudestaan henkisellä tasolla.

"Ymmärsin kauden jälkeen monta asiaa ja tuli monta "ahaa"-elämystä"

− Viime kausi oli meille tuloksellisesti pettymys. Se oli kuitenkin ehkä opettavaisin kausi, mitä tulee juuri ymmärtämiseen. Opin käsittelemään asioita, ymmärsin varsinkin kauden jälkeen niin monta asiaa ja tuli niin monta "ahaa"-elämystä, että miten asioita kuuluu tehdä.

Hankalan kauden jälkeen oli aika siirtyä ja ottaa mahdollisesti lisää askeleita eteenpäin kehityksessä jossakin uudessa joukkueessa. Joukkueeksi valikoitui lopulta KeuPa. Salonen kertoi, että on viihtynyt hyvin.

− KeuPa otti heti kauden jälkeen yhteyttä, ja olivat selkeästi kiinnostunut. Viime kausi ei ollut kovin onnistunut itseltäni, joten ajattelin, että ehkä on parempi siirtyä Keuruulle. Olin kuullut paljon juttua Keuruusta ja aika monta tuttua kaveria siellä pelaa, niin ei muutos tuntunut miltään.

− Erittäin hyvin olen siellä viihtynyt, on vastannut kaikkiin odotuksiin. En ole hiljainen kaveri, niin tulee kyllä keskusteltua ja luotua nopeasti joukkuekaverisuhteet kuntoon. Aika luonnostaan on yhteinen sävel löytynyt. Meillä on ollut tosi hyvä meininki tällä kaudella.

Salosen kolmas kausi Mestiksessä on ollut miehen paras tähän mennessä. Mies on tehtaillut 42  otteluun 46 pistettä. Aiempi piste-ennätys Mestis-tasolla on 22 pistettä, joten syitä tällaiseen kehitykseen oli kysyttävä.

− Aika paljon on kiinni siitä, että ymmärtää asioita. Pikkuhiljaa olen nyt päässyt siihen, että ymmärrän mistä tässä jääkiekossa on oikeasti kyse. Toki paljon on matkaa vielä siihen, mihin haluan, mutta olen ehkä ottanut oikeita askeleita siihen suuntaan. Jotta osaan elää siinä hetkessä, siinä yhdessä päivässä ja yhdessä ottelussa.

− Tietysti myös usko omaan tekemiseen. Mutta ehkä se on sieltä sitten juontanut juurensa, kun olen jaksanut tehdä toisteisesti niitä asioita, missä olen huomannut, että pärjään. Meillä on Emppu Pulliaisen kanssa toiminut peli myös aika hyvin, Salonen mietti.

Myös henkisellä puolella Salosen kohdalla on tullut vain lisää kehitystä ja nuori mies on kypsynyt ihmisenäkin.

− Olen vähän tällainen myöhäisherännäinen, sekä fyysisesti että henkisesti. Ehkä siinä on jonkinlaisia pieniä aikuistumisen merkkejä, ainakin tällaista olen kuullut ihan kotoa asti. Kun olen kehittynyt yhden askeleen, niin olen saanut fysiikkaa lisää, jaksamista lisää ja sitä kautta korvienkin väliin lisää jaksamista.

Salonen on tehnyt tällä kaudella hyvin pisteitä ja hän on ollut ratkaisevassa roolissa useassa ottelussa. Tämä nousi esille pelaajatyypistä kysyttäessä.

− Olen varmaan ratkaisuhalukas. Tykkään sekä syöttää, että laukoa. Yritän tehdä koko ajan sen oikean ratkaisun. Se on minun mielestä aina kova kaveri, joka tekee aina sen oikean ratkaisun. Haluan pelata myös paljon kiekolla, siitä tykkään. Hyökkäyspelissä olen aika monipuolinen.

Salonen on vielä nuori pelaaja, joten kehitettävää riittää. Mies mainitseekin heikkouksistaan luistelun ja tehotilaston. Salonen on tehnyt yli 40 pistettä, mutta tehotilasto on miehellä -7. Tätä mies katsookin paljon.

