Jatkoaika haastatteli kauden päätyttyä Jukureiden urheilutoimenjohtaja Tommi Kerttulaa, jonka kanssa kävimme läpi mennyttä kautta ja pureuduttiin tulevaan.
Jos mennään ajassa taaksepäin, ei Jukureilla ollut helppoa. Kausi 2013-2014 muistetaan varmasti päävalmentaja Jarno Pikkaraisen potkuista sekä runsaista loukkaantumisista.
Vaikean kauden jälkeen Jukurit sai kuitenkin jalkeille kilpailukykyisen joukkueen, jonka päävalmentajana jatkoi Pikkaraisen talvella 2013 korvannut Antti Pennanen. Kerttula kuvaakin mennyttä kautta nousujohteiseksi.
− Pelaaminen ja harjoittelu oli määrätietoista ja tavoitteellista. Ryhmä kasvoi hyvin yhteen ja yksilötasolla syntyi monta kasvutarinaa. Valmennus teki kiitettävän työn yhdessä pelaajien kanssa.
Mikkeliläisten kausi päättyi lopulta mestaruuteen, kun Jukurit voitti ratkaisevassa viidennessä finaalissa KooKoon kotikaukalossaan.
Mestaruuden yksi avaintekijä oli suuri pelaajarinki, minkä lisäksi jukurijoukkue pääsi pelaamaan pudotuspelit ehjänä ilman suuria loukkaantumisia. Katsomossa oli aina yksi ketju odottamassa vuoroaan malttamattomana.
− Kenenkään ei tarvinnut pelata loukkaantuneena, kuten edellisellä kaudella. Nyt pystyimme kierrättämään pelaajia.
− Jos edellisellä kaudella jouduimme puuduttamaan puolet joukkueen pelaajista, tänä vuonna pudotuspeleissä meidän ei tarvinnut puuduttaa kertaakaan, Kerttula valotti.
Mestaruuden voittaminen vaatii aina sekä yksilön että joukkueen kehittymistä kauden aikana. Tätä tapahtui myös Jukureiden joukkueessa.
− Meillä oli kovaa ja laadukasta harjoittelua sekä sopiva kilpailutilanne, minkä takia pelaajat kehittyivät. Joukkue oli vahva ja sitkeä sekä ratkaisuhetkillä erittäin timanttinen, kehui urheilujohtaja.
Tammikuussa joukkue täydentyi Miikka Männiköllä ja Mika Kujanpäällä, jotka olivat monien mielestä elintärkeät hankinnat mestaruutta ajatellen.
− On turhaa spekuloida, olisiko mestaruus tullut ilman heitä, mutta näiden pelaajien johtajuus kentällä oli hienoa. Männikkö oli hyvä johtaja ja suunnannäyttäjä.
− Kujanpää puolestaan oli meidän paras pelaajamme pudotuspeleissä, mutta se ei tullut meille yllätyksenä. Hän oli meille erittäin tärkeä pelaaja molempiin suuntiin, Kerttula suitsutti.
Mestaruuden ratkettua keskustelut noususta Liigaan alkoivat välittömästi. Talous- ja liiketoimintasuunnitelmiin Kerttula ei osaa ottaa kantaa, mutta urheilulliseen puoleen hänellä on mielipide.
− Urheilullinen menestys ja olosuhteet ovat täällä ainakin sellaiset, että ne tukevat Jukureiden Liigassa pelaamista. Tämä on Mestiksen menestynein seura. Halli sekä urheilullinen toiminta ovat korkealla tasolla.
− Meitä isommat Sport ja KooKoo ovat nyt Liigassa, mutta me ollaan pärjätty pienemmillä resursseilla viime vuodet loistavasti heitä vastaan.
Kerttula tietää, että Jukureiden liiganousun myötä monet asiat muuttuisivat. Esimerkiksi pelaajamarkkinoiden luonne muuttuisi suurilta osin, eikä Mikkeliin tarjottaisi enää sarjan parhaimpia pelaajia, kuten Mestiksessä.
− On selvää, että suomalaisille kärkipelaajille Mikkeli ei olisi ykkösvaihtoehto, vaikka täällä olisi Scotty Bowman valmentajana. Parhaimmat pelaajat menevät aina kärkijoukkueisiin.
Tämän vuoksi Kerttula nostaakin esille kansainväliset suhteet, joiden avulla ulkomaalaispelaajia voitaisiin hankkia seuraan.
− Jukureiden pitää uudestaan todistaa, että Mikkelissä on mahdollisuus kehittyä ja pärjätä. Se, mikä on Mestiksessä vienyt meitä eteenpäin, ei vie tippaakaan eteenpäin Liigassa. Maine on hankittava uudestaan.
− Budjetti olisi Liigassa pienimpiä ja se tarkoittaa sitä, että olisi onnistuttava kolmessa asiassa: rekrytoinnissa, valmennuksessa ja sopimusneuvotteluissa. Silti näistä osa-alueista ei saa välttämättä kilpailuetua kotimarkkinoilta, tiivistää Kerttula.
Fakta on se, että Mestis-joukkueella ei voi pärjätä Liigassa. Jukurit tekeekin sopimuksia Liigaa silmällä pitäen, vaikka myönteistä päätöstä noususta ei ole vielä tullut.
− Meidän ydinajatuksemme on, että pelaajilla, joita hankimme on 1-3 vuoden tähtäimellä näkymät pelata Liigassa. Tietysti toivomme, että pystymme pitämään ne pelaajat Mikkelissä, jotka ovat valmiita Liigaan jo vuoden päästä.
Jukurit on kehittynyt organisaationa suurin harppauksin viime vuosina. Esimerkiksi seuran suhtauminen omiin junioreihin on parantunut huomattavasti.
− Junioripuolen ja edustuksen yhteistyö oli aikoinaan aika lapsenkengissä. Ilmapiiri oli aika tulehtunut ettei sellaisesta miljööstä voinut kehittyä pelaajia. En tiedä taustoja, mutta koen, että edustusjoukkue ei toiminut riittävästi junioreiden eteen.
Organisaation kehittyminen pitkällä aikajänteellä vaatii myös junioreiden kehittymistä. Kerttulan mielestä omille junioreille on annettava oma mahdollisuutensa, vaikka päävalmentaja haluaisikin kentälle aina parhaimman kokoonpanon.
− Yhtäältä ymmärrän valmentajia, mutta meidän pitää myös pystyä raivaamaan esimerkiksi lahjakkaimmille junioreille paikan kokoonpanoon. Jos me sitten häviämme yhden tai kaksi peliä sen takia, niin sitten häviämme.
− Se pitää nähdä niin, että juniorit on seuraorganisaatiossa tärkein asia, ja että kaikki sitoutuvat siihen. Silti en tarkoita sitä, että junioreille pitää antaa vapaalippuja kokoonpanoon, koska tämä on kuitenkin kilpaurheilua, päättää Kerttula.