Elokuussa TUTO Hockey ja sen valmentaja Ismo Lehkonen asettivat maltilliset tavoitteet: Mestaruudesta ei meluttu entiseen tapaan, mutta kärkikahinoihin oli yllettävä.
Joukkue ylsikin hienosti tavoitteeseensa ja pokasi runkosarjan voiton vakuuttavan kevätkauden kirin jälkeen. Kokonaisuutta katseltaessa TUTO hallitsi runkosarjaa pientä, kenties uudenvuoden juhlallisuuksien aiheuttamaa, notkahdusta lukuun ottamatta.
Pudotuspeleissä joukkue ei viimevuotiseen tapaansa pystynyt enää nostamaan tasoaan kannattajien toivomalla tavalla. Joukkue pyristeli tiensä hankalasta K-Vantaa-puolivälierästä jatkoon. Jukureiden joukkuehengen viriäminen oli kuitenkin turkulaisille liikaa ja TUTO joutui lopulta tyytymään jo toistamiseen pronssimitaliin.
Hienoa sarjasijoitusta parempi saavutus oli useiden nuorten lahjakkuuksien esiinmarssi kauden aikana. Vaikka Anrei Hakulisen, Aleksi Rutasen, Mikko Lehtosen, Nico Maneliuksen ja Tony Vidgrenin kaltaiset nuoret kiekkoilijalupaukset suuntaavat tämän kauden jälkeen kokeilemaan siipiään liigajäillä, on TUTOlla toivoa jatkuvuudesta ja näyttöjä lahjakkaiden kiekkoilijoiden kehittäjänä.
Sanotaan, että vahvassa joukkueessa ei ole yksilöitä. Jatkoaika on kuitenkin ottanut kontolleen hankalan tehtävän ja ruotii "täl puol jokke" kiekkobuumin synnyttäneen joukkueen pelaajat yksi kerrallaan läpi.
Maalivahdit
#19 Tommi Virtanen
31/46, 1,94 pm/o, 93,49 %
(6/13, 3,33 pm/o, 86,58 %)
Mestiksen maalivahtien parhaimmistoon kuuluva Virtanen pelasi jälleen kerran huikean kauden. Pienikokoinen ja liikkeissään vikkelä veskari pelasi runkosarjassa mainiosti, mutta pudotuspeleissä Kimmo Meriläinen ajoi ohi. Nuoren veskarin tulevaisuus on vielä auki, mutta yhteisen taipaleen jatkuminen TUTOn kanssa ei olisi yllätys.
#35 Kimmo Meriläinen
26/56, 2,12 pm/o, 91,46 %
(7/13, 2,14 pm/o, 91,62 %)
Tällä kaudella vastuuta sai myös TUTOn kakkosveskari, sillä Meriläinen pääsi pelaamaan melkein puolet runkosarjan peleistä. Todellinen näytönpaikka aukesi kuitenkin välierissä, kun hän nousi Tommi Virtasen ohi TUTOn ykkösmaalivahdiksi ja oli tärkeä osa joukkuetta läpi Jukurit-sarjan ja pronssipelissä.
Puolustajat
#2 Ryan Ruikka
42. 1+15=16, +10, 20 min
(8. 1+3=4, -1, 6 min)
26-vuotias Ruikka saapui vahvistamaan TUTOa viime kesänä. Pirteä ja nopea peruspakki pelasi Turussa suhteellisen hyvän kauden, vaikka odotukset saattoivatkin olla korkeammalla. Yhteensä kaksi maalia naputtaneella jenkkillä osa kaudesta meni tosin ikävästi sairastuvan puolella ja yhteensä TUTO-nutussa tuli pelattua 42 ottelua. Ahnaasti kiekon perässä luistellutta Ruikkaa voidaan pitää kiekollisena pakkina, onhan siitä todisteena runkosarjassa poimitut 15 syöttöpistettä.
#3 Tony Vidgren
53. 2+17=19, +10, 16 min
(13. 2+1=3, +7, 10 min)
Isokokoinen Vidgren pelasi tällä kaudella isossa roolissa ja hyvin pelasikin: hän keräsi näyttävät tehopisteet ja suoriutui tehtävästään kärkiketjujen pääsääntöisenä pakkina hyvin. Pientä parantamisen varaa Vidgrenillä on etenkin kiekollisen varmuuden kanssa, sillä ennen pudotuspelejä nuorelta pakilta tuntui puuttuvan varma ote pelivälineeseen ja usein kiekkoa vain huidottiin sinne tänne.