− Kokonaisuudessaan luistelussa on kehitettävää, vaikka suoraluistelu onkin kehittynyt. Jotta pystyisi pääsemään pakeista irti, luomaan itselleni ja muille tilaa sitä kautta. Jos haluan seuraavan sarjaportaan ottaa, niin ehkä sellainen, mikä tosin tulee pelaamallakin, on kaksinkamppailut ja sellainen tylyys puolustuspelaamisessa.

− Katson (tehotilastoa) aivan liikaakin, koska se on minun heikkouteni. Koska jos on yli 40 pistettä kasassa ja se on miinuksella, niin eihän se ole hyvä asia. Lähden sitä loppukaudesta parantamaan.

Salonen on saalistanut tällä kaudella enemmän syöttöpisteitä kuin maaleja. Mies kertoikin, että ottaa mieluummin syötön kuin itse tehdyn maalin, ja että on pohtinut, kumpi on parempi: syöttö vai laukaus.

− Tätä olen itsekin pohtinut, olen ehkä jopa parempi syöttämään, koska olisin voinut tehdä paikkojen perusteella enemmän maaleja tällä kaudella.

− Kyllä otan syötön mieluummin, koska siinä on joku muukin mukana, Salonen paalutti. 

Salonen on KeuPan johtavia pelaajia kiekollisena.
Salonen on KeuPan johtavia pelaajia kiekollisena.

Lempinimet ja esikuvat

KeuPassa miehellä on paljon tuttuja pelaajia ja joukkuekaverisuhteet tulevat kuntoon nopeasti, joten minkälainen mies loppupeleissä on pukukopin sisällä?

− Kopissa olen ehkä tavallaan väliin huutelija. Harvoista asioista minulla on hirveän jyrkkiä mielipiteitä, mutta tykkään olla eri mieltä kuin joku muu. Sopivassa suhteessa hyviä ja huonoja juttuja ja kun puhuu paljon, niin tulee hyviäkin juttuja.

Kopissa mies on siis puheliasta tyyppiä, mutta itsekseen Salonen kertoi, että on vähän erilainen.

− Itsekseni olen aika pohtijatyyppi, mutta en välttämättä sitä ulospäin osaa näyttää. Välillä tulee sanottua ihan mitä sattuu, mutta aika paljon olen kuitenkin sellainen pohtija ja välittäjätyyppi. Tosi paljon mietin, että miten kaikki vaikuttaa kaikkeen ja sitä kautta mietin, mikä olisi hyvä.

Lempinimiä on Salosella kaksi. Toinen on syntynyt aikoinaan Vaasassa ja toinen Jyväskylässä.

− Vaasassa se oli aina Sampe, mutta sitten kun Jyväskylään tulin, en muistanut Jukka Ahvenjärvelle sanoa, että mikä minun lempinimi on, niin hän risti minut Saleksi. Se on sitten ollut Sale siitä lähtien, enkä ole halunnut vaihtaa.

Monella pelaajalla on aikoinaan ollut joku tai joitakin esikuvia, joiden pelejä on katsellut pienenä. Salonen mainitsi Sportissa kaksi aikoinaan pelannutta pelaajaa. 

− Yhtä selkeää esikuvaa ei ole, mutta pikkupoikana kävin paljon katsomassa Sportin pelejä. Sieltä on jäänyt pelaajia, joita olen seurannut, esimerkiksi Vesa Myllyaho ja Patrik Westerback. He olivat silloin minun lapsuuden idoleitani, ja tekivät hyvän vaikutuksen.

Siitä mikä on parasta lätkässä ja mikä ärsyttävintä, miehen vastaus ei yllättänyt.

"Parasta on, kun tehdään yhteinen matka joukkueen kanssa"

− Parasta jääkiekossa on se, kun tehdään yhteistä matkaa joukkueen kanssa yhdessä koko vuosi ja voitot. Kun selvitetään ne heikot jaksot, niin se fiilis on aika loistava.

− Tappioita vihaan yli kaiken ja tulen vihaamaan vielä pitkään. Varsinkin tiukat pelit, jos ne kääntyvät vastustajalle, niin se harmittaa paljon. Totta kai silloinkin pitää nähdä tulosten taakse ja ymmärtää asioita, mutta tulos on kuitenkin se mikä ratkaisee.

