Ässät voitti Tapparan jatkoajalla ja haki Tampereelta kaksi sarjapistettä. Voitto oli Ässille jo neljäs peräkkäin, ja porilaisten ykkössentteri Philip McRae oli pelin jälkeen hyvällä tuulella.
− Oli hyvä peli meiltä, hyvältä tuntuu. Aloitimme vähän hitaasti, mutta paransimme pelin edetessä. Onnistuimme tappamaan jäähyn kolmannen erän lopussa, ja Jussi Makkonen ratkaisi meille jatkoajalla.
− Kopissa on positiivinen tunnelma. Teemme harjoituksissa kovasti töitä ollaksemme parempia. Nyt keskitymme seuraavaan peliin ja haluamme parantaa koko ajan.
Ässät on saanut kovia paluumuuttajia, kun Jarno Kärki ja Sakari Salminen palasivat kasvattajaseuraansa. Salminen tosin on ollut sivussa kolmesta viime pelistä.
− On hienoa saada uusia pelaajia joukkueeseen, ja meillä on nyt todella hyvä meininki.
McRae on kerännyt 25 pelissä 13 pistettä ja on Ässien sisäisen syöttöpörssin kärki. Yhdysvaltalaishyökkääjä ei kuitenkaan ole täysin tyytyväinen omaan suoritukseensa.
− En ole pystynyt hyödyntämään tekopaikkojani niin hyvin kuin haluaisin. Yritän auttaa joukkuetta muilla tavoilla, kuten voittamalla aloituksia ja taklaamalla. Joukkueen tavoin haluan koko ajan parantaa peliäni ja hyödyntää paikkani jatkossa tehokkaammin.
McRae nähtiin ensimmäisen kerran Liigassa kaudella 2013-14, jolloin Tapparan paidassa kertyi kahdeksan ottelua ja Bluesissa 45 runkosarjapeliä sekä seitsemän pudotuspeliottelua.
− On vaikea verrata neljän vuoden takaiseen. Olen itse vähän erilainen pelaaja kuin silloin. Olen mielestäni kehittynyt vuosi vuodelta monipuolisemmaksi ja oppinut ymmärtämään pienten asioiden tärkeyden, kuten purkukiekot ja aloitukset. Samat erot pohjoisamerikkalaiseen kiekkoon ovat kuitenkin edelleen olemassa.
Isokokoinen amerikkalainen kokee syöttämisen suurimmaksi vahvuudekseen.
− Olen mielestäni parhaimmillani pelinrakentajana. Keskushyökkääjänä tehtäväni on tehdä ketjukavereistani parempia ja pelata heille kiekkoa maalintekopaikoille.
Toisen polven kiekkoilijan isä Basil McRae pelasi yli 500 NHL-ottelua ja tunnettiin kovanyrkkisenä tappelijana. Ässähyökkääjälläkin on kokemusta tappeluista.
"Meillä on samat arjen haasteet. Yritämme ruokakaupassa selvittää, mikä on porsasta ja mikä kanaa."
− Olen tapellut keskimäärin pari kertaa kaudessa. Ne olivat siinä hetkessä syntyneitä tappeluita. Minun roolini ei koskaan ole ollut tapella. Olen erilainen pelaaja kuin isäni, mutta jos tilanne sitä vaatii, en epäröi pudottaa hanskojani.
"NHL on kaikkien unelma"
Ennen Eurooppaan tuloa McRae ehti pelata 15 NHL-peliä. AHL-kausia on kertynyt yhteensä kuusi. McRae varattiin NHL:ään toisella kierroksella vuonna 2008, mutta pelipaikkaa ei ole auennut.
− Pelipaikan saaminen NHL:stä on todella vaikeaa. Vakituisesti NHL:ssä pelaavat ovat huipputasoa kaikessa. Pelaajana ei voi ratkaista, kuka nostetaan farmista ylös. Itse yritän vain pelata maksimitasollani.
27-vuotias hyökkääjä ei kuitenkaan ole haudannut NHL-unelmaansa.
− NHL on kaikkien unelma. Seuraan koostevideoita ja yritän oppia huippupelaajilta. On myös hienoa seurata entisiä pelikavereita, jotka ovat saaneet pelipaikan NHL:stä.
McRae on pelannut samassa joukkueessa muun muassa Leon Draisaitlin ja Colton Paraykon kanssa. NHL-ura on odotettavissa myös Ässien 17-vuotiaalle hyökkääjälle Jesperi Kotkaniemelle, jonka kanssa McRaekin ehti pelata samassa ketjussa.
− Kotkaniemi on todella lupaava nuori pelaaja. Hänellä on erinomainen laukaus ja muutenkin kaikki taidot kohdallaan. On hienoa seurata, kuinka paljon hän on kehittynyt. Tämä on hänelle tärkeä vuosi.
McRaen lisäksi Ässien pukukopissa on kaksi pohjoisamerikkalaista pelaajaa: Ben Blood ja Antoine Laganière.
− Kyllä se helpottaa, että on muita pohjoisamerikkalaisia samassa kopissa. Voimme puhua englantia, kun valtaosa muista puhuu suomea, jota itse en ymmärrä. Sekä Blood että Laganière ovat mahtavia tyyppejä.
− Meillä on samat arjen haasteet. Yritämme ruokakaupassa selvittää, mikä on porsasta ja mikä kanaa. Alamme kuitenkin pikkuhiljaa muodostaa omat rutiinimme.
