Christian Heljanko aloitti jääkiekon pelaamisen Porvoon Huntersissa. Sieltä hän siirtyi Jokereihin, jossa pelasi yhden kauden ajan ennen kuin matka jatkui HIFK:n junioreihin. Nyt menossa on viides kausi HIFK:ssa.
Miksi juuri maalivahti? Onko siihen jotain erityistä syytä?
— Kun aloitin jääkiekon, halusin olla maalivahti. Se oli yksi syy. Saa ratkoa pelejä, olla isossa roolissa, Heljanko kertoo.
B-nuorten SM-sarjan paras pelaaja viime kaudella
Heljanko valittiin viime kaudella B-nuorten SM-sarjan parhaaksi pelaajaksi ja maalivahdiksi. Hän myönsi valintojen tulleen yllätyksinä.
— Kausi meni kyllä hyvin ja tavoitteeksi oli juuri asetettu, että olisi sarjan paras veskari. Kyllä nuo valinnat tulevat tietysti aina vähän yllätyksinä, Heljanko sanoo.
Viime kausi B-junioreissa päättyi puolivälierissä, mutta kaudesta jäi kuitenkin hyviä muistoja.
— Kausi loppui aika kirvelevästi. Johdimme puolivälieräsarjaa 2-1 ja hävisimme neljännen sekä viidennen pelin rankkareilla. Se jäi aika pienestä kiinni. Kokonaisuudessa jäi ihan hyvät muistot siitä kaudesta.
Huippuhetkiä tähän astisella uralla ovat myös C-nuorten pronssi kaudelta 2012-13 ja nuorten maajoukkueturnaukset.
— C-nuorten pronssi on itse asiassa ainoa mitali tähän mennessä. Meillä oli hyvä joukkue ja voitimme Jokerit pronssipelissä. Kaikki maajoukkueturnaukset ovat olleet hienoja. On aina kunnia-asia päästä maajoukkueeseen.
Tällä kaudella HIFK:n A-nuorten alkukausi oli vaikea. Heljangolla on selvä näkemys siitä, millä keinoilla joukkue alkoi voittaa enemmän otteluita.
— Alkukaudesta oli maalinteon kanssa aika isoja ongelmia. Kun kausi eteni, aloimme puolustaa todella hyvin. Pelasimme todella yhtenäisesti. Nyt pitäisi vain löytää sama vire, joka oli ennen joulua. Sitten meillä on mahdollisuudet voittaa kenet vain.
A- ja B-nuorten SM-sarjojen pelissä on Heljangon mukaan tiettyjä selviä eroja.
— Peli menee ainakin pääsääntöisesti fiksumpaan suuntaan A-nuorissa. Virheitä tulee vähemmän, vaikka kyllähän niitä A-junnuissakin tulee kuitenkin. Pelaajat ovat vähän vanhempia sekä isompia ja fyysisempiä. Maalivahdille on melkein helpompaa pelata A-nuorissa kuin B:ssä.
Tavoitteena päästä Liigaan
Kysyessäni Heljangolta hänen vahvuuksistaan ja heikkouksistaan vastaus oli selvä: tasaisuus on vahvuus ja kaikilla osa-alueilla on parannettavaa.
— Olen aika tasainen, yleensä ei ole hirveän synkkiä päiviä. Joka osa-alueella on vielä kehitettävää. Olen ihan hyvin liikkuva ja peruspeli on hyvällä tasolla.
Päämääränä on nuorena pelaajana luonnollisesti tehdä jääkiekosta ammatti.
— Tavoitteena on saada tietysti jääkiekosta ammatti. Olisi hienoa pelata HIFK:n Liiga-joukkueessa muutaman vuoden säteellä. Se vaatii vain kovasti hommia.
Vanhemmilla suuri merkitys uraan
Suurin vaikutus hänen uraansa on ollut vanhemmilla. Päivittäiset välimatkat esimerkiksi harjoituksiin ovat pitkiä.
— Vanhemmat ovat mahdollistaneet tämän koko touhun. Asumme kuitenkin Porvoosta vielä 15 kilometriä Askolassa. 70 kilometriä tulee matkaa päivittäin. Ilman heitä en olisi ikinä pystynyt pelaamaan täällä, Heljanko päättää.
