Liiga-joukkueiden toimistoissa on riittänyt kiirettä vertauskuvainnollisen faksin laulaessa urheilutoimenjohtajien konttoreissa. Kiirettä on pitänyt myös SaiPan urheilutoimenjohtaja Antti Tuomenoksalla, jonka vastuulla on ollut kasata kilpailukykyinen joukkue lappeenrantalaisen jääkiekkoilun ystävien riemuksi. Tuomenoksa kertoi Jatkoajalle joukkueen rakentamisesta ja kuulumisista kauden alla.
Uutta suuntaa etsimässä − pohjoisamerikkalaiset pelaajat loistavat poissaolollaan
SaiPa panosti aiempaa enemmän viime kauteen, jonka aikana juhlittiin organisaation 70-vuotista taipaletta jääkiekon saralla. Juhlakaudeksi joukkue oli rakennettu SaiPalle erityisen nimekkäistä pelaajista, joista monen sopimus Saimaan rannoilla päättyi ensimmäisen kierroksen pudotuspelitappioon Ilvestä vastaan. Poistuneiden pelaajien joukossa olivat muun muassa Ahti Oksanen, Cody Kunyk, Topi Nättinen, Tyler Morley, Jonatan Tanus, David Goodwin, Vladimir Denisov, Kalle Maalahti, Brenden Kichton sekä Frans Tuohimaa. Nimilista koostuu pitkälti joukkueen edeltävän kauden avainpelaajista.
Tulevaa kautta varten on siis jouduttu paiskimaan hommia huomattavan paljon, kun nimekäs pelaajakatras siirtyi harjoittamaan ammattiaan uusiin osoitteisiin. Tämän myöntää myös Tuomenoksa, vaikkakaan hän ei epäile joukkueensa iskukykyä.
− Vaihtuvuus on ollut jonkinlainen. Kesä on treenattu, ja koko joukkue on sitten vasta heinäkuun lopussa ollut yhdessä. Onhan siinä ollut tekemistä, mutta tekemisen laatu on ollut erittäin hyvää. Kovaa joukkue painaa hommia, mitä itse olen seurannut. Ihan tyytyväinen olen ollut tekemiseen tällä hetkellä, sanoo Tuomenoksa.
Haaste on tuonut mukanaan myös uusia tuulia joukkueen kasaamisessa. SaiPalla on komea lista Liigan männävuosien huippupelaajista: Cody Kunyk, Tyler Morley, Brett Carson, David McIntyre, Chad Rau, Sam Lofquist, Brian Salcido ja Dave Spina. Nämä pelaajat kantoivat omalla panoksellaan myös suurta vastuuta SaiPan tuloskunnosta. Kaikkia yhdistää luonnollisesti myös pohjoisamerikkalaisuus. Täksi kaudeksi SaiPaan ei ole liittynyt yksikään pelaaja Atlantin valtameren länsipuolelta. Tuomenoksa myöntääkin, että pelaajatarkkailun suunta on muuttunut jonkin verran aiemmasta.
Kartoitimme eurooppalaisia pelaajia vähän tarkemmin kuin aikaisemmin.
− Kartoitimme eurooppalaisia pelaajia vähän tarkemmin kuin aikaisemmin. Ne tietävät eurooppalaista kulttuuria vähän paremmin ja ovat pelanneet eurooppalaisia pääsarjoja ennenkin. Enkä tarkoita sitä, etteikö SaiPassa voisi tällä kaudella tai tulevaisuudessa pelata pohjoisamerikkalaisia pelaajia. Mitään sellaista linjanvetoa ei ole missään nimessä tehty. Parhaita meidän saatavilla olevia pyritään saamaan, ja päädyttiin noihin pelaajiin. Sattumaa on myös siinä, ettei joukkueessa ole yhtään pohjoisamerikkalaista pelaajaa tällä hetkellä.
