Haapakoskella uudenlaiset haasteet

MESTIS / Haastattelu
Uusi kaupunki, uusi seura, uusi kulttuuri. Koko valmennusuransa Oulussa viettänyt Mikko Haapakoski hankittiin edelliskaudella romahtaneen Jokipoikien peräsimeen tuomaan menestys takaisin Joen kaupunkiin. Työ susirajalla on miehen mukaan käynnistynyt erinomaisesti.

Joensuussa eletään kesän ensimmäisiä todellisia hellepäiviä. Mehtimäen harjoitushallin viileämmissä olosuhteissa Jokipoikien Mestis-joukkue keskittyy kuitenkin tulevaan kauteen Jouni Variksen ohjatessa pelaajia kaukalon puolella. Mikko Haapakoski seuraa ja käskyttää pelaajistoa vaihtoaition puolelta.

– Variksen "Jonella" on paljon kokemusta näistä hommista ja meillä on hyvin samanlainen näkemys pelistä. Tyytyväinen olen tähän meidän valmennustiimiimme, iloitsee vasta vajaa kuukauden päivät ruorissa heilunut Haapakoski.


Kärpissä ei sujunut.
Antti Romsi - http://www.romsi.net

Pelaajana Haapakoski, 44, on nähnyt maailmaa ja kokenut kaikenlaista. Ex-puolustaja on kolunnut Suomen ylimmät sarjat kuten myös Itävallan ja Sveitsinkin pääsarjat. Myös MM-kisat löytyvät valmentajan tililtä.

– Pelaajana olen käynyt Joensuussa monet kerrat ja olen aina ollut sitä mieltä, että tämä on kiekkokaupunki. Monia hienoja pelaajia on täältä lähtenyt maailmalle. Aina oli hieno meininki peleissä eikä ikinä päässyt helpolla. Enkä varmaan pääse tässäkään hommassa, viittaa Haapakoski nykyiseen pestiinsä ja jatkaa:

– Vahva usko on tähän hommaan. Harjoitukset ovat lähteneet hienosti käyntiin ja muutenkin tekemisen meininki on kova.

Harjoitusringissä viilettää kolmisenkymmentä, enimmäkseen nuorta, kiekkoilijaa. Mukana on seuran A-, B-, ja jopa C-junioreita sekä koesopimuksella hankittuja pelureita. Kokeneempi kaarti joukkueeseen hankitaan myöhemmin.

– Erittäin lahjakkaita nuoria kieltämättä on. Paljolti varmaan Jonen ja muiden juniorivalmentajien ansiota, kehuu Haapakoski.

Uusi ympäristö

Haapakoski on toiminut koko tähänastisensa valmentajauransa
Oulussa Kärpissä. Päävalmentajana mies pääsi toimimaan ensi kertaa kesken kautta 2009–2010. Viime kaudella miehen teesit eivät toimineet, vaan tilalle hankittiin Hannu Aravirta.

– 2009–2010 pelasimme kuitenkin hyvät pleijarit ja seuraavalla kaudella minulla oli melko junnupitoinen joukkue käytössä, jossa oli paljon "artistisopimuksella" mukana olevia. Ihan eri asia on täällä valmentaa, tarkoituksena oli päästä valmentamaan nimenomaan miesten joukkuetta, painottaa Haapakoski.

Oulussa Haapakoski pääsi juhlimaan kolmea SM-kultaa, yhtä hopeaa ja yhtä pronssia. Joensuussa ei menestyksellä muutaman vuoden takaisia kausia lukuunottamatta ole kauheasti mässäilty. Kuinka Haapakoski onnistuisi tuomaan "voittamisen kulttuuria" Joensuuhun ja miten mies onnistuu sopeutumaan erilaiseen maailmaan?

– Kaikki on kiinni suhtautumisesta. On varmasti paljon asioita, joissa voin organisaatiotasolla auttamaan ja tuomaan näkemyksiä. Kuten myös toisinkin päin. Resurssit eivät ole kuitenkaan samalla tasolla kuin SM-liigassa, mutta pitää osata suhtautua oikealla tavalla.

