On sanomattakin selvää, että TUTOn ja Jukureiden välinen sarja tulee olemaan tiukka. Loistavaa kiekkoviihdettä on tarjolla niin Turussa kuin Mikkelissäkin. Seitsemänteen peliin puolivälierät venyttänyt Jukurit saapuu maanantai-iltana Turkuun sarjan avausotteluun.
Tulevia otteluita pysähtyivät pohtimaan TUTO-toimituksen Milla Sundell ja Jukurit-toimituksesta Tero Liikanen.
Milla Sundell: Kun tutkii TUTOn ja Jukureiden kohtaamisia runkosarjassa, voi todeta, että tiukkaa on ollut. Kaikki ottelut ovat menneet turkulaisten nimiin, mutta eivät todellakaan helpolla. Ainoastaan viimeinen kohtaaminen Mikkelissä päättyi 1−4, ja se oli ainoa peli, jossa TUTO onnistui voittamaan enemmänkin kuin yhdellä maalilla. Muistan Jukurit viime kaudelta tiukkana vastuksena, mutta tällä kaudella TUTO on vetänyt pidemmän korren. Pelottavatko turkulaiset Mikkelissä?
Tero Liikanen: TUTO oli kauden viimeisessä Mikkelin pelissä pelillisesti aivan ylivoimainen, mutta muissa kohtaamisissa Jukurit pystyi kyllä haastamaan. Mikkeliläiset olivat jopa lähellä voittoa yhdessä kotiottelussaan, mutta hävisivät lopulta viime hetken tasoituksen vuoksi voittolaukauksissa.
Joukkueen nykykunto onkin sitten huomattavasti parantunut siitä, mitä se oli esimerkiksi tuossa viimeisessä TUTO-pelissä. Sportia vastaan 3−1-tappioasemasta voittoon nouseminen on kova juttu, ja varsinkin näissä viimeisessä kolmessa pelissä joukkue kasvoi henkisesti todella paljon, eikä edes tappioasemaan joutuminen lannistanut, mikä puolestaan oli suuri ongelma etenkin runkosarjassa. Päävalmentajan vaihdoksen jälkeen peli meni entistä sekaisemmaksi, mikä alkoi selkiytyä vasta runkosarjan viimeisillä kierroksilla. TUTOlla peli puolestaan oli hyvässä kuosissa ja itseluottamusta löytyi. Mikkeliläisillä oli paljon henkisiä lukkoja, ja tämän vuoksi itseluottamus oli kateissa.
Oman vaikeutensa mikkeliläisten pelaamiseen tuo pitkän ottelusarjan tuoma lisärasitus, kun taas TUTO pääsee ottelusarjaan hyvin levänneenä. Tosin Jukurit joutui myös matkustamaan edellisessä sarjassa hyvin tiuhaan tahtiin, eikä se joukkueeseen suuremmin vaikuttanut ja lisäksi joukkueen pelituntuma on turkulaisia parempi, joten pitempi sarja ei välttämättä ollut huono juttu. Kuinka suurena näet tämän rasitusedun vaikutuksen ottelusarjaan?
Sundell: Turkulaiset ovat saaneet ennen tätä ottelusarjaa pitkän ja ansaitun tauon, mutta ei se pelkäksi lomailuksi ole mennyt. Uskon, että Kupittaan jäähallin uumenissa ollaan hiottu taukoamatta uusia taktiikoita ja varauduttu kaikkeen. Voi olla, että maanantai-iltana Jukureilla vielä painaa jaloissa lauantain peli, mutta kuten sanoit, ei se matkustelu Sport-sarjassakaan paljoa mikkeliläisiä haitannut. Eiköhän playoff-henki ole sielläkin leirissä sen verran korkealla, ettei muutama pidempi bussimatka tunnelmaa latista.
TUTO voitti runkosarjan, ja tämä oli kuulemma yksi kauden tavoitteista. Seuraava tavoite on luonnollisesti Mestiksen mestaruus, jonka tavoittelu on näkynyt turkulaisten peliotteista jo läpi runkosarjan. Mitä luulet, toiko Sportin pudottaminen viime kauden mestarille takaisin ne menestyspaineet, jotka sen ylle ennen kauden alkua laskettiin?
