Luulajassa naiskiekko on miesten rinnalla - "Miksi sulkisimme ulos puolet ihmisistä?"

Muut Sarjat / Haastattelu
Fredrik Glader toimii Luulajan naisten joukkueen päävalmentajana.
Kuva © Sirpa Pöyhönen sirpa.poyhonen@jatkoaika.com
Luulajan jäähallille saapuessa käy heti selväksi, että seuralla on sekä miesten että naisten joukkue. Naisten joukkueen päävalmentaja Fredrik Glader avasi Jatkoajalle seuran panostusta naiskiekkoon ja tasavertaisiin olosuhteisiin.

Luulajassa naiset luistelevat Coop Norrbotten Arenan kotiyleisön eteen samasta massiivisesta jääkarhun kidasta kuin miehetkin, ja häikäisevän kirkkaat spotit nauliutuvat pelaajiin avausviisikon esittelyssä. Kotijoukkueen avausmaalin jälkeen mediakuutio laskeutuu alas keskiympyrään ja maalintekijä noutaa kuution luukusta palkinnon.

Jatkoaika haastatteli Luulajan naisten joukkueen päävalmentaja Fredrik Gladeria.

− Meillä on lähtökohtana tarjota naisille kaikki sama mitä tarjoamme miehille. Naiset ja miehet käyttävät samaa kuntosalia ja saavat yhtälaiset harjoitusmahdollisuudet ja tuen seuralta. Valitettavasti vain emme pysty maksamaan palkkaa naisten joukkueen pelaajille.

− Naisten joukkueen budjetti on kolme miljoonaa kruunua, eli 300 000 euroa, Glader kertoo.

Budjetti kuulostaa paljolta suomalaisiin naisjoukkueisiin verrattuna. Mutta Luulajasta käsin pelimatkat taitavat olla pitkiä?

− Aivan. Suurin menoerämme ovat pelimatkat: lennot, majoitukset ja ruokailut. Olemme päättäneet tehdä pelimatkat lentäen. Bussilla menemme kolmeen lähimpään otteluun, muuten lennämme, esimerkiksi Göteborgiin suoraan Luulajasta.

Pelaajat eivät ilmeisesti joudu itse maksamaan pelaamisesta.

− Ei ei ei, he eivät maksa mitään. Pelaajat saavat varusteet seuralta ja joukkue maksaa matkat. He eivät käytä omaa rahaansa jääkiekon pelaamiseen, Glader toteaa.

Hallin parkkipaikalla oli ainakin muutaman pelaajan nimellä ja seuran logolla teipattuja autoja.

− He voivat "liisata" auton omalla kustannuksellaan samalla tavalla kuin miehet. Hinta on sama.

"Meille naiskiekko ei ole kuluerä"

Entäs työpaikat? Naispelaajilla on kai palkkatyöt jääkiekon ohessa.

− Autamme heitä löytämään asunnon ja työpaikan, joka mahdollistaa jääkiekon pelaamisen. He voivat käydä aamulla treeneissä, mennä töihin ja tulla illalla taas treeneihin. Seuran sponsorien kautta etsimme pelaajille hyvät työpaikat, jotta he voivat käyttää energiansa jääkiekkoon, Glader kuvailee seuran tarjoamia mahdollisuuksia.

Mistä aikanaan lähti ajatus nostaa naiskiekko seurassa miesten kanssa samalle viivalle?

− Kolme vuotta sitten Luulajaan yhdistettiin Munksundin joukkue Piitimestä. Silloin päätettiin panostaa naiskiekkotoimintaan enemmän. Aikoinaan Piitimessä joukkueen budjetti oli miljoona kruunua (100 000 euroa), ja nyt se on kolminkertainen. Meillä on sponsorien ja yritysten tuki. Ruotsissa on tärkeää, että huomioidaan sekä miehet että naiset. Koska jos laitamme rahaa naisten joukkueeseen, saamme uusia katsojia otteluihin, naisia jotka rakastavat jääkiekkoa. He tulevat otteluihin ja kannustavat niin miesten kuin naisten joukkueita.