Merkittävänä erona SM-liigan ja Mestiksen välillä näkee joukkueenrakentamisprosessin.

– Liigassa joukkue olisi tässä vaiheessa jo melkein kasassa. Toukokuussa liigajoukkue pääsee harjoittelemaan valmiilla joukkueella, kun taas meillä joukkueen kokoaminen on vasta alkutekijöissään.

Päävalmentajana toimiminen Mestiksessä eroaa huomattavasti liigajoukkueen peräsimessä heilumisesta. Palkattua henkilöstöä liigaseuralla on huomattavasti enemmän, esimerkiksi pelaajahankinnoista vastaava urheilutoimenjohtaja.

– Päävalmentajalla on enemmän vastuuta Mestiksessä. Pelaajien hankkimisessa ja joukkueen rakentamisessa ollaan täällä enemmän mukana, mistä tosin pidän. En usko, että urheilutoimenjohtajaa tarvitaan, ellei sitten resurssit suo, pohtii Haapakoski ja jatkaa:

– Kun viettää päivän puhelimessa pelaajien ja agenttien kanssa, se on joukkueen valmentamisesta ja sen kanssa vietetystä ajasta pois. Kun taas valmennat päivän, se on joukkueen rakentamisesta pois.

Suomen alle 20-vuotiaiden maajoukkueen valmennustiimissä toimiminen ei Haapakosken mukaan tule tuottamaan vaikeuksia Jokipoikien valmentamisessa.

– Toisaalta vielä on vähän vaikea sanoa, miten se näkyy konkreettisesti. Sieltä tulen saamaan varmasti uusia näkemyksiä ja ajatuksia. Pelkästään seurajoukkueessa toimiminen voi jopa kaventaa näkökenttää. Leiritapahtumista uskon saavani uusia tuulia ja harjoitteita, joita voi hyödyntää sitten Jokipoikien valmentamisessa. Ne taas voivat näkyä raikkautena meidän pelissämme.

Menestys takaisin kurilla?

Kaudet 2008–2009 ja 2009–2010 Jokipojat keikkui Mestiksen kärjessä pelaten molemmilla kausilla finaaleissa. Jälkimmäisellä kaudella seura ylsi mestaruuteen ja yritti horjuttaa Ilvestä liigakarsinnoissa. Tuolloin peräsimessä oli Jarno Pikkarainen, joka tunnettiin vaativana ja tiukkana koutsina.

Seuraavalla kaudella päävalmentajina toimineet Jukka Varmanen ja Esa Tikkanen olivat molemmat täysin vastakohtia Pikkaraiseen nähden. Kummallakin ote oli löysempi eikä vaatimustaso ollut lähelläkään Pikkaraisen aikoja.

– Aikaisempiin kausiin en halua puuttua, mutta tavoitteena on se, että vaatimustaso on korkea. Se, että tuleeko se tiukkuutena vai suoraan ilmapiirissä riippuu siitä, miten hommat toimii. Jos hommat toimii, niin ei tarvitse olla tiukka vaan silloin hommat pyörii omalla voimallaan, kiteyttää Haapakoski.

Mitä Haapakoski sitten voi tehdä sen eteen, että Joensuussa pelataan pitkälle kevääseen taas tulevana kautena?

– Riippuu paljon siitä, millainen joukkue meillä on käytössä. Jos on nuori jengi, jossa ajetaan omia junnuja sisään, menestykseen tarvitaan silloin koko organisaatiota.
Jos taas saadaan kilpailukykyinen porukka, niin luulen, että työmäärä ja ammattitaito riittää siihen, että ollaan Mestiksen kärkijoukkueita. Viime kädessä joukkue on kuitenkin se, joka voittaa pelit. Valmentaja vain auttaa joukkuetta ja ohjaa sitä.

Pelitapaa lähdetään oululaisen mukaan rakentamaan pienistä palasista jo tässä vaiheessa kautta. Kaava on selkeä, tämän vaiheen jääharjoituksissa panostetaan pelin pieniin palasiin.