Liikanen: En jotenkin usko siihen, että viime kauden mestaruus toisi Jukureille ainakaan paineita tähän kevääseen, sillä Jukurithan lähtevät kuitenkin tähän(kin) sarjaan altavastaajana. Paineita menestymisestä ei ole, sillä kaikkien vaikeuksien jälkeen jo pelkästään välieriin pääsy on todella hyvä suoritus. Antti Pennanen totesi jo kuudennen Sport-pelin pressitilaisuudessa, että joukkue pääsee paineettomasti pelaamaan seitsemättä peliään Vaasaan, joten siksikin uskon, että joukkue lähtee välieriin myös hyvällä ja rennolla fiiliksellä.
Kuten totesit, TUTO lähtee runkosarjan voittajana tavoittelemaan seuraavaksi mestaruutta, mutta K-Vantaa-sarja ei pelien puolesta ollut mikään läpihuutojuttu, vaikka sarjavoitot menivätkin turkulaisille komeasti 4-1. Mikä teki Vantaasta niinkin tiukan vastustajan?
Sundell: Totta, sarja oli tiukka. Olin seuraamassa yhtä Jokipoikien runkosarjaottelua Joensuussa K-Vantaata vastaan ja sanoin jo silloin, että jos vantaalaiset asettuvat turkulaisia vastaan puolivälierissä, ei heitä missään nimessä saa aliarvioida.
Noh, tuntuu, että sen turkulaiset valitettavasti juuri tekivät. Täysin ei voi kuitenkaan syyttää pelkkää turkulaisten mahdollista asennoitumisongelmaa, sillä olihan K-Vantaa vain yksinkertaisesti taitava ja yhtenäinen joukkue. Vantaalaisten halu näyttää, että runkosarjan sijoituksella ei pudotuspeleissä enää ole mitään merkitystä, koitui TUTOn päänsäryksi. Hurjalla innolla ja rohkeasti TUTOn kimppuun käynyt K-Vantaa oli turkulaisille hyvä opetus siitä, miten pelit käyvät aina vain kovemmiksi ja kovemmiksi.
Mutta sanopa sinä, Mikkelin-kollegani, miten ihmeessä Jukurit onnistui kaatamaan Liigaan valmiin ja Mestiksen kärkijoukkueisiin lukeutuvan Vaasan Sportin?
Liikanen: Ensimmäisessä pelissä Vaasassa Jukurit oli ihan vastaantulija, vaikka tappiolukemat olivatkin niukat. Tähän tosin syynä oli huikeasti läpi sarjan pelannut Oskari Setänen, joka toisessa pelissä piti nollat taulussa ja sarja meni tasan. Kolmannessa ja neljännessä pelissä Jukurit pääsi johtoasemaan, mutta passivoitui, ja Sport ratkaisi molemmat pelit viimesellä kymmenminuuttisella.
Koko sarjan paras peli Jukureiden puolelta oli se viides kohtaaminen, jossa joukkue puolusti erittäin vahvasti viisikkona ja iski vastaiskuilla tarvittavat maalit. Sport ei tämän ottelun jälkeen enään löytänyt aseita, joilla murtaa mikkeliläisviisikko.
Huomionarvoista on myös se, että noissa kolmessa viimesessä pelissä Jukurit löysi rohkeutta hyökätä. Ensimmäiset pelit menivät siinä, että Jukurit puolusti eikä uskaltanut lähteä haastamaan. Syy Sportin kaatumiseen on mielestäni yksinkertaisesti se, että Jukurit jostain vain kaivoi sen toimivan pelitavan viidenteen peliin ja hyydytti Sportin hyökkääjät täysin tiukalla puolustuksella.
Mutta tuo sarja oli ja meni! Miten Turussa nähdään tämä Sportin kaatanut mikkeliläispoppoo?
Sundell: Kovana ja haastavana vastuksena, totta kai. Oikeastaan eihän sieltä helppoa vastusta vastaan olisi tullut muutenkaan, sillä toinen vaihtoehto olisi ollut HCK:n täysin nollille jättänyt Hokki. Jukurit otetaan kuitenkin kaikesta haastavuudestaan huolimatta ilomielin vastaan, sillä mitäpä olisi kiekkokevät ilman tulikuumia kamppailuja.
