Paremman fysiikan ansiosta, HIFK:lla on ollut monta syytä hymyyn ennen maaottelutaukoa.

Riku Laukkanen / https://www.facebook.com/R1kuExposures

HIFK:n fysiikkaharjoittelun teemoina rytmitys ja lepo: "Tärkein palautuskeino on uni"

HIFK:hon täksi kaudeksi fysiikkavalmentajaksi siirtynyt Harri Yrttiaho kertoo Jatkoajan haastattelussa, minkälaista kesäharjoittelu HIFK:ssa oli ja minkälaista se on keskellä kautta. Myös joukkueen kovakuntoisin pelaaja selviää.

Harri Yrttiaho siirtyi Helsinkiin ja HIFK:hon viime keväänä Vaasan Sportista, jossa hän toimi kolme edellistä kautta. Hän on myös toiminut Joensuun Jokipojissa ja Katajan Basket Clubin fysiikkavalmentajana.

HIFK:ssa työnkuva on hyvin samantapainen kuin aiemmissakin joukkueissa.

− Työ on samaa, missä sitä tekee, oli se Joensuu, Vaasa tai Helsinki. Samaa työtä jatketaan, mitä ollaan tehty aikasemminkin. Pyritään huolehtimaan pelaajista parhaansa mukaan kaukalon ulkopuolisissa asioissa, Yrttiaho kertoo.

− Harjoitusten suunnittelu makrosta mikroon eli koko kaudesta pilkottuna pienempiin osiin kuukausi-, viikko- ja päiväkohtaisesti. Alku- ja loppuverryttelyjen ja oheisharjoitusten veto.

Koripallon puolelta Yrttiaho on yrittänyt tuosa muun muassa suunnanmuutoksiin liittyvää biomekaniikkaa, eli minkälaiset polvi- ja lantiokulmat ovat hyödyllisimmät, jotta liikkuminen olisi mahdollisimman helppoa ja nopeaa.

Yhteistyö valmennuksen kanssa

Helsinkiin tullessaan Yrttiaholla oli edessä uusi valmennusjohto, jonka kanssa hän pääsi tekemään töitä. Ari-Pekka Selin ja Jarno Pikkarainen ovat myös ensimmäistä kauttaan HIFK:n peräsimessä.

Yrttiahon mukaan yhteistyö sujuu kaksikon kanssa todella hyvin ja kommunikointi on molempisuuntaista. Kaksikon kanssa kommunikoidaan rytmityksestä, eli siitä mitä tehdään milloinkin.

Yrttiaho pyrkiikin ja haluaakin kysyä kaksikon mielipidettä, koska viime kädessähän he näkevät tarkasti, mikä jäällä toimii ja mikä ei.

− Molemmat ovat kuitenkin pitkän linjan jääkiekkoihmisiä - se on arvokasta kokemusta, kun heiltä saa tietoa asioista ja haluankin aina kysellä heiltä mielipiteitä asiasta. Kun en ole kuitenkaan kaikkitietävä. Mitä pidempään tässä hommassa on ollut mukana, sitä enemmän tietää miten vähän tietää oikeasti asioista.

Alussa oli tarkempia palavereita.

− Tottakai juttelimme heti alussa vähän pidempään ja tarkemmin, että mitkä ovat ne speksit. Kun tiedetään missä mennään, nähdään miten jaksetaan ja miten homma toimii kaukalossa, niin ihan vapaat kädet olen saanut toimia, Yrttiaho kertoo.

− Heidän haluamaan aktiiviseen pelitapaan liittyen täytyy pelaajien olla tarpeeksi hyvässä kestävyyskunnossa. Se on ollut selkeänä selkärankana tekemisessä alusta asti.

Ari-Pekka Selinillä on käsissään hyvin liikkuva joukkue, joka on vahva kaksinkamppailutilanteissa.

Riku Laukkanen / https://www.facebook.com/R1kuExposures

Kesäharjoittelu

Vaikka työtä oli tehtävänä kesällä, oli joukkue Yrttiahon mukaan suhteellisen hyvässä kunnossa.

− Tottakai siellä oli hyväkuntoisia kavereita ja ainahan on kavereita, jotka ovat toipumassa loukkaantumisista. He eivät sitten välttämättä niin hyvässä kunnossa olleet, Yrttiaho toteaa.