− Meillä on ollut noita pohjoisamerikkalaisia jonkin verran, mutta tietysti olemme etsineet eurooppalaisia, suomalaisia ja pohjoisamerikkalaisia pelaajia. Ei me suljeta ketään pelaajaa pois sen perusteella, että mikä vaakuna on passin kannessa.
Liiga-joukkueissa pelaa alkavalla kaudella useampi tšekkiläinen ja slovakialainen kiekkoilija kuin moneen vuoteen. SaiPassakin kantaa vastuuta merkittävissä rooleissa slovakialaiset Tomáš Záborský sekä uutena pelaajan puolustuksen johtohahmoksi hankittu Mario Grman. Liian pitkälle meneviä johtopäätöksiä yhden kauden Liiga-pelaajistosta ei pidä tehdä, mutta vaikuttaisi siltä, että vanhat kiekkomaat ovat hiljalleen nostamassa profiiliaan Suomessa.
He kokevat, että Liiga on hyvä ponnahduslauta.
− Tšekeille ja slovakeille Liiga on mielenkiintoinen ponnahduslauta. He kokevat, että Liiga on urheilullinen sarja ja että täällä pelaamalla pääsee eteenpäin urallaan. Ja on aika paljon nuoria pelaajia, joilla on varmasti NHL tavoitteena. Ja kyllähän se kertoo jotain suomalaisen valmennuksen tasosta, että valmentajat pystyvät kehittämään pelaajia kohti heidän henkilökohtaisia kovia tavoitteita.
Keihäänkärki tutuista Liiga-tähdistä − SaiPa panostaa konkareihin
Pohjoisamerikkalaisten pelaajien puuttumisen lisäksi joukkueen kokoonpanossa pistää silmään se, että kärkipelaajat ovat Liiga-konkareita ja siten tietyllä tapaa varmempia rekrytointeja kuin Euroopan sarjoista naaratut Suomessa tuntemattomat pistelingot. Muutos on suuri aiempaan verrattuna, mutta Tuomenoksan mukaan myös sattumalla oli näppinsä pelissä konkareiden liityttyä SaiPaan.
− Kokonaisuus ratkaisi. Olihan siinä myös sattumien summaa, kun Ramstedtilla ja Záborskýlla on yhteistä historiaa IFK:sta. Emme hakeneet tätä parivaljakkoa, mutta kun molemmat olivat neuvotteluissa, niin kyllähän se helpotti meidän työtämme, että heillä oli yhteinen historia. Se, että pelaavatko he yhdessä ja kuinka paljon pelaavat yhdessä, on sitten valmennuksen päätettävissä.
− Molemmilla on yhteistä se, että he ovat pelanneet Suomessa ja muuallakin paljon − ja ovat nähneet paljon. Suomen Liigan he tuntevat läpikotaisin. Kyllähän se oli positiivinen juttu meidän silmissämme. Jos meille tulee kaveri, niin kyllähän uusi sarja on aina uusi sarja vaikka. Siinä on aina pieniä juttuja, joita se pelaaja joutuu kohtaamaan. Tulee uusia pelillisiä juttuja ja ehkä myös harjoituksellisia juttuja. Varmasti meidänkin on helpompi tukeutua heihin, kun heillä on kokemusta Suomesta.
Emme hakeneet tätä parivaljakkoa, mutta kun molemmat olivat neuvotteluissa, niin kyllähän se helpotti meidän työtämme, että heillä oli yhteinen historia.
Moni SaiPan kannattaja muistaa ajan, jolloin näin nimekkäitä pelaajia ei juurikaan näkynyt joukkueen saapuneiden pelaajien listoilla joukkueen kyntäessä Liigan hännillä vuodesta toiseen tavoitellen sinnikkäästi edes viimeistä pudotuspelipaikkaa. Viime vuosina SaiPa on kuitenkin menestynyt siinä määrin, että takana on useampi pudotuspelikevät tällä vuosikymmenellä. Parhaimmillaan joukkue on selvinnyt välieriin asti. Vaikuttaisi siis, että joukkue on hiljalleen kohentanut tekemistään niin konttorilla kuin kaukalossakin.