− Meille naiskiekko ei ole kuluerä. Saamme uusia sponsoreita, jotka kiinnostuvat kiekosta ja haluavat tukea naisten joukkuetta.

Oliko naiskiekkoon sijoittamista vaikea myydä Luulajan seurajohdolle?

− Ei suinkaan. Seuran hallitus suhtautui siihen oikein hyvin. Meillä on sellainen tapa, että hallitukseen pyritään saamaan vähintään kolme naista. Ajatus oli hallitukselle aivan luonnollinen. He näkivät, että tässä on tulevaisuus, näin tehdään, Glader sanoo.

− Ja miksi sulkisimme oven puolelta Luulajan väestöstä? Se olisi epäreilua. Täällä on pieniä lapsia, tyttöjä, jotka haluavat tulla tänne ja unelmoivat tulevansa suuriksi tähdiksi, seuraavaksi Jenni Hiirikoskeksi tai Michelle Karviseksi. Miksi estäisimme heitä? Sehän olisi tyhmää. Koska mihin tahansa menet, yrityksiin tai valtion virastoihin, kaikkialla on naisia. Miksi sulkisimme heidät pois jääkiekosta?

Fredrik Glader pitää naiskiekon tukemista erittäin tärkeänä.
Kuva © Sirpa Pöyhönen sirpa.poyhonen@jatkoaika.com

Mitä ajattelet suomalaisista pelaajista yleensä? Pyrittekö värväämään heitä tänne vai kuinka oikein olette saaneet näin monta suomalaista joukkueeseen?

− Pidän suomalaisten työnteosta ja heidän tasostaan. He laittavat sielunsa likoon ja tekevät tätä tosissaan. Olemme iloisia, että olemme saaneet heidät joukkueeseen. He auttavat meitä seurana kasvamaan, ja he auttavat joukkuekavereitaan kasvamaan. He ovat hyviä esikuvia nuorille tytöille. Mutta haluamme tietysti myös, että omat ruotsalaiset tyttömme kehittyvät. Suomalaisilta he saavat hyvän mallin, miten jääkiekkoilijana tehdään töitä, Glader kehuu.

− Olemme iloisia, että meillä on suomalaispelaajamme. He ovat ammattilaisia meidän silmissämme. Toivomme, että he jäävät tänne myös ensi kaudeksi.

Teillä on muutenkin aika kansainvälinen pelaajalista.

− Aivan, meillä on pelaajia Sveitsistä, Tanskasta, Norjasta ja Unkaristakin. Mielestäni tämä perustuu siihen miten tuemme pelaajia. He näkevät että täällä pystyy panostamaan kiekkoon, Glader luettelee.

Teidän ei siis tarvitse itse houkutella pelaajia tulemaan tänne?

− He ottavat yhteyttä meihin. Toki minäkin matkustelen paljon. Olen ollut Kanadassa, Yhdysvalloissa, Itävallassa... Tarkkailen pelaajia, joita haluaisin tänne, mutta saamme yhteydenottoja myös pelaajilta.

Mitä mieltä olet ehdotuksesta, että kaikilla miesten SHL-seuroilla olisi velvoite pitää myös naisten joukkuetta?

− Minusta se olisi hyvä. Jo useita vuosia SHL:ssä on ollut juniorivelvoite ja toivon että myös naisten joukkue saataisiin pakolliseksi. Meillä on se jo takaraivossamme, meille se on normaalia. Haluaisimme nähdä, että muuallakin olisi samoin.

Haluaisitteko levittää tätä ajatusta naiskiekon nostamisesta miesten rinnalle myös Suomeen?

− Totta kai, ilman muuta. Monet ruotsalaisseuratkin käyvät meillä kylässä ja mielelläni avaan meidän kokemuksiamme kaikille kiinnostuneille. Kerron miten me toimimme täällä.

» Lähetä palautetta toimitukselle