− Ihan ok tilanne oli ja suht hyvä terveystilannekin oli siinä vaiheessa. Pääsimme kaikkien kanssa tekemään heti jotain asioita. Ei ollut sellaisia tapauksia, että olisi hirveästi pitänyt jäädä odottamaan mitään.

Vaikka loukkantumisista toipuneita pelaajia oli ringissä mukana, ei siitä huolimatta tarvinnut tehdä liikaa kompromisseja harjoitusohjelmassa.

− Aika hyvin saimme sen paketin vedettyä, mitä halusimmekin. Siinä mielessä ei tarvinnut tehdä mitään suuria juttuja. Kaikki tapahtui aika nopeasti ja menee aina oma aikansa, että oppii tuntemaan pelaajia. En kuitenkaan pelaajina tuntenut heistä ketään aikaisemmin, Yrttiaho avaa.

− Olemme vasta olleet viisi-kuusi kuukautta yhdessä. Nyt alkaa pikkuhiljaa pääsemään käsiksi siihen, minkälaisilla vasteilla kukakin toimii.

Jotta pystyy rakentamaan jotain kestävää, on ensin laitettava perustat kuntoon. Oli kyse sitten taidoista, talon rakentamisesta tai fyysisestä harjoittelusta. Tätä se oli myös päivästä yksi lähtien.

"Alussa oli perusasoiden sisään hakkaamista"

− Alussahan se oli perusasioiden sisään hakkaamista, ja se on mielestäni ainoa oikea tapa. Pitää saada ne perusasiat kuntoon, ennen kuin pystyy mitään lähteä rakentamaan niiden päälle, Yrttiaho paaluttaa.

Kesäharjoittelussa kasvatettiin kuntoa, hiottiin perusasioita ja loppua kohden tarkennettiin enemmän yksilöille suunnattua harjoittelua.

− Tämä oli sellainen projekti, että lähdimme liikkeelle aika nopeasti ja kun uutena tulin, niin aika perusasioiden parissa mentiin, varsinkin alkuun. Aluksi kaikilla oli aika kova kuorma, mutta siitä rupesimme pikkuhiljaa katsomaan, mitä kukin tarvitsee ja minkä verran, hän avaa.

− Maalivahdit alkoivat tekemään heti aluksikin vähän omantyyppistä harjoittelua.

Tarkoituksena kesäharjoittelussa oli löytää tasapaino harjoitteluun kesän loppua kohden, ettei kova harjoittelu syö kokonaisuutta. 

− Tottakai se sillä lailla menee, että yritämme saada kropan ja olotilan suhkoht hyväksi, ettei kuitenkaan olla jumissa jo elokuussa, kun pitäisi vasta aloittaa harjoittelu. Piti löytää balanssi siihen, että harjoitellaan kovaa ja saadaan kuntoa paremmaksi, mutta ettei se ole ominaisuuksia tai kokonaisuutta syövää harjoittelua.

Tavoitteena kesäharjoittelussa myös oli, että elokuussa jäälle hypätessä loukkaantumiset eivät iske joukkueeseen. Pyrittiin ehkäisemään sitä, ettei pelaaja olisi jo alkukaudesta kovilla nivus- ja alaselkä -osastolla.

− Lajiominaisuudet ovat kuitenkin sellaiset, kun mennään jäälle, että sinulla on keskivartaloseutu aika kovilla. Valmistettiin siihen ja tehtiin sen tyyppisiä harjoitteita, varsinkin lopussa, Yrttiaho kertoo.

Vaikka kesäharjoittelu tehtiin joukkueena, jokaisella pelaajalla on oma henkilökohtainen ohjelma.

Koska jokainen pelaaja on kuitenkin yksilö.

− Tottakai se iso kuva on tietyllä tavalla sama ja siellä saattaa olla kaksi, kolme tai neljä pelaajaa, joilla saattaa olla ihan sama ohjelma, Yrttiaho mainitsee.

Mikäli pelaajalla on kropassa tuntemuksia, jotka rajoittavat tekemistä, voidaan räätälöidä ohjelmaa sen mukaan.

− Jos siellä on jotain pientä rajoitetta jossain tietyssä paikassa, niin silloin etsitään sellaiset harjoitukset, mitä hän pystyy tekemään niissä samoissa raameissa.

Yrttiahon mukaan joidenkin pelaajien kanssa tehdään vähän ekstraa, mikäli tarvetta on joillekin tietyille asioille. Tällä pyritään luomaan ohjelma hyvin yksilölliseksi.

