Yksi Mestiksen tämän talven kuumista puheenaiheista on ollut vallan jakautuminen Suomen Jääkiekkoliiton liittohallituksen sekä Mestiksen oman Jääkiekon Sarjaseurat ry:n hallituksen kesken. Esimerkiksi pöydällä oleva kansainvälistymisasia päätetään liittohallituksen pöydässä, mikä on aiheuttanut Mestis-seuroissa närää ja jopa kapina-aikeita.
– Me yritämme taistella tätä systeemiä vastaan, että päätöksenteko on yksiselitteisesti liiton puolella. Joukkueet kantavat riskin ja vastuun, ja joku muu tekee meidän puolesta päätökset eikä ota meitä kuuleviin korviin, kritisoi TUTO Hockeyn toimitusjohtaja Santtu Kiili.
Mestis-johdosta kuitenkin vakuutetaan, että myös nykyisten seurojen mielipidettä kuunnellaan tarkasti. Mestiksen hallituksen puheenjohtaja ja myös liittohallituksessa istuva Jukka Toivakka toivoisi asian tiimoilla malttia.
– Se, että tämä prosessi (kansainvälistymisasia) menee liittohallituksen kautta lopullisesti, on herättänyt arvostelua päätöksentekojärjestelmää kohtaan, mutta toki tässä tullaan kuulemaan myös Mestis-hallitusta, Toivakka lupaa.
– Tässä keskustelussa toivoisi vähän jäitä hattuun. Nämä kapinapuheet heikentävät koko sarjan imagoa, sehän on selvä. Ei se ainakaan kuvaa paranna, että ruvetaan sisältä päin omaa systeemiä tällä tavalla kritisoimaan.
Päätöksentekojärjestelmän saama kritiikki on kuitenkin noteerattu myös pääkallopaikoilla ja systeemi muuttuu ensi kaudeksi. Jatkoajan saamien tietojen mukaan Mestis-hallitus päätti jo helmikuisen playoff-infon yhteydessä järjestetyssä kokouksessaan ensimmäisistä muutoksista.
– Tulemme tämän kevään aikana käymään hallintomalliamme kriittisesti läpi ja kehittämään sitä tehokkaampaan suuntaan kaikilta osin, sekä strategista että operatiivista päätöksentekoa, puheenjohtaja Toivakka kommentoi Jatkoajalle tammikuun lopulla.
Kahden hallituksen malli
Mestiksellä on oma hallituksensa, johon kuuluu jokaisesta seurasta yksi edustaja sekä lisäksi Jääkiekkoliitosta kilpailupäällikkö Pirkka Antila, talouspäällikkö Eija Tolonen ja Mestiksen kehitysjohtaja Arto Sirviö. Jukurien edustaja Jukka Toivakka toimii Mestis-hallituksen puheenjohtajana, kilpailupäällikkö Antila sihteerinä ja talouspäällikkö Tolonen rahastonhoitajana.
Hallitus kokoontuu kasvokkain kauden aikana viitisen kertaa, mikä jo asettaa toiminnalle omat rajoituksensa. Aiempina vuosina myös vaisu osallistumisaktiivisuus on nitistänyt hallituksen toimintakykyä.
– Toiminta on ollut enemmän tällaisten operatiivisten asioiden käsittelyä, mutta päätösvalta omista asioista on koko ajan lisääntynyt, puheenjohtaja Toivakka kertoo.
– Ongelma on ollut se, että hallituksessa on ollut äärimmäisen kova vaihtuvuus näiden kymmenenkin vuoden aikana, mitkä minä olen siellä ollut. Osanottoaktiivisuus on ollut aika huonoa ihan näitä viime vuosia lukuun ottamatta.
TUTO Hockeyn paikalla Mestis-hallituksessa istunut toimitusjohtaja Santtu Kiili on pettynyt sen toimintamahdollisuuksiin.
– Liitosta tulee oma mielipide, joka jyrää. Olemme talutusnuorassa ja teemme mitä he käskevät. Vaikka päättäisimme mitä, niin se ei mene läpi, ellei liitossa olla samaa mieltä.
Suurissa linjauksissa viimeisen sanan sanoo Suomen Jääkiekkoliitto, onhan Mestis Jääkiekkoliiton mestaruussarja. Liittohallitusta puheenjohtaa rautakansleri Kalervo Kummola ja Toivakka istuu hallituksessa jäsenenä.
– Varsinkin rahoihin liittyvät asiat, budjetit ja muut, päätetään liittohallituksessa. Siinä mielessä se on tärkeä toimija, mutta Mestiksen esiintyessä yhtenäisesti ja aktiivisesti liittoon päin, voi asioihin vaikuttaa. Yhteistyössähän näitä viedään eteenpäin, Toivakka linjaa.
Kapina-aikeita ja vetäytymisuhkauksia
Toimijoiden välisessä yhteistyössä riittää parannettavaa. Jännitteet tulivat alkutalvesta karulla tavalla esiin, kun osa Mestis-seuroista uhkasi ryhtyä kapinaan, mikäli sarjaan hyväksytään kabinettipäätöksellä ulkomaalaisjoukkueita. Joissain puheissa väläyteltiin jopa sarjasta vetäytymistä.
– Itse en mihinkään kapinaliikkeisiin kuulu, niin en osaa siitä oikein mitään sanoa. Enkä oikeastaan edes näe tällaista kapinaliikettä. Se oli mielestäni seuroilta vain määrätynlainen kannanotto asioihin, rauhoittelee kehitysjohtaja Sirviö.
