Linköpingin oma poika lähti vuosi sitten, 25-vuotiaana, ensi kertaa urallaan maailmalle. Zagreb, Tukholma ja Unkarin Székesfehérvár tulivat kaikki yhden kauden aikana tutuiksi - mutta miksi Christian Engstrand suuntasi nyt Espooseen?
- Miksi ei? Tämä on upea mahdollisuus. Tähyilin Suomeen jo viime vuonna, ja nyt tuli tämä mahdollisuus. Kuulin paljon hyvää seurasta ja erityisesti maalivahtivalmentaja Ilari Näckelistä. Tänne tuleminen oli helppo päätös lopulta, rento ruotsalainen hymyilee.
Engstrandin sopimus on vuoden mittainen, ja peliajasta ruotsalaisen kanssa kilpailee nuori Kaapo Kähkönen. Riittävän pelimäärän tarve oli syynä siihenkin, että maisema vaihtui Engstrandilla viime kaudella tiuhaan.
Potkujen saaminen ei ollut kiva kokemus, mutta siitä oppi.
- Halusin vain pelata. Aloitin kauden Zagrebissa, mutta he vain käytännössä antoivat potkuja kaikille. Sain potkut yhden harjoitusottelun jälkeen, ja se oli harmi.
- Menin koti-Ruotsiin AIK:hon, että voisin pelata jossain, mutta en saanut tarpeeksi matseja alle. Tutkin mahdollisuuksia ja päädyin sitten Székesfehérváriin, joka pelaa Itävallan liigaa. Sain pelata siellä tarpeeksi, eli kaikki kuitenkin järjestyi lopulta.
Unkarilaisessa jääkiekkojoukkueessa pelaaminen kuulostaa jännittävältä ja eksoottiselta. Itävallan liigan perityyli on todella erityylinen kuin meidän pohjoismaisemme, Engstrand kertoo.
- Peli on todella erilaista kuin Ruotsissa ja Suomessa. No, Suomesta en voi olla varma, kun en ole pelannut vielä yhtään peliä täällä. Mutta Itävallan liigassa tulee hirveän paljon läpiajoja ja hyökkäyksiä kahdella yhtä vastaan... Painopiste on käytännössä koko ajan hyökkäyksessä. Maalivahdin on siellä todella keskityttävä ja pelattava koko ajan parasta peliään.
Engstrand on 26-vuotiaana vielä maalivahdiksi suhteellisen nuori. Viime kauden kipeät kokemukset kehittivät ruotsalaista, vaikkei kaikki tuntunutkaan kivalta.
- Opin älyttömän paljon. Oli hieno kokemus olla KHL:ssä pari viikkoa ja seurata, miten kaikki toimii siellä. Potkujen saaminen ei ollut kiva kokemus, mutta siitä oppi. Koko vuotta voisi kuvata opintäyteiseksi. Toivottavasti tästä kaudesta Bluesin kanssa tulee paljon hauskempi!
Norrenan entinen oppipoika kohtaa jälleen mestarin
Linköpingissä syntynyt Engstrand pelasi muutamia lainajaksoja lukuun ottamatta kotikaupungissaan koko ikänsä, kunnes koki ajan olevan kypsä pienimuotoiselle maailmanvaltaukselle.
- Oli aika mennä eteenpäin. Olin ollut Linköpingissä koko ikäni ja halusin kokeilla jotain muuta, vaikka se onkin upea kaupunki ja hieno seura.
Ruotsalaisvahti ei varmasti ole tuttu monelle suomalaiselle lätkäfanaatikolle. Kuka mies oikein on - ja miten hän pelaa?
- Suurin vahvuuteni on henkinen puoleni. Yritän lukea peliä aktiivisesti ja olla askeleen kenttäpelaajien edellä. En pelaa ihan yhtä paljoa alhaalla kuin monet muut nykymaalivahdit, vaan yritän pelata kiekkoa ja auttaa puolustajia.
Heikkouksiakin on. Niitä kehittää nyt suomalainen maalivahtivalmentaja Näckel - ja Engstrandin nuoruudessa niitä paranteli toinen suomalainen maalivahtivalmentaja.
- Aina on jotain, mitä pitää kehittää. Olen jutellut paljon Ilarin kanssa, ja minulla kyse on tekniikan kehittämisestä. Joudun ottamaan oppia nuoremmilta kavereiltakin siinä! Ja olen oppinut paljon Fredrik Norrenalta, hän pelasi kanssani Linköpingissä pari vuotta. En tiedä kopioinko häntä, mutta olen aina ihaillut hänen tyyliään ja yrittänyt ottaa siitä vaikutteita. Nyt hän on TPS:n maalivahtivalmentaja ja me pelaamme heitä vastaan, siitä tulee hauskaa!
Suurin vahvuuteni on henkinen puoleni.
Kesän pääosin Ruotsissa harjoittelevan Engstrandin tavoitteet ensi kaudelle ovat selvät.
- Tavoitteeni on päästä voittojen tielle taas. Haluan kehittää peliäni ja keskittyä sen parantamiseen. Tietysti haluan myös voittaa jokaisen pelini ja viedä joukkuettani mahdollisimman pitkälle.
Kentän ulkopuolella Engstrand nauttii muun urheilun seuraamisesta.
- Olen aika rauhallinen kaveri. Tykkään pelata golfia, joten nyt täytyy jutella joukkueen muiden pelaajien kanssa ja selvittää, pitäisikö tuoda mailat tänne. En tiedä onko meillä sellaiselle aikaa. Katson myös paljon hevoskisoja ja golfia televisiosta. Täytyy vielä pyytää joukkueen poikia näyttämään vähän tätä Espoon kaupunkia!