Ottelut Akatemiaa vastaan ja kimppakyydit

KeuPa ja JYP-Akatemia. Keuruu ja Jyväskylä. Keski-Suomen herruus. Tällä hetkellä keskinäiset ottelut ovat menneet Keuruulle 3-1. Salonen myönsi, että ottelut Akatemiaa vastaan tuovat erityislatausta.

− Kyllähän ottelut Akatemiaa vastaan ovat olleet henkilökohtaisesti aika erityisiä. Aika vihkoon ne ovat tosin menneet omalta osaltani. Mennyt varmaan vähän yliyrittämisen ja jännittämisen puolelle. Tunnen lähestulkoon kaikki ja osan vielä erittäin hyvin, niin ei se tunnu ihan samalta pelata muita joukkueita vastaan.

Salonen tuntee siis Akatemian joukkueesta melkein kaikki, joten on kysyttävä, että tapahtuuko otteluiden aikana paljonkin suunsoittoa?

− Puolin ja toisin jotain, mutta aika rehtihenkistä se kuitenkin on ollut. Se on ollut joka kerta sellainen rehti paikalliskamppailu, ei siellä ole mitään törkeyksiä ollut, eikä mitään ylimenevää suun soittoa.

Jyväskylässä asuu jonkin verran KeuPassa pelaavia pelaajia. Keuruulle mennäänkin kimppakyydeillä.

"Välillä on hiljaisia matkoja, välillä älämölö- matkoja"

− En tiedä mitä mieltä he ovat, jotka ovat pidempään pelanneet, mutta itse ainakin olen tykännyt. Saa hölöttää turhat höyryt pois mennessä ja tullessa. Välillä on hiljaisempia matkoja ja välillä on älämölö- matkoja. Ainakin toistaiseksi ollut aika mukavaa, eikä ole tuntunut millään lailla rasitteelta.

Vieraspelimatkat menevät Salosen mukaan muilla pelikorteilla pelaamisen kanssa, mutta mies itse ei ole kovin suuri korttihai.

− Itse en pelaa korttia, olen enemmän tarkkailija siinä. Korttiringistä on meillä paljon puhetta, siellä on kovia pelureita tällä hetkellä. Enimmäkseen itse olen tehnyt kouluhommia tai nukkunut. Ei kestäisi fokus ollenkaan itse peliin, jos lähtisin korttipeleihin mukaan.

Pelipäivän rutiinit ovat usealla pelaajalla omanlaisensa. Salosella itsellään ei ole mitään erityisiä.

− Yleensä menen aika fiiliksen mukaan. Esimerkiksi päiväunien kanssa ei ole mitään tiettyä pituutta. Jos pitää olla koulussa, niin pystyn menemään. Oman rauhan hakemisia on aina. Puoli tuntia ennen, kuin olemme paikkakunnalla, niin alan siinä vaiheessa keskittyä peliin.

− Yritän luoda itselleni sellaisen ympäristön, ettei ole ylimääräisiä häiriötekijöitä hirveästi. Minulla on muutama luottohenkilö kopissa, keiden juttuihin takerrun ja mistä sitten saan sen hyvän fiiliksen ja hyvän ympäristön.

Salosen kehityksen taustalla on ollut harjoittelemisen kautta tullut varmuus ja pohjien luominen aikoinaan Akatemiassa. Kesäharjoittelu on ollut välillä vaihtelevaa, mutta tälle kaudelle mies oli jaksottanut harjoittelemisen.

− Akatemiassa meillä oli yhteiset kesäharjoitukset, sieltä olen saanut fyysistä pohjaa erittäin paljon ja siellä meikäläinen laitettiin ensimmäisen kerran kuntoon.

