Merkkipaalu yllätti intohimoisen kiekkoilijan

Muut Sarjat / Haastattelu
Kolmen mestaruuden Norosella on takanaan pääsarjakiekkoa 21 vuotta.
Kuva © Aleksi Manninen aleksi.manninen@jatkoaika.com
HPK:n Riikka Noronen teki historiaa noin kuukausi sitten, kun hänelle tuli täyteen 500 peliä Naisten SM-sarjassa. Pitkän uran salaisuus on yksinkertainen: rakkaus jääkiekkoon.

500 ottelua on kova määrä missä sarjassa tahansa, mutta sarjassa, jossa pelaamisesta ei makseta palkkaa, saavutus on jo huima. Riikka Norosen juhlapelin seremonioihin saapui osallistujia myös hänen työpaikaltaan, Jaarlin päiväkodista.

− Siellä oli yli sata lasta ja vanhempaa. Minulla ei ollut aavistustakaan tuollaisesta suunnitelmasta. Olihan se mieleenpainuva ja liikuttava hetki, Noronen muistelee.

Pelimäärälle antaa perspektiiviä sekin, että yli 400 ottelua pelanneita on ainoastaan kaksi: Päivi Halonen (408) ja Sari Marjamäki (os. Fisk) (401). Norosen pääsarjaura alkoi jo 21 vuotta sitten, ainoastaan 12-vuotiaana. Silloin seurana oli Norosen kotikaupungin ylpeys JYP.

− Ajat olivat silloin niin erilaiset ja harrastajia oli vähemmän. Olin pelannut siihen asti poikien kanssa, mutta kun heillä tulivat taklaukset osaksi peliä, oli aika siirtyä naisten puolelle.

Vuodet Jyväskylässä toivat nuorelle keskushyökkääjälle kaksi mestaruutta. Kaudeksi 2000-01 Noronen siirtyi Ilvekseen. Siellä hän viihtyi neljä vuotta, kunnes oli tuli sopiva hetki palata takaisin Jyväskylään ja silloin SM-sarjaa pelanneen Catzin riveihin.

− Jotenkin vain tuli sellainen olo, että nyt pitää palata kotiin. Sain opiskelutkin järjesteltyä sujuvasti, joten kaikki meni hyvin, Noronen kertoo.

Neljä vuotta muodostui jälleen sopivaksi ajanjaksoksi yhdelle elämänvaiheelle. Tällä kertaa tosin tarvittiin vielä puoli vuotta päälle, ennen kuin seuraava vaihe muuttui todeksi.

Hassisen Jorma kyseli Hämeenlinnaan jo ennen kautta 2008-09. Minulla oli silloin kuitenkin töitä päiväkodissa jouluun asti, enkä halunnut jättää sitä paikkaa. Myöhemmin Jorma kysyi uudelleen, ja vastasin, että kunhan työpaikka järjestyy, mikäs siinä.

− Puoleksi vuodeksi oli tarkoitus tulla, mutta juuri joku sanoi, että ajattele, jouluna sinulle tulee täyteen yhdeksän vuotta täällä, Noronen nauraa.

Suuri syy Hämeenlinnassa viihtymiselle on Norosen nykyinen työ, jossa hän on viihtynyt jo seitsemän ja puoli vuotta.

− Tämä on englannin kieleen ja liikuntaan painottunut päiväkoti, ja päivittäin tulee lasten kanssa liikuttua. Käymme yhdessä paljon myös luistelemassa.

Kuva © Aleksi Manninen aleksi.manninen@jatkoaika.com

Toinen syy on vielä tärkeämpi.

− Oikeastaan kaikki parhaat ystäväni ovat jääkiekon parista. Siihen kun yhdistää sen, että pelaaminen on vain yksinkertaisesti kivaa, niin eihän tätä ole osannut lopettaakaan.

Kuulostaa kieltämättä loogiselta. Täksi kaudeksi 33-vuotias sentteri on kuitenkin joutunut aivan uudenlaisen tilanteen eteen. Pukukopissa kuulee hieman erilaisia juttuja kuin aiemmin, sillä HPK:n joukkue muuttui viime kaudesta melkoisesti. Norosta voi hyvällä syyllä kutsua joukkueen äitihahmoksi, sillä Kerhon toiseksi vanhin pelaaja on hyökkääjää yhdeksän vuotta nuorempi.

− Onhan tämä aika erilaista, mutta niinhän se alkaa olla muissakin joukkueissa. Täytyy vaan yrittää pysyä virkeänä ja jaksaa tsempata nuorempia. Tasaisessa sarjassa kaikki joukkueet ovat kyllä voitettavissa, mutta nuorilla pelaajilla suoritustaso heittelee enemmän. Katsotaan mihin tasomme keväällä riittää, Noronen pohtii.

Kokenut keskushyökkääjä pitää siis kuluvaa kautta viimeisenään. Tosin hän on jo vuonna 2013 sanonut pohtineensa lopettamista viisi vuotta.

− Aina on ollut takana raskas kausi ja tullut mietittyä vieläkö sitä jaksaisi. Pelaaminen ja harjoittelu vievät kuitenkin paljon myös muusta ajasta. Mutta aina kun on huilaillut kuukauden verran, niin on tullut innostuttua ja todettua, että miksei.

Jos kaava on ollut sama vuodesta 2008, miksi tällä kerralla pitäisi uskoa lopputuleman olevan erilainen?

− No joo, tässä kaudessa oli vähän oma juttunsa. Ei minulla ollut mitään käsitystä pelieni lukumäärästä. Viime kauden lopulla silloinen joukkuekaverini Halmetojan Merja kertoi tutkineensa tilastoja ja huomanneensa, että minulta puuttuu kuusi peliä viidestäsadasta.

− Ajattelin sitten, että ei kai sitä voi sen rajan allekaan jättää, Noronen naurahtaa.

Tasaisen vauhdin taulukolla jyväskyläläisellä on kauden jälkeen kasassa noin 585 pistettä runkosarjapeleissä. Kevään huilauskuukauden tuumimisen aihe on siis selvillä. Pitäisikö se viitisentoista pinnaa käydä vielä raapimassa kokoon?

» Lähetä palautetta toimitukselle