− Näen tuon jutun vähän pitempänä juoksuna. Tässä kun olen itsekin ollut mukana muutaman vuoden, niin varmasti ollaan pystytty jonkin verran Liigan sisällä nostamaan statusta, mutta kuitenkin meillä on vähän asemaa pönkitettävänä siinä ja olemme pyrkineet tekemään pitkäjänteistä työtä sen eteen. Mielestäni se näkyy pelaajien silmissä, mutta sitä asiaa pitäisi tietysti kysyä pelaajilta.
Nuorissa on tulevaisuus − riittääkö SaiPan kilpailukyky kasvattajana?
SaiPan yksi kehittymisen kohteista organisaationa on oman junioripolun tehostaminen. Joukkueen rakentamista auttaisi merkittävästi, mikäli A-nuorten joukkue menestyisi pystyisi tarjoamaan uskottavan polun kohti Liigan kirkkaita valoja ja ehkä myös kohti ulkomaiden rahakkaampia sarjoja.
Pelaajapolun vahvistamiseksi organisaatio palkkasi nuorten valmentajaksi nimekkään entisen pelaajan Kari Martikaisen, jonka vastuulla on auttaa nuoria pelaajia kehittymään uudelle tasolle.
Panostuksen hedelmät korjataan vasta myöhemmin, mutta jo tulevalla kaudella on mahdollista nähdä SaiPan junioripolusta nousseita pelaajia edustusjoukkueen riveissä. Erityisesti Nashville Predatorsin sopimuksen alaisena SaiPassa pelaava maalivahti Niclas Westerholm on suuren mahdollisuuden äärellä päästessään aloittamaan kauden joukkueensa ykkösmaalivahtina.
− Totta kai Westerholmilla on hieno tarina tähän mennessä. Hän tuli meille aikoinaan koeajalle, ja nyt ollaan sitten asettelemassa isoa vastuuta Liiga-ympyröihin.
Toisena esimerkkinä joukkueen kasvatustyöstä toimii Matias Mäntykivi, joka varattiin kesän NHL-varaustilaisuuden sijalla 185 Boston Bruinsiin. Toisin kuin Westerholmilla, Mäntykivi joutuu vielä odottamaan kärsivällisesti paikkaansa edustusjoukkueen tulosyksikössä.
− Mäntykivi on vasta aloittelemassa Liiga-uraa ja paljon saa poika vielä polkea, ennen kuin pystyy Liigassa pärjäämään. Hänen kanssaan tehdään tietysti paljon työtä. Hän lähtee tällä viikolla alle 20-vuotiaiden maajoukkueen reissuun ja lähtee meidän joukkueemme mukana sitten omaan reissuun. Katsotaan sitten sen jälkeen missä mennään. Jos puhutaan Mäntykivestä, niin pääasia on, että hän pystyy treenaamaan laadukkaasti. Katsotaan sitten, mikä se pelipaikka on.
SE, ETTÄ JOKU LÄHTEE MEILTÄ TAI TULEE MEILLE, EI TARKOITA, ETTÄ HE OLISIVAT AIEMPAA PAREMPIA PELAAJIA.
Vaikka SaiPan junioripolku onkin tuottanut onnistumisia, viime vuosina on koettu myös pettymyksiä. Esimerkiksi nuorisomaajoukkueissa esiintyneet lappeenrantalaiset veljekset Ville ja Mikko Petman siirtyivät Raumalle hakemaan lisänostetta urilleen.
Tällaisille lahjakkuuksille olisi ollut varmasti käyttöä myös SaiPassa. Tuomenoksa kuvailee nuorilta pelaajilta vaadittavia uravalintoja haastaviksi ja monimutkaisiksi kysymyksiksi, joihin on vaikea löytää selkeää ja yksiselitteistä vastausta.
