Jerry Ahtolan ohi lapioimaan kiekkoon tiivistyy Ahtolan ongelma tällä hetkellä. Kiekko ei löydä hänen lavastaan tietään verkkoon millään ilveellä.
Syöttö taas kertoo sen, että kaikesta huolimatta hän ei lopeta työntekoa ja taistelemista. Mikään huippuluokan passi lavasta lapaan se ei ollut, vaan ohjautui Teemu Nurmen luistimesta Ville Vahalahden ulottuville.
Syötössä oli Ahtolalle ja nyky-Lukolle tyypillistä rosoisuutta. Ei kovin kaunista, mutta silti riittävää voittomaalin alustamiseen.
− Ensin pääsin irtokiekkoon ja taisi osua ulkotolppaan ja mennä siitä ohi maalin. En muista mitä sen jälkeen tarkkaan tapahtui, naureskeli Ahtola ottelun jälkeen.
− Ollaan "Vahan" kanssa puhuttu, että kun pääsee maalin takaa nousemaan noin, ettei pääse ihan maalin eteen kääntämään, niin pyörähtää ja koettaa kovaa takatolpalle. Usein se sitten menee luistimien kautta ja jää pyörimään siihen maalille ja tänään kävi just niin.
− En tiennyt että oli noin vähän aikaa kellossa. Katsoin tuuletellessa, että oli vain kaksi sekuntia jäljellä. Pirun hieno lopetus, hykerteli Ahtola.
Viimeinen puristus parani
Molemmat seurat ovat sosiaalisessa mediassa hehkuttaneet näiden kohtaamisten olevan Suomen kovimpia paikalliskamppailuja. Ennen tasauskierroksia tästä ei ollut missään vaiheessa havaittavissa merkkejä, mutta tänään Rauma syttyi, kuten myös Pori eilen. Kiekkohuumassa oli havaittavissa vanhojen aikojen tunnetiloja aina kaukalosta katsomoon.
Ahtola, joka on ollut mukana niin Helsingin, Tampereen kuin nyt Satakunnankin paikalliskamppailuissa urallaan, myönsi itsekin, että nämä ottelut olivat viime vuosien Satakunnan paikalliskamppailujen mittarilla tunnelmaltaan loistavia.
− Jo eilen Porissa oli jo suht fyysistä ja luotiin asetelmia tähän. Pirun hienoa, että molemmilta paikkakunnilta liikkuu faneja ja he olivat hyvin ottelussa mukana.
− Peli oli sitä, mitä sen pitää olla. Vähän näytetään tunteita ja välillä kiehuu. Ei kuitenkaan mitään ylilyöntejä tai muuta sellaisia. Taka-askeleita ei tarvitse ottaa.
Raumalaiset raapivat kuudesta mahdollisesta pisteestä neljä. 28-vuotiaan hyökkääjän mielestä mitään suurta eroa eilisen tappion ja tämän päivän voiton välillä ei ollut.
− Olimme eilenkin sitkeitä ja tulimme sielläkin takaa, mutta viimeinen puristus jäi ottamatta. Ja sitten kun miettii rankkareita, niin se on aina vähän arpapeliä. Tänään jaksoimme painaa ja näiden kahden pelin paras erä osui tuohon viimeiseen. Se osoittaa luonnetta joukkueelta.
Ahtola joutui urakoimaan pelissä muiden senttereiden lisäksi, kun Aaron Gagnon loukkasi itseään ensimmäisessä erässä ja jätti pelin kesken. Kanadalaissentterin poissaololla oli Ahtolan mielestä vaikutusta erityisesti hyökkäyspään pelaamiseen.
− Ehkä hiukan, kun kärkisentteri kuitenkin jätti pelin kesken ja jouduimme muokkaamaan ketjuja.
− Kaksi ensimmäistä erää meidän hyökkäyspeli oli vajavaista, mutta kolmanteen lyötiin sitten kaikki. Joskus näin päin, että me mennään lopussa ohi eikä aina toisinpäin.
Maanantaina raumalaiset lähtevät tien päälle ja kohtaavat tiistaina SaiPan. Sieltä matka jatkuu Hämeenlinnan Pallokerhon vieraaksi. Revanssi kiiluu Ahtolan mielessä, sillä viime viikolla sputnikit hakivat täydet pisteet Raumalta.
− SaiPa on kova taisteluporukka. Viimeksi vähän hakkasimme päätä heidän keskialueen sumppuun. Saamme mukavaa yhdessäoloa kolme päivää ja istua bussissa ja hotellissa, ajatteli Ahtola.
