Bluesin maalivahtiosastolla nähtiin vuosi sitten muutos, kun neljä kautta Espoossa pelannut Lars Volden vaihtui Pohjois-Amerikan juniorisarjoissa kouliintuneeseen Eetu Laurikaiseen. Syyskuussa 2013 joukkueen maalivahtivalmentajaksi tullut Ilari Näckel sai näin uuden nimen valmennettavakseen.
− "Lasse" [Volden] halusi itse lähteä pois. Hän oli ollut täällä pitkään ja jämähtänyt kakkosmaalivahdiksi, joten hän halusi lähteä hakemaan lisää peliaikaa, Näckel kertoi norjalaisvahdin lähdön taustoista.
− Silloinhan siinä lähti tämä maalivahdin etsintä käyntiin. Laurikaisen nimi tuli esille. Pari-kolme Pohjois-Amerikan peliä häneltä näin, Näckel kertaa lähtökohtia.
− Se mikä hänessä eniten kiinnitti huomiota, oli se kuinka hyvin hän pysäyttää kaikki suorat laukaukset. Maskivedot, poikkisyötöt, eivät vain menneet läpi. Toinen oli pelimäärään liittyvä fakta, hän oli lunastanut paljon peliaikaa kovassa sarjassa. Ei sielläkään peliaikaa säälistä anneta.
Mikko Koskisen KHL-siirron jälkeen maalille pestattu Jani Nieminen jatkoi Bluesin maalivahtina myös päättyneellä kaudella. Kauteen lähdettäessä hän kantoi suurempaa vastuuta.
− On ehkä kaksi tapaa peluuttaa maalivahteja. Yksi on puhdas mandaattiin perustuva, eli ykkösmaalivahti pelaa, onnistuu hän tai ei. Meillä valittiin se, että jokainen ansaitsee peliaikaa itselleen. Nieminen pelasi hyvät harjoituspelit ja oli lunastanut paikan aloittaa runkosarjan alkaessa.
− Muutama suurinumeroisempi tappio (Oulussa, Vaasassa) söivät itseluottamusta. Niiden jälkeenkin Niemiselle annettiin mahdollisuuksia nostaa tasoaan, mutta samalla
Laurikainen ansaitsi näytönpaikan vahvan harjoittelunsa ansiosta.
Laurikainen sai ensimmäiset liigaminuuttinsa Vaasan ottelun kolmannessa erässä. Ensimmästä kertaa hän oli aloittavana maalivahtina lokakuun alussa Tampereella.
− Laurikaisen viimeinen harjoituspeli oli ollut elokuussa ja siitä puolentoista kuukauden päästä oli ensimmäinen täysi liigapeli. Tappara on kova joukkue, kuten keväämmälläkin on nähty. Sellaisesta kun pystyy vierasvoiton kairaamaan, se on kova suoritus. Hän vain sitten pelasi paremmin ja paremmin syksyn edetessä.
Laurikainen pelasi ensimmäistä kertaa kaksi ottelua putkeen lokakuussa, kun Blues kohtasi vieraissa Ässät ja KalPan. Sen jälkeen hän kantoikin päävastuun.
− Molempia pyrittiin pitämään hengissä, ettei tullut liian pitkiä taukoja poislukien maaottelutauot, jolloin tulee pitempiä pelaamattomampia jaksoja. Koko ajan kuitenkin aistittiin sitä, kumpi on menossa ylöspäin ja kuuma maalivahti.
Kun joukkueessa on kaksi maalivahtia, kenttäpelaajienkin on syytä vaihtaa pelityyliä riippuen siitä, kumpi on maalilla.
− Mailapeli on tärkeä variaatio. Toinen tykkää jättää kiekkoa maalin taakse ja toinen antaa levityssyöttöjä kulmiin. Siinä saattaa nopeissa tilanteissa tulla epäselvyyttä.
Syvyyssuunnassa pelaaminen on toinen ero: Eetu tykkää pelata enemmän maalivahdin alueen kaarella ja "Hattu" taas pyrkii tulemaan enemmän vastaan. Se täytyy tietysti puolustajienkin huomioida.
Pudotuspelianalyysia ja jatkosuunnitelmia
Pudotuspelit päättyivät Bluesin osalta pettymykseen, sillä JYP eteni puolivälieristä jatkoon suoraan neljässä ottelussa. Laurikainen oli kuitenkin parhaiten tasonsa säilyttäneitä Blues-pelaajia pudotuspeleissä.
− Itsekin olen ehtinyt vetämään analyyseja paremmin parin viikon aikana. Kuulostaa hassulta, mutta Laurikainen pelasi erinomaiset pudotuspelit. Meillä oli ongelmia alivoiman kanssa, josta JYP pääsi rokottamaan turhan paljon.
− Loppuraportteja tehdessä laskettiin, että ammuimme 15 laukausta poikkisyötöistä neljässä pelissä, kun JYP ampui 53. Ne ovat maalivahdille aina pahoja. Siinä oli konkreettisemmin se ero, mitä maalivahdit joutuivat kohtaamaan.
− Samanlaista poikkisyöttöuhkaa emme pystyneet luomaan kuin JYP. Se oli ero sekä hyökkäys- että puolustuspelissä.
Ensi kaudesta Bluesilla on sopimukset Laurikaisen sekä Kaapo Kähkösen kanssa. Kähkönen on ollut Bluesin sopimuspelaajia jo kaksi kautta, mutta sinä aikana hän on pelannut vuoden A-junioreissa ja tällä kaudella TUTO Hockeyn riveissä Mestistä.
− Olen muutaman DVD:n saanut, mutta vielä työlistalla on hänen pudotuspeliensä katsominen. Minulla on jonkun verran tuttuja maalivahtivalmentajia Mestiksen puolella, joihin luotan vahvasti. Sitä kautta olen saanut raportteja Kaapon otteista.
Maalivahdin otteista on vaikea saada kuvaa yksittäisten pätkien kautta, vaan arvioimiseen tarvitaan koko ottelu.
− Tuplarooli liigajoukkueessa vie aikaa, kun täytyy hoitaa sekä maalivahtivalmentajan että joukkueenjohtajan tehtävät. Jos haluaa katsoa pelin, ei riitä että katsoo pelkän maalikoosteen, vaan täytyy nähdä koko peli.
Kähkönen on ollut otsikoissa viime viikkoina, sillä hän on onnistunut maalinteossa peräti kahdesti. Ensimmäinen onnistuminen tuli Mestiksen välieräottelussa ja toinen nuorten maajoukkueen leiriottelussa.
− Se on tietysti hieno homma. Kuitenkin siinä on pykälä sirkushuveja maalivahtipelin kannalta, koska ykköstehtävä on kuitenkin pysäyttää kiekkoja.
Laurikaista on viety joissain puheissa takaisin Pohjois-Amerikkaan mahdollisen NHL-sopimuksen myötä. Näckel ottaa ne rauhallisesti.
− Kaikenlaisia juttuja liikkuu, mutta itsekään en tiedä sen enempää kuin mitä nettimaailmassa on kirjoitettu.
Mikäli kuitenkin Blues menee nyt suunnitellulla kaksikolla, on tilanne samanlainen kuin päättyneenkin kauden alkaessa. Laurikaisen asema on vain muuttunut haastajaksi haastettavaksi.
− Jokainen vuosi on tietyssä mielessä samanlainen siinä mielessä, että peliaika täytyy lunastaa.
