Vahvaa kevättä pelaava Niklas Bäckström otti HIFK-voiton tyynesti ja pohti jo tulevaa: "Ilo irti joka päivästä"

LIIGA / Haastattelu
Niklas Bäckström kohtasi entisen seuransa ensimmäistä kertaa tällä kaudella.
Kuva © Saana Hakala
Tappara varmisti tiistaina Hakametsässä runkosarjan kakkostilan, kun se kaatoi HIFK:n luvuin 4–2. Voiton takuumies Niklas Bäckström pohti ottelun jälkeen entisen seuransa kohtaamista, Tapparan maalivahtitilannetta ja mahdollisuutta päästä tavoittelemaan Suomen mestaruutta.

Tapparan maalivahtitilanne on puhuttanut siitä lähtien, kun seura julkisti konkarivahti Niklas Bäckströmin sopimuksen. Värikkäiden käänteiden jälkeen HIFK:sta lähtenyt Bäckström nähtiin aluksi jopa hieman erikoisena ja riskialttiina hankintana, mutta kauden mittaan "Bäkkäri" on todistanut arvonsa. Nyt vahti pääsi näyttämään kykynsä myös helsinkiläisjoukkuetta vastaan.

– Me pelasimme järkevästi ja puolustimme hyvin. Vastassa oli vaarallinen joukkue ja sai kyllä olla hereillä koko ajan. Meidän puolustuspelimme oli aika jämäkkää ja siihen meidän pitääkin peliämme rakentaa. Jätkät auttoivat kyllä todella paljon, Bäckström kiitteli.

Ristiriitaisissa tunnelmissa HIFK:n viime keväänä jättäneen Bäckströmin mukaan ottelussa kasvattajaseuraa vastaan ei kuitenkaan ollut ekstralatausta.

– Ehkä muut siitä keskustelivat ja miettivät tätä enemmän. Nämä pisteet olivat sarjataulukkosijoituksen kannalta tärkeät ja tässä vaiheessa kautta pitää pystyä parantamaan koko ajan. Ei siinä liikaa auta miettiä ketä vastaan pelataan tai ketkä siellä ovat kentällä. Kyllä tuossa omassa suorituksessa on aina niin paljon mietittävää ja siihen pitää keskittyä.

– Tässä kun on jo aika monta vuotta pelannut, niin olen ollut vastaavissa tilanteissa ennenkin. Aikoinaan kun kymmenen Minnesotan vuoden jälkeen siirryin Calgary Flamesiin, niin se oli samalla sekä uran vaikein että hienoin paikka. Näistä pitää aina oppia, Bäckström analysoi.

"Chrisu on pelannut loistavan kauden"

Viime vuoden puolella Bäckströmille siunaantui vastuuta vain kuudessa ottelussa, mutta kuluvana vuonna otteluita on kertynyt jo yhdeksän. Bäckström myönsi tasaisemman pelirytmin helpottavan pelituntuman ylläpitämistä, mutta korosti, että pelisuoritus on aina itsestä kiinni riippumatta pelattujen otteluiden määrästä.

– Totta kai mitä enemmän pelaa sitä helpompi on aina pitää rytmiä yllä, mutta se on mielestäni tekosyy, jos menee sen taakse ettei ole saanut peliaikaa eikä ole tuntumaa. Itse en ainakaan halua sen taakse piiloutua. Aina pitää löytää ne keinot olla parhaimmillaan, kun saa mahdollisuuden pelata. Kun jätkät tekevät töitä edessä, niin silloin pitää myös auttaa heitä.

Samalla Bäckström jakoi myös tunnustusta selkeästi enemmän vastuuta Tapparan maalilla kauden aikana saaneelle aisaparilleen Christian Heljangolle.

– "Chrisu" on pelannut loistavan kauden ja ansainnut ne pelaamansa ottelut. Hänen ansiostaan olemme periaatteessa tällä runkosarjasijoituksella millä olemme.

Lähes kaiken urallaan nähnyt Bäckström kertoi yhteistyön Heljangon kanssa toimivan muutenkin saumattomasti, vaikka miehillä on ikäeroa lähes 20 vuotta.