− Toivoisi, että näitä mäntykiviä ponnahtaisi sieltä enemmän. Se tuntuu olevan vähän nykypäivää, että on helpompi siirtyä Suomen sisälläkin.
− Se, että joku lähtee meiltä tai tulee meille, ei tarkoita, että he olisivat aiempaa parempia pelaajia. Sama työ on tehtävä joka paikassa ja samalla tavalla on raivattava se paikka itselleen joko A-junnuista tai edustusjoukkueesta. Paikkakuntaa vaihtamalla se perusjuttu ei siitä muutu. Harjoittelun on oltava samantyyppistä, ja siinä on omat haasteensa varsinkin, kun nuori kaveri lähtee.
− Tällä hetkellä puhutaan jopa 14- ja 15-vuotiaista kavereista, jotka haluavat katsoa jotain muuta − tai heidän vanhempansa tai agenttinsa haluavat katsoa. Ei se riskitöntä toimintaa ole, mutta joillekin se sopii paremmin ja joillekin se on sitten vähemmän sopivaa. Jälkiviisaus on aina helppoa näissä jutuissa.
Kilpailu Liigassa kovenee − SaiPaltakin vaaditaan jatkuvaa kehittymistä
Uusi Liiga-kausi alkaa syyskuussa tilanteessa, jossa moni keskikasti joukkue on vahvistunut entisestään ja moni viime kaudella häntäpäässä viihtynyt joukkue nostaa todennäköisesti suoritustasoaan. Suomeksi sanottuna Liiga on alkavalla kaudella jälleen hieman aiempaa tasaisempi sarja, jossa kilpaillaan vimmatusti sekä paikasta kuuden parhaan joukossa että paikasta kymmenen parhaan joukossa.
− Vaihtuvuus (joukkueiden kokoonpanoissa) tuntuu olevan aika suurta tällä hetkellä. Monia nuoria pelaajia on lähtenyt Pohjois-Amerikkaan. Ei tässä kuitenkaan kannata vielä tehdä liian pitkälle meneviä johtopäätöksiä siitä, että kuka on onnistunut ja kuka on epäonnistunut tai että millaista peliä kukin tulee pelaamaan. Nyt on kuitenkin vielä niin sanottu valmistava jakso käynnissä. Syyskuussa alkaa Liiga, niin sitten alkaa hiljalleen hahmottaa. Mutta mielenkiintoisia ryhmiä on varmasti meillä vastassa.
Tuomenoksa vakuuttaa luonnollisesti oman työnantajansa olevan tälläkin kaudella kilpailukykyinen joukkue. Tavoitteena on kuitenkin petrata edeltävän kauden lievästä pettymyksestä.
− Minulla on totta kai kova luotto SaiPaan, mutta kyllähän viime kauteen verrattuna lähtökohta pitää olla pyrkiä parempaan yhtenä joukkueena ja kehittyä yksilöinä. Tällä hetkellä ollaan aikataulussa, ei siinä sen kummempaa.
Joukkue on urheilutoimenjohtajan mukaan valmis uuden kauden haasteisiin, eikä välittömiä tarpeita uusille pelaajille ole tällä hetkellä. Kuten yleensä, myös nyt jätetään takaovi uusille hankinnoille, mikäli pelit eivät luista toivotulla tavalla.
− Meillä on totta kai koko ajan silmät auki. Meillä on tuossa reilut viisi ketjua hyviä kavereita ja yhdeksän pakkia, joten ei joukkueella ei ole hätää siinä, mutta me olemme silmät auki. Jos joku sopiva pelaaja tulee tarjolle, niin katsotaan tilanne, mutta tällä hetkellä ei ole akuutti tilanne. Meillä on tällä hetkellä pelaajia tarpeeksi ja joukkueessa on kilpailutilanne.