− Viime kesänä harjoittelin itsekseni. Täällä Jyväskylässä on paljon kiekkoilijoita, heidän kanssaan kävimme pienissä porukoissa jäillä ja harjoittelemassa oheisiakin. Olin kuitenkin selkeästi jaksottanut, että mitä teen, millä tavalla ja milloin. Olen saanut Akatemian harjoittelusta asioita pankkiin, niin tavallaan käytin aika paljon heidän käyttämiään harjoituksia. Osaksi vähän muokkasinkin niitä. Uskon, että se toi varmuutta.

Jääkiekko, opiskelu ja vapaa-aika

Salonen opiskelee Jyväskylässä yliopistossa. Jääkiekon ja opiskelujen yhdistäminen tuotti viime kaudella hankaluuksia, mutta tällä kaudella on ollut helpompaa.

− Viime kausi oli pieni haaste, kun en ehkä ollut ihan valmis henkisesti yliopiston ja jääkiekon yhdistämiseen silloin. Viime kevään ja kesän aikana sain otettua asioita kiinni koulun puolelta. Pääsin siellä tarpeeksi paljon eteenpäin ja tämän myötä olen saanut henkisen rauhan.

− Minusta tulee todennäköisesti ruotsin kielen opettaja jonain päivänä. Ruotsin kieli on pääaineena ja kasvatustieteiden opintoja olen käynyt myös ja siinä se on kiekon vierellä mennyt aika hyvässä tasapainossa. Tänä vuonna on ollut helpompaa, kun on tiennyt, mitä tuleman pitää. 

Vapaa-aika on Salosen kohdalla kortilla, koska jääkiekko ja opiskelu vievät niin paljon aikaa. Kun vapaa-aikaa on, menee se tyttöystävän kanssa.

− Enimmäkseen se menee tyttöystävän kanssa. Itse olen aika laiska tekemään yhtään mitään silloin, yleensä tulee sohva valloitettua aika nopeasti. Jotain ruokaa tulee kyllä laitettua, katsomme telkkaria ja se on minun arkeeni ihan piristävää ja erittäin mukavaa hommaa. Käymme myös katsomassa joitain muita urheilulajeja, kuten koripalloa ja futsalia.

Akatemiassakin mies on kantanut kultaista kypärää.
Akatemiassakin mies on kantanut kultaista kypärää.
Kuva © Vesa Pöppönen www.facebook.com/VesaPhoto

Tavoitteet ja kohokohdat

Miehen omia tavoitteita ennen kautta oli halu kehittyä pelaajana. KeuPan tavoite oli ja on edelleen pudotuspelit.

− Halusin pystyä parantamaan, ja että olisin parempi urheilija, niin henkisesti kuin fyysisesti. Ottaisin askeleita pelillisesti, pystyisin olemaan vähän nopeampi, vähän fiksumpi ja jaksaisin pelata vähän enemmän vielä. Toistaiseksi se on toteutunut, mutta vieläkin enemmän pitäisi hyökkäyspäähän tulla onnistumisia.

− Haluamme olla pudotuspeleissä ja mahdollisimman korkeilla sijoilla. Kun pudotuspeleissä ollaan, niin jokainen tietää, mistä siellä sitten pelataan.

Salonen on ottanut harppauksia kehityksessään ja mies pelaakin mainiota kautta. Ajankohtainen kysymys varmaan onkin, onko Liiga käynyt miehen mielessä?

− Kyllä se on mielessä käynyt tällä kaudella, josko pärjäisin Liigassa. Aion tehdä jatkuvasti töitä sen eteen. Jos olen tarpeeksi hyvä, niin se paikka tulee. Kyllä ne hakevat vaikka kotoa, jos olet tarpeeksi hyvä.

Uran kohokohdista kysyttäessä mieleen nousi Salosella pudotuspelit ja oman kehityksen huomaaminen.

− Kaikki pudotuspelit mitä olen päässyt pelaamaan A-nuorissa ja Mestiksessä. Se, että joka kausi pystynyt ottamaan askelia, kehittymään ihmisenä ja urheilijana.

− Se on ollut hyvä nähdä, että on pystynyt kehittymään, vaikkakin hitaasti, mutta varmasti vuosi vuodelta vähän. Se on se mikä ajaa eteenpäin, Salonen päätti

» Lähetä palautetta toimitukselle