– Minä jätän tällaiset yksittäiset kapinaliikkeet ja vastaavat omaan arvoonsa. Ennemmin toivoisin, että tällaiset asiat käsiteltäisi sisäisesti. Turha niitä on tuolla median kautta pyörittää, mutta muutamat seurat ovat nyt lähteneet sillekin suunnalle.
Sirviö peräänkuuluttaa sisäistä keskustelua ja paheksuu mediapeliä, esimerkiksi julkisuudessa välitettyjä kapinauhkauksia.
– En tykkää siitä, että asiat menevät väärille poluille. On ongelmallista, että joku päätökseen tyytymätön rupeaa siitä parkumaan taustalla, vaikka asiasta on kokouksessa tehty enemmistöpäätös. Jos joku asia ei miellytä, niin totta kai se nostaa tunteet pintaan, Sirviö sivaltaa.
– Asiat pitää pystyä käsittelemään talon sisällä ja pääasiassa se toimiikin niin. Minun malliini ei kuulu se, että median kautta pelaaminen edesauttaisi jotakin asiaa. Parempana näen sisäisen hygienian, yhteistyön ja raikkaan keskustelun.
Päätösvallaton kumileimasin
Vallanjaossa eniten hiertää se, etteivät Mestis-seurat tunne äänensä tulevan riittävästi kuulluksi. Määräysten koetaan tulevan liiton norsunluutornista yksipuolisesti, eivätkä toisenlaiset ajatukset saa jalansijaa.
– Nyt liitto määrittelee, että Mestiksessä pitää olla joustokaukalot. Ihan fiksu juttu, mutta ne maksavat 150-200 tuhatta euroa, millä joku LeKi sellaisen hankkii? No, seurat menevät pyytämään rahaa kaupungeilta, mutta sielläkään ei ole yhtään ylimääräistä. Mieluummin rakennetaan neuvola kuin remontoidaan jäähalli, heittää TUTOn Kiili.
– Tämä on suuri ongelma, että vaatimustaso ja ohjaus tulevat ylhäältä ilman mitään suurempaa vastiketta. Nämä asiat pitäisi tehdä yhdessä seurojen kanssa siten, että seurat keskustelevat halliyhtiöiden ja yhteistyökumppaneiden kanssa, jotta yhteistyöllä saadaan fasiliteetit kuntoon.
Koko Mestis-hallituksen tarpeellisuus on nostettu pöydälle, mikäli se jää vain kumileimasimeksi ilman todellista päätösvaltaa.
– Toivoisin, että näistä suurista, koko sarjaa koskettavista asioista päätettäisi Sarjaseurat ry:n hallituksessa. Jos emme saa itse päättää oman sarjamme asioista, miksi meillä ylipäätään on hallitus, lataa KooKoon toiminnanjohtaja Sakari Välimaa.
– Mestiksen hallituksen pitäisi ehdottomasti olla suurempi tekijä, koska se on se taho, jossa seurat itse päättävät omista asioistaan, perustelee puolestaan TUTOn Kiili.
Piiri pieni pyörii
Toivakka itse on niin Mikkelin Jukurien, Mestiksen hallituksen kuin Mestiksen työvaliokunnankin puheenjohtaja sekä istuu Jääkiekkoliiton liittohallituksessa. Monitoimimies ei kuitenkaan näe asiassa jääviysongelmia.
– Kaikissa rooleissa tehdään töitä jääkiekon eteen. Olen aina pyrkinyt tehtävissäni katsomaan kokonaisuutta ja silloin, kun katson asioita Mestiksen hallituksen puheenjohtajana tai liittohallituksen jäsenenä, pyrin irrottautumaan oman seuran intressistä.
– Joskus pitää ymmärtää nähdä vähän laajempia kokonaisuuksia ja tehdä päätöksiä siltä pohjalta. Enkä näe hirveän erilaisena sitä, että mikä on suomalaisen jääkiekon hyväksi, niin miksei se olisi myös Jukurien hyväksi?
Altis kritiikille on myös toimihenkilöiden sanktioista päättävän Mestiksen työvaliokunnan kokoonpano. Se koostuu viidestä Mestis-seuran puheenjohtajasta, jotka siis tehtävässään päättävät toisten seurapamppujen sanktioista.
Työvaliokunnalla onkin riittänyt kuluvalla kaudella sakotettavaa. Mestiksen kurinpitosäännöissä kun määritellään sanktioitavaksi muun muassa erotuomareiden puolueettomuuden julkinen arvostelu seuran johdon tai valmentajan toimesta, sekä kurinpitopäätösten julkinen arvosteleminen tai puolueettomuuden arvostelu.
Näetkö siinä ristiriitaa, että seurajohtajat päättävät toisten seurajohtajien toimintakielloista ja taloudellisista sanktioista, työvaliokunnan puheenjohtaja Jukka Toivakka?
– En tiedä ristiriidoista, mutta onhan se aiheuttanut turhia sisäisiä jännitteitä. Ei tämä optimaalinen malli ole ja tulevaisuudessa haetaan uusi malli. Tavoite on, että ensi kaudella meillä olisi toisenlainen järjestelmä.
– Nyt on tullut ristiriitaisia tilanteita ja ne ovat aiheuttaneet sisäistä kitkaa, mikä ei ole hyvä asia. Varmasti kokemuksesta oppineena otetaan nyt askel toiseen suuntaan.