Missä kunnossa joukkue on ja minkälaista harjoitteleminen on kesken kauden?

Tällä hetkellä, kun runkosarjasta on pelattu ensimmäinen kolmannes, ollaan hyvällä mallilla fyysisen kunnon suhteen.

− Olemme tulleet pitkän matkan siitä, mistä aloitimme. Tottakai silloin oli ihan ok kunto, mutta nyt alamme olemaan jo hyvässä kunnossa. Olemme tehneet paljon hommia ja heti päivästä yksi alkaen näki pojista, että halu oli kova, Yrttiaho myhäilee.

− Joka päivä on työhaalari päällä ja teemme kovasti hommia. Siitä iso kiitos nousee pojille. Ottivat heti alusta homman kunnolla haltuun.

Fyysisen harjoittelemisen rytmitys kesken kauden saneltuu hyvin pitkälti siitä, minkälainen on tuleva viikko otteluiden puolesta.

Kesken kauden fyysistä harjoittelua rytmitetäänkin viikosta toiseen. Koska kausi on pitkä, herkistelyvaiheita ei pidetä. Yrttiaho antaa käytännön esimerkin voimaharjoittelun kautta.

− Esimerkiksi voimaharjoittelun kanssa on tietynlaiset syklit: välillä tehdään vähän kevyemmillä painoilla, osa viikosta sitten vähän kovemmilla painoilla. Vähän katsotaan, että miten pitkää sarjaa, miten pitkiä harjoitukset ovat. Vähän riippuen siitä, minkälainen päivä on: onko seuraava päivä pelipäivä vai onko yksi tai kaksi päivää peliin, hän kertoo.

Yrttiahon mukaan maaottelutaukoviikko on aivan loistava viikko joukkuelle. HIFK saa tosi hyvän harjoitusviikon alle, sekä fyysisesti että jäällä.

"Pääpaino maaottelutauolla on palautuminen"

− Pääpaino maaottelutauolla on palautuminen. Teemme toki pari ominaisuuksia ylläpitävää harjoitusta, mutta pääpaino tosiaankin siellä palautumisessa ja huoltavassa harjoittelussa.

Kauden aikana ominaisuusharjoittelua ehditään tehdä, kun se rytmitetään oikein. Sopivasti oikeissa paikoissa. Pääpaino on kuitenkin itse lajissa.

− Itsessään se aika mitä käytetään ominaisuusharjoitteluun, on tosi pieni. Saatetaan puhua maksimissaan kymmenestä prosentista koko ajasta. Jääharjoittelu on se päähomma. Sen puitteissa tehdään hyvin perusasioita, kun laji kuitenkin on tärkein asia, Yrttiaho miettii.

Yrttiahon mukaan lajiominaisuuksia ei tarvitsekaan miettiä kesken kauden, vaan pidetään isompi kuva mielessä ja varsinainen päätapahtuma, eli kevään tosipelit.

− Pidetään tietyt perusasiat hyvällä tasolla koko ajan mahdollisimman pitkälle kautta ja sitten loppuvaiheessa se maksaa itsensä takaisin.

Yrttiaho on ollut joukkueen mukana vasta viisi-kuusi kuukautta. Se on aika vähän, kun mietitään juurikin fyysisen puolen harjoittelua.

Mitä pidempään pystyy pelaajan kanssa työskentelemään, sitä paremmin hänet oppii tuntemaan ja tietää mitä kaikkea hän ja hänen kroppansa on valmis ottamaan vastaan.

− Oppii tuntemaan pelaajia enemmän, pystyy viemään vieläkin syvemmälle ja vielä paremmin auttamaan heitä. Löytämään ne jutut, mitä he oikeasti tarvitsevat, jotta pysyvät kunnossa ja pystyvät pelaamaan hyvällä tasolla, Yrttiaho filosofoi.

Pelipäivänä harjoitteleminen

Kauden aikana tulee väistämättä loukkaantumisia, ja niitä pyritään kuitenkin ehkäisemään hyvällä ja laadukkaalla fyysisellä valmennuksella ja harjoittamisella.

Mikäli tapahtuu loukkaantumisia, on Yrttiahon tehtävänä linkittää fyysinen harjoittelu sopivaksi. Tässä kommunikointi fysioiden kanssa on tärkeää. Lääkäreiltä ja fysioilta kun tulee ohjeet siitä, mitä loukkaantunut pelaaja saa tai ei saa tehdä.