– Pelihän itsessään koostuu pelaajien ratkaisuista. Me annetaan malli ja pikkuhiljaa aletaan sulkea vaihtoehtoja pois, niin että pelaaja joutuu reagoimaan. Otetaan esimerkiksi avauspelaaminen. Nyt käydään malleja läpi ja pikku hiljaa mukaan tulee vastustajia.

– Nyt harjoitellaan pelin pieniä yksityiskohtia, lähinnä pieniä pelitilannerooleja. Kuinka puolustetaan kiekotonta, kuinka kiekollista, kuinka hyökätään kiekottomana, kuinka kiekollisena, kuinka sijoitut ja niin edelleen. Nämä ovat pieniä asioita, jotka hiljalleen muodostavat kokonaisuuden.

Joukkueen rakentaminen vaiheessa

Jokipoikien toimitusjohtaja Sami Pursiainen kertoi seuran tiedotteessa, että joukkueen rakemtamiseen on peruskaava: Kolmannes koostuu omista junioreista, kolmannes viime kauden rungosta ja viimeinen kolmannes uusista vahvistuksista. Nykyisestä kokoonpanosta kyseisen kaavan mukaan puuttuu enää vahvistukset. Onko kaava edes mahdollinen?

– Vaikea sanoa, mihin tuo kaava johtaa. On puhuttu tietystä pelaajabudjetista, sen mukaan lähinnä mennään. Se, millaiset tavoitteet tulevalle kaudelle asetetaan, niin se on seuran hallituksen päätettävissä ja sen mukaan mennään sitten joukkueen rakentamisenkin kanssa, kertoo Haapakoski.

– Terävimmän kärjen joukkueeseen ottaisin mielelläni jo tunnin päästä (naurua). Meidän toki pitää olla kärsivällisiä ja valita tarkasti juuri meille sopivimmat pelaajat. Emme halua hätiköidä asian kanssa.


Mikko Haapakoski uuden seuransa väreissä.
Joona-Pekka Hirvonen - http://jphirvonen.net/

Seuran maalivahtitilanne on herättänyt joensuulaisissa kiekkopiireissä keskustelua. Ärjypaitojen oma suurlupaus, Janne Juvonen, lainataan seuran mukaan jollekin A-junioreiden SM-liigajoukkueelle. Samalla kerrottiin, että maalille hankittiin Timo Niemi HIFK:n junioreista.

– Juvosen Jannen maajoukkuevalmentajat ja seuran valmentajat olivat sitä mieltä, että paras kasvualusta hänelle olisi juurikin A-junioreiden liiga. Toki seura ajattelee hänen parastaan ja parin vuoden päästä Juvonen on sitten valmis isompiin peleihin, viittaa Haapakoski seuran maalivahtitilanteeseen ja jatkaa:

– Niemi pelaa lähtökohtaisesti kymmenkunta peliä edustuksessa tietysti otteista riippuen. Selkeä ykkösvahti on saatava.

Jukka Varmanen sitoi joukkueeseen monia nuoria lupauksia joukkueeseen. Jesse Paukku, Markus Pietarinen ja muut "talentit" pääsivät edelliskauden alla haistelemaan edustusjoukkueen meininkiä ja harjoituspeleissä nuorukaiset saivat pelata isoja minuutteja. Haapakosken mukaan iällä ei ole merkitystä, kun puhutaan menestyksestä.

– Totta kai kaikki on mahdollista. Kaikki riippuu pojista itsestään. Jos haetaan menestystä, ikä ei merkitse mitään, vaan otteet kaukalossa.

Viimeiset sanat viittaavat myös koko joukkueeseen ja tulevaan kauteen. Jokipoikien joukkue tulee muuttumaan ja nuorentumaan hurjasti joka tapauksessa. Kaikki on mahdollista. Tässä tapauksessa Haapakoskella on iso palapeli edessään.

» Lähetä palautetta toimitukselle