#5 Nico Manelius
34. 11+6=17, +16, 10 min
(-)
Varakapteenina toimineelle Maneliukselle tämä kausi ei ollut paras mahdollinen, sillä pakki joutui olemaan peräti puolet kaudesta sivussa joulukuun alussa tapahtuneen ikävän loukkaantumisen vuoksi. 11 maalia ennen loukkaantumista osoittavat kuitenkin sen, miten tärkeä osa joukkuetta tämä Vidgreninkin kanssa samassa ketjussa kiekkoillut pakki oli. Tulevalla kaudella Manelius nähdäänkin Liiga-kiekon parissa, sillä pakki solmi ensi kautta koskevan sopimuksen Lahden Pelicansin kanssa.
#14 Olli-Pekka Heinimäki
35. 2+6=8, +1, 12 min
(13. 2+2=4, -2, 2 min)
Toinen kausi TUTO-nutussa toi nuorelle Heinimäelle enemmän vastuuta ja uuden pelipaikan. Viime kaudella hyökkääjänä kiekkoillut nuorukainen olikin tällä kaudella pakin paikalla ja suoriutui uudesta aluevaltauksesta mallikkaasti. Tästä todisteena ovat kaksi maalia ja kuusi syöttöpistettä.
#21 Lauri Kärmeniemi
12. 0+2=2, +7, 4 min
(13. 1+8=9, +9, 4 min)
HPK:n ja SaPKon kautta takaisin TUTOon tullut Kärmeniemi oli turkulaisille tuttu ja turvallinen vahvistus. Tammikuun lopulta aina pudotuspeleihin asti kokoonpanoon mahtunut puolustaja oli tulessa etenkin kevään tärkeimmissä peleissä. Playoffien piristämänä Kärmeniemi toimitti kiekkoa ahkerasti maalille ja syöttöpisteitä pakille kertyikin peräti kahdeksan.
#33 Miika Franssila
23. 4+4=8, +7, 26 min
(11. 1+2=3, -3, 8 min)
HPK:n leiristä kesken kauden Turkuun muuttanut Franssila on pienikokoinen, mutta nopea liikkeissään. Franssilan käsissä kiekko pysyy hyvin hallussa ja pakki pääsikin kauden aikana peräti viisi kertaa maalin makuun.
#46 Mikko Lehtonen
46. 5+13=18, +22, 14 min
(12. 1+7=8, 0, 20 min)
Nuoren puolustajan kausi hipoi täydellisyyttä, sillä Lehtonen otti TUTOssa ison roolin ja voitti vuoden vaihteessa vielä nuorten MM-kultaakin. TPS:n lainapelaajaa, mutta TUTOssa koko kauden pelannutta puolustajaa odottaa varmasti tulevaisuudessa isommat ympyrät, sillä tämän kauden otteet osoittivat, että tälle puolustajalle voi antaa isoakin roolia.
#55 Oskari Hämäläinen
29. 1+2=3, -3, 14 min
(2. 0+0=0, -1, 4 min)
TUTOn kasvatti palasi täksi kaudeksi tuttuun nuttuun, kun tie Rauman ja Joensuun kautta toi lopulta takaisin Kupittaalle. Pakki sai vaihtelevasti vastuuta ja välillä hän löysi itsensä myös A-junioreiden puolelta.
#77 Matias Kuusisto
17. 1+2=3, -2, 4 min
(-)
Järkälepakin kausi jäi melko vajaaksi, sillä hän kärsi pitkin kautta loukkantumisista. Ässät-kasvatti pelasikin lopulta vain 17 ottelua TUTOn paidassa.
TUTOn puolustuksessa kävi tällä kaudella myös Aleksi Hiden, Mikko Jortikka, Roni Viirlas, Janne Pälve ja Patrik Parkkonen.
Hyökkääjät
#4 Henri Ruotsalainen
29. 1+3=4, -2, 2 min
(9. 1+1=2, -1, 0 min)
Ruotsalainen pelasi aina kaukaloon päästessään mukiin menevästi. Jokerit-kasvatti nähtiin vielä tällä kaudella pääosin loukkaantumisten paikkaajana tai jarrukentissä. Ensi kaudella mahdollisuus ottaa suurempaa roolia, rahkeiden pitäisi kyllä riittää.
