Janne Sinkkosta odottaa kova haaste Itävallassa

Muut Sarjat / Haastattelu
Janne Sinkkonen joutuu ensi kaudella kommunikoimaan tuomaristolle kansainvälisin sormimerkein.
Kuva © Erno Laisi
SaPKon Mestiksen playoffeihin valmentanut Janne Sinkkonen lennättää taktiikkataulunsa ensi kaudeksi ulkomaille. Aiemmin Mestiksen altavastaajajoukkueita Peliittoja ja SaPKoa valmentaneella Sinkkosella on Itävallassa täytettävänään INL-Liigan mestarijoukkue EHC Lustenaun valmentaja Heikki Mälkiän jättämät suuret saappaat.

Mestiksen vakiokasvoihin kuulunut ja lajilleen omistautunut Janne Sinkkonen onnistui kuluneella kaudella piiskaamaan Savonlinnan SaPKon pudotuspeleihin. Aiemmin Heinolassa vuosikaudet vaikuttanut Sinkkonen valmensi Savonlinnassa nyt toista peräkkäistä kauttaan. Sinkkonen onnistui luotsaamaan joukkueensa Mestiksen pudotuspeleihin viidennellä päävalmentajakaudellaan.

SaPKon hyvästä menestyksestä huolimatta päätti Sinkkonen suunnata muille maille. Kahden vuoden sopimuksen päälle oli sovittu kahden vuoden optiosta, jota SaPKo ei halunnut käyttää. Sen sijaan SaPKo löi pöytään oman tarjouksensa, jonka ehdoista seura ja valmentaja eivät päässeet yhteisymmärrykseen.

− Emme päässeet SaPKon kanssa jatkosopimuksesta yhteisymmärrykseen. Seura tarjosi uudenlaista jatkoa omilla ehdoillaan, joka ei minulle käynyt. Hyvässä yhteisymmärryksessä näitä käytiin, eikä siinä ollut sen suurempaa dramatiikkaa ja ihan hyvillä mielin jätän Savonlinnan taakseni.

−  Savonlinnan valmennusjakso oli hyvin opettava. Viime kausi oli erittäin positiivinen. Vain kolme pelaajaa ei tainnut tehdä omaa piste-ennätystään. Uusi pestini oli jo hyvän aikaa sitten tiedossa. Tarjouksia tuli myös kotimaasta ja muualta Euroopasta. Lustenau tarjosi mielestäni parhaan ja mielenkiintoisimman haasteen.

Lustenaun kadut käyneet jo tutuiksi

Aivan Sveitsin rajalla sijaitseva hieman yli 20 000 asukkaan Lustenau ei suinkaan ole vain satunnainen nuppineulanpisto kartalla, vaan Sinkkoselle paikkakunta ja joukkue ovat erittäin tuttuja.

− Lustenau on ennalta tuttu paikka ja siellä on tuttuja ihmisiä. Hyvä ystäväni Toni Saarinen pelaa edelleen siellä ja sitä kautta on tullut joukkueen pelejä seurattua ja paikan päällä käytyä useita kertoja. Viime kauden pelejä olen nähnyt kymmenkunta ja videoita joukkueen peleistä olen katsonut tarkkaan. Juuri päättynyttä finaalisarjaa olin seuraamassa paikan päällä.

Kuva INL-Liigan tasosta on paikalla nähdyn ja kontaktien kautta käynyt selväksi.

− Ykköskentän pelaajat tässä liigassa menisivät heittämällä Mestiksen kärkeen. Täällä pelaa muun muassa sellaisia nimiä, kuin SaiPastakin tuttu Scott Barney. Tässä sarjassa pelataan paljon kolmella kentällä ja ratkaisuhetkillä jopa vain kahdella kentällä.

− Sarjassa on suomalaisia, ruotsalaisia ja tšekkiläisiä valmentajia, mutta fyysisyydessä ja pelitempossa on iso ero Mestikseen. INL-finaalit olivat ehkä Mestiksen runkosarjapelin tasoa. Sarjassa pelaa 11 joukkuetta, joista yhdellä on taloudellisia ongelmia, mutta sehän tuntuu olevan yleinen ongelma monessa sarjassa. Kuusi joukkuetta tulee Itävallasta ja viisi Sloveniasta.

INL-Liigan finaalisarjassa Lustenau kohtasi 1998 Euroopan seurajoukkueiden mestaruuden voittaneen VEU Feldkirchin, joka taipui Lustenaulle suoraan kolmessa ottelussa. Lustenau hävisi playoff-sarjassa vain yhden ottelun. Tämä tapahtui välieräsarjassa EK Zeller Eisbäreniä vastaan. Runkosarjassa Lustenau sijoittui toiseksi.