− Linkitän heidän antamat ohjeet asioihin, joita pelaaja pystyy tekemään rajoituksitta, ja siitä muodostuu kokonaisuus, hän avaa.

Fyysinen harjoittelu tehdään yleensä välipäivinä. Silloin on enemmän aikaa, eikä mahdollinen illan ottelu ole kummittelemassa mielen sopukoissa.

"Tarkoituksena on, että oltaisiin valmiina aina olemaan jäällä"

Joidenkin pelaajien kanssa pelipäivinä kuitenkin tehdään salilla voimaharjoituksia, nopeusharjoituksia, mutta hyvin yksilöllisesti. Kun muuta kuormaa ei ole, pystyy tekemään muun muassa spurtteja, aitahyppyjä ja rappusvetoja.

Samalla tämän tyyppiset harjoitteet herättävät kroppaa ja hermostoa tulevaa ottelua varten - oli se sitten tehty aamujään yhteydessä tai ennen ottelua. Viikon rytmittäminen on kuitenkin tässäkin kaikki kaikessa. Tästäkin Yrttiaho antaa esimerkin.

− Kuvitellan vaikka, että jos huomenna olisi voimaharjoitus ja sitä seuraavana päivänä peli, niin kaikki eivä tee sitä huomenna, vaan osa tekee sen vasta pelipäivänä.

− Siinäkin se rytmitys yritetään katsoa sillä tavalla, miten se palvelee parhaiten yksilöä, hän jatkaa.

Koko ajan tarkoituksena on se, että pelaaja olisi mahdollisimman valmis otteluihin, jääharjoitteluun ja voisi viilettää jäällä, ilman epäilyksiä omasta kunnostaan.

Jos pelaaja on harjoitellut hyvin fyysisesti, hänellä on myös itseluottamus jäällä mukana.

− Joskus tulee sellaisia treenipäiviä, että ei olla ihan tuoreimmillaan, eikä aina voidakaan olla. Silloin tarkoituksena on kuitenkin että oltaisiin valmiina aina olemaan jäällä, Yrttiaho muistuttaa.

Vaikka oheisharjoituksia tehdäänkin ennen jääharjoitteluja, se ei saa olla liian kuormittavaa, jottei se syö liikaa tehoja pois jääharjoittelusta.

− Pitää se kokonaispaketti tässäkin muistaa, jäärharjoittelu on kuitenkin tärkeää. Jos et siellä harjoituksessa saa itsestäsi irti, niin myöskään tietyt pelilliset asiat eivät siirry sitten peleihin.

- Uskon, että se on ollut hyvällä tasolla mitä tulee palautteeseen, hän miettii.

HIFK:ssa jokainen pelaaja on mennyt alkukauden aikana eteenpäin fysiikkapuolella.

Riku Laukkanen / https://www.facebook.com/R1kuExposures

Ravinnon ja levon tärkeys

Vaikka Yrttiaho ei olekaan ravintotieteilijä, hän on silti lukenut, kokeillut, nähnyt asioita ja todennutkin, mitkä toimii ja mitkä ei. Tämän avulla hän pystyykin auttamaan ja antamaan pelaajille perusasioita ravintopuolta koskien.

− Jokaisen pelaajan kanssa olemme jutelleet valinnoista. Ketkä tuntuvat tarvitsevan ja haluavan apua, niin niiden kanssa sitten vielä enemmän pyrin auttamaan, hän toteaa.

Jokainen yksilö on vastuussa itsestään urheilijana. Tarkoituksena on pitää kokonaispaketti kasassa, sivistämään pelaajia. Ravinto on yksi osa sitä.

− Se on niin tärkeä asia, jos et sitä puolta hoida, niin se syö harjoittelusta paljon. Vaikka tekisit kuinka hyvin asiat harjoittelussa, mutta jos 20-tuntia, jonka olet poissa hallilta, ei ole kunnossa, niin siitä kolmen-neljän tunnin hallilla olemisesta saa hyötykäyttöön loppupeleissä hyvin vähän, Yrttiaho painottaa.