"MAALIVAHDIT OVAT AINA VÄHÄN NIIN KUIN JOUKKUE JOUKKUEEN SISÄLLÄ"

– Vaikka kyse on joukkuelajista, niin maalivahdit ovat aina vähän niin kuin joukkue joukkueen sisällä. Yritämme auttaa toisiamme, sillä maalivahdit tietävät pikkupojasta lähtien, että vain yksi pelaa kerrallaan ja sille ei voi mitään. Se on aina hienoa, kun joukkueessa on toinen maalivahti, joka pystyy auttamaan sinua ja on nähnyt niitä samoja tilanteita.

– Peli näyttää kuitenkin aina niin erilaiselta ristikon takaa, kuin miltä se näyttää kentältä tai vaihtoaitiosta katsottuna. Jokaiselle maalivahdille on tärkeää, että on se tuki siinä olemassa ja pystyy keskustelemaan tilanteista.

Syksyllä Tapparan selkeä ykkösvahti vaikutti olevan Heljanko, mutta Bäckströmin varmat otteet pudotuspelien alla ovat keikauttaneet tilanteen toisenlaiseksi. Päävalmentaja Jukka Rautakorven mukaan joukkueella on kaksi hyvää maalivahtia.

– Meillä on tandemi, meillä ei ole back-uppeja. Vähän vaihdellaan koko ajan veskareita. Meillä on kaksi hyvää maalivahtia ja niillä mennään. Molemmat ovat kasvaneet ja toinen auttaa toista. Toinen on vähän nuorempi ja toinen vähän vanhempi. Tandemina mennään, Rautakorpi totesi.

"Hienoa päästä tavoittelemaan Suomen mestaruutta"

Kuluvana keväänä 41-vuotiaalla Bäckströmillä on kenties uransa viimeinen mahdollisuus päästä tavoittelemaan Suomen mestaruutta. Konkari odottaakin tulevia pudotuspelikoitoksia innolla.

– Totta kai on hienoa päästä vielä tavoittelemaan Suomen mestaruutta, kun tässä ovat muutamat viime vuodet olleet vähän erilaisia. Olen oppinut arvostamaan enemmän pieniä asioita ja ymmärtänyt miten paljon töitä pitää tehdä. Mitään ei voi ottaa itsestäänselvyytenä.

"JÄÄKIEKOSSA VOIT OLLA FYYSISESTI AIKUINEN, MUTTA HENKISESTI LAPSI"

Tapparan pukukopissa pelaajien ikähaitari on 18–41. Bäckströmin mukaan suurista ikäeroista ei ole kuitenkaan haittaa, vaan kokemattomammat pelaajat pitävät konkaritkin nuorina.

– Jääkiekko on siitä hieno laji, että kun kävelee tuonne koppiin, niin siellä olemme kaikki samanikäisiä. Jääkiekossa voit olla fyysisesti aikuinen, mutta henkisesti lapsi. Jätkät pitää nuorena ja sitten kun pelit loppuu, niin sitä tulee kaipaamaan.

Bäckströmin puheista ja olemuksesta huokuu maine tunnollisena harjoittelijana, mutta myös puhdas rakkaus itse peliä eli jääkiekkoa kohtaan. Pitkälti näistä syistä mies onkin edelleen huipputasolla yhdessä maailman kilpailluimmista lajeista.

– Totta kai harjoittelu on erilaista ja se vaatii paljon enemmän tunteja kuin 20 vuotta sitten. Se on jotakin mitä on tässä matkan varrella oppinut ja se on vain fakta. Se on silti sen arvoista, sillä tämä jääkiekko on kuitenkin niin hieno laji. Joku päivä se kuitenkin loppuu eikä pysty enää ammattilaisena pelaamaan, joten kyllä tästä kannattaa ottaa ilo irti joka päivä, Bäckström tunnelmoi.

Niin, entäs tulevaisuus? Siihen kaiken nähnyt ja kokenut Bäckström ei halunnut ottaa kantaa.

– Tämä kausi on kesken ja pyrin vaan ottamaan kaiken irti, nauttimaan ja auttamaan joukkuetta. Katsotaan tulevaisuus sitten. Toki tässä on jo ikää ja elämässä paljon muutakin kuin jääkiekko, mutta jääkiekko on ja tulee aina olemaan erittäin rakas laji, jonka parissa haluaisin aina olla. Tällä hetkellä elän kuitenkin päivä kerrallaan. Tiedän, että se on klisee, mutta niin se vain on.

» Lähetä palautetta toimitukselle