#8 Tuukka Pulliainen
46, 16+36=52, +24, 46 min
(13, 2+13=15, +5, 8min)
Pulliaisen ajoittain flegmaattiselta vaikuttava pelityyli oli jälleen hämäystä. Keskushyökkääjä on oiva esimerkki kummassakin päädyssä pärjäävästä pelinrakentajasta, joka tarjoilee laitureilleen huippusyöttöjä joka vaihdossa ja kykenee itsekin ratkaisuihin.
#11 Ville-Vesa Vainiola
47, 20+19=39, +17, 14 min
(13, 4+6=10, +1, 10 min)
Vainiola oli viime kaudella TUTOn kantava voima. Tämä kausi ei ollut ykköskentällisen keskushyökkääjältä millään tavalla huono, mutta kannattajien näkökulmasta pettymys siltikin. Vainiolalta odotettiin ehkä liikoja, eikä hyökkääjä aivan kyennyt vastaamaan kasvaneisiin odotuksiin.
#12 Mikael Salmivirta
44, 2+8=10, -2, 16 min
(12, 1+1=2, -3, 4 min)
Salmivirta pelasi ensimmäiset hyvät ottelunsa vasta pudotuspeleissä. Hänen odotettiin kauden alussa jopa haastavan Pulliaista ja Vainiolaa ylempien kentällisten keskushyökkääjän paikasta, mutta nuorukaisen fysiikka ja tilanteisiin hakeutuminen ei ole vielä Mestiksen kärkijoukkueessa pelaamisen vaatimalla tasolla.
#13 Marco Tuokko
8, 0+0=0, 0, 16 min
(9, 1+0=0, 0, 24 min)
TPS-legenda saapui Aurajoen toiselle puolelle hurjan mediamyllyn saattelemana. Moni odotti Tuokon tuovan TUTOon kypsyyttä ja voittamisen kulttuuria. Tämä ehkä toteutuikin osin, mutta välierissä puhumalla hankittu turha ulosajo jätti ikävän leiman muuten ammattitaitoisen veteraanikiekkoilijan muutenkin rikkonaiselle kaudelle.
#18 Jani-Petteri Helenius
6, 0+3=3, +2, 6 min
(12, 0+0=0, -3, 6 min)
Vielä kevätkaudella uutiset Suomi-sarja-jumbo Raahe-Kiekosta saapuvasta hyökkääjästä aiheutti Turussa lähinnä päiden pyörittelyä. Helenius oli kuitenkin lopulta Pulliasen kanssa joukkueen paras kahden suunnan keskushyökkääjä. Ulottuvan hyökkääjän aloitustilasto olisi myös näkemisen arvoinen, sillä toimituksen muistiin ei ole jäänyt montaa Heleniuksen häviämää aloitusta.
#23 Anrei Hakulinen
54, 17+32=49, +15, 24 min
(13, 11+5=16, +7, 12 min)
Hakulista oltiin viemässä jo syksyllä Liigaan hevosmiesten tietotoimiston toimesta. Nuori pelaaja puhkesikin siinä määrin kukkaan, että hänen kohdallaan voidaan puhua lunastetusta lupauksesta. Vahva kausi, jonka myötä sopimus Pelicansiin sinetöityi ansaitusti. Mestiksen kannalta harmi, sillä sarja kaipasi juuri Hakulisen kaltaisia nousevia ja etenkin erottautuvia hahmoja.
#27 Aleksi Rutanen
54, 16+13=29, +15, 35 min
(13, 4+4=8, +3, 4 min)
Mennyt kausi oli varmasti kaksijakoinen Rutaselle itselleen. Pääkaupunkiseudulta ponnistava lupaus jäi viime metreillä ulos mestaruuteen asti yltäneestä nuorten maajoukkueesta. Toisaalta hän löi kertaheitolla itsensä läpi aikuisten peleissä. Rutasen paikka TUTOn ykköskentällisen laidalla ei ehkä ollut vielä sopivin mahdollinen, mutta mikäli liukasjalkainen hyökkääjä saa tosissaan kokeilla siipiään Bluesissa ensi kaudella, voi hänestä muotoutua Liigan vakiokasvo.