Jos pelaajalla ei ole palautuminen tai nukkuminen onnistunut suunnitellusti, Yrttiaholla on valmius muuttaa suunniteltua harjoitusohjelmaa pelaajan tarpeiden mukaan. Kaukalon ulkopuolinen elämä nukkumisineen päivineen on hyvin tärkeä osa ja ne linkittyvätkin fyysiseen harjoitteluun.

Tästä Yrttaho antaa hyvän esimerkin.

− Jos joku tulee, että "hitsi nukuin huonosti", niin voimme auttaa. Vaikka meillä olisi suunnitelmissa päivä, jolloin tehdään joku kovempi oheisharjoitus tai jokin ominaisuusharjoitus, mutta jos hän ei ole yksinkertaisesti valmis ottamaan sitä vastaan, niin teemme vähän kevyemmän harjoituksen sen tilalle, mikä taas palvelee ja palauttaa häntä siitä edellisestä.

Yrttiaho muistuttaakin heti perään, että palautumiselle on yksi erittäin tärkeä keino.

− Kaikkein tärkein yksittäinen palautuskeino on uni.

Kuka on joukkueen kovakuntoisin?

HIFK alkoi voittaa otteluita melko hyvällä prosentilla ennen maaottelutaukoa. Pelaajien otteista on näkynyt, että he jaksavat luistella, taistella ja taklata vielä ihan ottelun loppuhetkilläkin.

Kun yksilöt ovat kehittyneet, myös koko joukkue on kehittynyt kollektiivisesti.

Ketään yksittäistä eniten kehittynyttä yksilöä onkin hankala nostaa.

− Näkee kaikissa, että on ollut todella selkeitä kehityksiä. Ei ole sellaista yhtä selkeää pomppausta, Yrttiaho myhäilee.

− Pitää jälleen nostaa hattua pojille, kaikki ovat ottaneet ihan selkeästi ison askeleen eteenpäin. Onneksi yhtä selkeää ei nousekaan esille.

Yrttiaho myös paljastaa sen, kuka on HIFK:n kovakuntoisin pelaaja.

− Kyllähän tuo meidän Juha "Jägermonster" Jääskä on aika kokonaisvaltainen paketti nuoreksi pojaksi. Hän on tosi kovakuntoinen ja joka osa-alueella hyvä, hän kehuu.

Lue myös

Analyysi: HIFK:n hyökkäyspelaaminen monipuolistunut, puolustusalueen ongelmat kulmapeleissä

LIIGA | 22.11.2017 7:00
HIFK:n laiva on seilaamassa oikeaan suuntaan. Se luo laadukkaampia maalipaikkoja kuin monet vastustajat. Tässä artikkelissa pureudutaankin HIFK:n maalipaikkojen luomiseen ja siihen, mistä helsinkiläiset tekevät maalinsa. Myös vastustajan vastaavat asiat käydään läpi. lue lisää

HIFK-pakin suonenveto: alkukausi nollilla, sarjakärkeä vastaan kaksi maalia viiteen minuuttiin

LIIGA | 17.11.2017 19:13
Alkukauden tehoin 0+0 pelannut Oliwer Kaski iski kahdesti avauserässä. lue lisää

Oulussa mätkitään maaleja, Lukolla mahdollisuus yllättää

LIIGA | 17.11.2017 8:00
Perjantain liigakierros tarjoaa jälleen mielenkiintoisia otteluita ja pelattavia kohteita. Katseet kääntyvät erityisesti Ouluun, jossa kohtaavat tulikuumat Kärpät ja HIFK. lue lisää

HIFK:n Tyrväinen pelikunnossa - Kasvoissa rujoja ruhjeita

LIIGA | 16.11.2017 13:24
HIFK sai helpottavia uutisia, kun joukkueen paras pistemies selvisi tiistai-iltana tulleesta tärskystä säikähdyksellä. lue lisää

Ari-Pekka Selin Tyrväisen loukkaantumisesta: "Kiekko tuli kasvoihin"

LIIGA | 14.11.2017 21:57
HIFK kohtasi tiistai-iltana Pelicansin kotonaan. Ottelusta muodostui vauhdikas, jonka päätteeksi kotijoukkue otti voiton 5-1. Huonoja uutisiakin HIFK:lle tuli, sillä joukkueen kapteeni ja kultakypärä joutuivat jättämään ottelun kesken. lue lisää

Kommentit

Patrik Carlsson

HIFK #72 L h
s. 1987 Kungälv, SWE
179CM / 81KG
SOPIMUS: 2018