Haasteena kielimuuri ja mestaruuden puolustaminen

Ulkomaan komennukset ovat tunnetusti rahakkaita. Miljonääriä ei Sinkkosesta tule, mutta työpaikka tarjoaa mukavan elannon perheelliselle 36-vuotiaalle miehelle.

− Ulkomailla asunnot ja autot yleensä sisältyy sopimukseen. Palkassa ei kuitenkaan ole isoa eroa Suomeen. Sanotaan näin, että sen minkä Mestiksessä saa bruttona, niin täällä sen saa nettona.

Mestarijoukkueen valmentajan pukille hyppääminen on kova paikka kelle tahansa valmentajalle. Niskassa ovat mestaruuden tuomat paineet, eivätkä olosuhteet valmentajien osalta ole Keski-Euroopassa tunnetusti aina niin vakaat kuin on kotisuomessa totuttu.

− Tämä on poikkeava asetelma omalle uralle. Olen aina ollut altavastaajajoukkueessa ja nyt sitten mestarijoukkueen ruoriin. Tämä on itselleni haaste ja haasteet kuuluvat tähän ammattiin. Aina pitää olla haastetta. Sarjassa ei ole ollut 15 vuoteen tuplamestaria, joten siinä riittää tavoiteltavaa.

− Lähdin tälle reissulle nimenomaan uusien haasteiden perässä ja kehittymään valmentajana, vaikka ei tässä ammatissa koskaan valmiiksi tule. 12 vuoden sisään kun on nähnyt 11 vuotta Mestistä, niin nyt oli aika lähteä haistelemaan uusia tuulia. Kielipäätä lähdetään myös kartuttamaan. Kielitaitoiselle valmentajalle löytyy markkinoita Keski-Euroopasta.

Mestiksen nykytila surettaa Sinkkosta

Sinkkosen on taakse jättämästään Mestiksen tilasta syvästi ja aidosti huolissaan. Valmentaja avaakin sanaisen arkkunsa ja antaa täyslaidallisen lunta liitonherrojen tupaan.

− Mestis on surkeassa tilassa. Olen erittäin, erittäin huolissani Mestiksestä. Osoitan kyllä syyttävän sormeni Jääkiekkoliiton päättäviin elimiin. Liiton pääsarjaa ei ole hoidettu tason mukaisesti. TV-sopimuksista ja sarjan näkyvyydestä huolehtiminen on todella heikkoa.

− Liigaan haluavat joukkueet ovat päätöksenteossa ajaneet Jääkiekkoliiton ohi. Pitäisi lyödä nyrkkiä pöytään, laittaa seurat ojennukseen ja pistää sarjan asiat ensin kuntoon.

− Lainapelaajat on jatkossa lukittava selkeämmin. Aiemmin nähty pelaajaruljanssi ei saa jatkua. Sarja on myös saatava auki ainakin alaspäin ja Jukureiden kenties noustua voitaisiin ottaa Liiga-karsinnat urheilullisin perustein takaisin.

− Kun Liigassa pelaisi 16 joukkuetta, niin karsinnatkin voitaisiin pitää ja nimenomaan urheilullisin perustein. Vaikka pienemmillä Mestis-paikkakunnilla ei välttämättä ole mahdollisuuksia nousuun, niin ainakin tämä elättäisi haaveita pienemmillä paikkakunnilla.

− Kun joukkueita nostetaan Liigaan, niin taso tippuu väistämättä, samoin Mestiksessä. Suomi-sarjasta nousseet Jokipojat, Hermes ja RoKi ovat sellaisia joukkueita, joita Mestis juuri tarvitsee.

Mestiksen lisäksi myös juniorikiekko on menossa Sinkkosen mielestä huonompaan suuntaan.

− A-nuorten liigan asioita ajaa Liiga-seurat, joilla on omat joukkueensa siellä, eikä Jääkiekkoliitto, jonka tulisi olla huolissaan. Juniorikiekko ja juniorijärjestelmä vaativat erikoishuomiota, tai kohta alkaa pelaajapako muiden lajien pariin.

Mestiksen rapautuneisuudesta huolimatta Sinkkonen osoittaa silti arvostusta ja kiintymystä sarjaa kohtaan kysyttäessä nähdäänkö mies vielä jonain päivänä Mestis-kaukalon laidalla.

− Todellakin toivottavasti takaisin Mestikseen! Mestistä aion seurata ensi kaudellakin Itävallasta käsin. Etenkin Peliittojen ja myös SaPKon otteet kiinnostavat.

» Lähetä palautetta toimitukselle