#29 Juuso Honka
22, 5+8=13, +5, 4 min
(3, 0+0=0, 0, 2 min)
Ulottuva hyökkääjä, jonka kauden loukkaantumiset pilasivat. Vastoinkäymiset toivat arkuutta peliin, mikä näkyi kevään otteluissa.
#41 Antti Pusa
22, 3+10=13, 0, 26 min
(-)
Kotikulmilleen palannut Pusa on edelleen vikkelä kuin jänis ja pyörii välillä kiekon kanssa kuin väkkärä. Alkukautta leimasi huono onni. Juuri kun ketsuppipurkki aukesi, joutui loppukaudeksi sairastuvalle.
#42 Antti Virtanen
52, 15+32=47, +28, 16 min
(13, 2+13=15, +2, 0 min)
Antti Virtasen kausi oli henkilökohtaisella tasolla loistava. Virtasen kentällinen ei taas noussut odotetulle tasolle missään vaiheessa. TUTO-kapteenilla on jo sopimus ensi kaudeksi ja Ismo Lehkonen voi ilman paineita luottaa myös jatkossa turkulaisikonin tekemiseen.
#56 Anton Kokkonen
50, 9+5=14, +2, 24 min
(13, 2+2=4, 0, 2 min)
TUTOssa oli kauden aikana niin monia nuoria onnistujia, että Kokkosen tähän asti paras kausi jäi harmittavan vähälle huomiolle. Kokkonen on todella monipuolinen pelaaja, joka venyy lähes rooliin kuin rooliin. Mikäli Kokkonen jatkaa ensi kaudella kasvattajaseurassaan, toivoisi entistä suuremman roolin tulevan kyseeseen.
#61 Atte Sillanpää
13, 1+1=2, 0, 2 min
(1, 0+0=0, -1, 0 min)
Sillanpään veljeksistä vähemmälle peliajalle jäänyt. Luisteluvoima kehittynyt viime kaudesta, mutta kaukaloajan puutteessa jäi näkymättömäksi.
#64 Aleksi Sillanpää
12, 2+2=4, +4, 0 min
(1, 0+0=0, 0, 0 min)
Hoiti hyvin neljännen kerran paikkaajan tehtäviä. Ottanut askelen kohti kiekollisen hyökkääjän roolia. Aiemmin huomattavasti rouhivampi pelityyli.
#65 Juha-Matti Rautajoki
41, 4+8=12, +3, 102 min
(8, 0+0=0, -2, 29 min)
Viime kaudella Rautajoki oli oikea pistenikkari Suomi-sarjan puolella. Täksi kaudeksi rooli muuttui sarjan tason koventuessa. Syksyllä "Iron Riverin" peli kulki, kun hänen kentällisensä sai paljon peliaikaa ja vastuuta. Keväällä Rautajoki kentällisineen ei saanut enää kumpaakaan näistä ja samalla miehen pelin taso laski dramaattisesti. Tahran hyökkääjäkolossin tilastoihin jättää K-Vantaa sarjassa tapahtunut "spontaani" tappelu alkuvihellyksen jälkeen.
#81 Niko Palonen
48, 5+8=13, -6, 73 min
(7, 0+1=1, 0, 43 min)
Paloseen sopii suurin osa ketjukaveri Rautajoen huomioista. Hyvä syksy, huonommin sujunut kevät. Palosella olisi mahdollisuuksia huomattavasti nykyistä kiekollisemmaksi hyökkääjäksi.
#82 Aki Keinänen
38, 21+24=45, +15, 32 min
(13, 8+10=18, +6, 8 min)
Mestiksen koviten laukova hyökkääjä mainitsi syksyllä, että pelaaminen ei ole koskaan aiemmin ollut yhtä hauskaa. Tämä näkyi myös kaukalossa. Keinänen muodosti Hakulisen ja Pulliaisen kera Mestiken vaarallisimman hyökkäysvitjan, jota TUTO saa kiittä runkosarjan voitosta. Pudotuspeleissä yhden ketjun tehoilla ei kuitenkaan useimmin pärjää, vaikka Keinänen paransikin sarjan pudotuspelien tehopiste-ennätystä.
Yllä lueteltujen pelaajien lisäksi TUTOn hyökkäyksessä viilettivät kauden aikana Eetu Koski, Paulus Rundgren, Juha Virtanen ja Samu Pitkänen.