Se, missä TUTOn täytyy lähteä tekemään parannusta, on ehdottomasti ylivoima. Jo runkosarjan puolella näki, että turkulaisten erikoistilannepelaaminen oli äärimmäisen ailahtelevaista. Turkulaisten alivoima toimii ihan hyvin ja K-Vantaa-sarjassa selvittiin myös parista tiukasta kahden miehen alivoimasta, mutta ylivoimaan täytyy saada joku pysyvyys.
TUTOn ja K-Vantaan toisessa kohtaamisessa TUTO iski neljästä maalistaan kolme ylivoimalla. Kolmannessa pelissä ylivoimaa tuli, mutta minne jäivät ne huikeat maalit? Viimeisessä kohtaamisessa kaksi maalia neljästä syntyi ylivoimalla, mutta ehkä lähinnä tuurin myötä. Tuntuu myös siltä, että kotikaukalossa ylivoima toimii parhaiten, joten Jukureille saattaa olla tarjolla hitonmoista pyöritystä!
Liikanen: Tässä asiassa olemme siis tasoissa. Jukureidenkin ylivoima on kuin tuuliviiri! Ajoittain se toimii aivan hemmetin hyvin ja tilanteita satelee enemmän kuin ehtii ottaa, mutta toisinaan taas joukkueella on suuria vaikeuksia päästä pois edes omalta alueelta. Mielestäni tämän täytyy muuttua, jos finaalipaikka kiinnostaa.
Alivoima on ollut mikkeliläisillä melko hyvää kuten TUTOllakin, ja se on muuttunut koko ajan kauden edetessä aina vain aktiivisemmaksi. Enää vastustajaa ei päästetä niin vapaasti laukomaan.
Hei, pudotuspeleihinhän kuuluu yleensä fyysisyys ja sitä on ainakin TUTOn puolelta löytynyt. Tunteet kuumenevat ja tanssiin lähdetään herkemmin. Täältä Mikkelistä löytyy kyllä haastajia! Jos Patrik Lostedt pääsee näissä peleissä irti, on hän sellainen räpättäjä ja jaloille naputtelija ettei paremmasta väliä. Tosin jos hän pysyy edelleen loukkaantuneiden listoilla, löytyy täältä vielä Joonas Kalliola ja Nestori Lähde, jotka varmasti ovat halukkaita ottamaan haasteen vastaan.
Vantaa-sarjassa turkulaisten kovanaamojen keskittyminen kuitenkin suuntautui varsinkin ottelusarjan toisessa ottelussa Vantaan Kalle Moisioon, ja tämä sekoitti turkulaisten peliä jäähyjen muodossa. Uskotko, että kyseiset TUTO-pelaajat toistavat samat virheet myös Jukureita vastaan ja aiheuttavat sillä tavoin vaikeuksia omalle joukkueelleen? Vai pystyvätkö he pitämään päänsä kylmänä, vaikka painetta vastustajan suunnasta tuleekin varmasti paljon?
Sundell: Tervetuloa sitten vain kaikki rähisijät, täällä on Niko Palonen! Totta tosiaan, tunteet kuumenivat useaan otteeseen K-Vantaa-sarjassa aivan kuten Sportin ja Jukureidenkin välillä. Mielestäni se kuuluu pudotuspelihenkeen aivan kuten sanoit, ja on mielenkiintoista nähdä, minkälaisia ärsyttäjiä Mikkelillä on tarjota. Turussa etenkin juuri Palonen ja Marco Tuokko ovat pitäneet huolen siitä, ettei playoff-henki unohdu. Toivotaan kuitenkin, että kaikesta kohkaamisesta huolimatta ei pahasti ketään rikottaisi...
Ja mitä hölmöihin jäähyihin tulee... niitä varmasti tulee TUTOn puolelta. Tunteet käyvät kentällä kuumana, eikä siinä kokeneimmankaan pelimiehen hermot aina pysy kasassa. Tietysti voisi kuvitella, että kun pelit kovenevat ja panokset kasvavat, voisi ne turhat jäähytkin jättää pois, jottei juurikin niitä K-Vantaata vastaan pelatuissa peleissä tarjottuja ylivoimamaaleja pääsisi Jukureiden kanssa syntymään.
Liikanen: Täytyy kuitenkin muistaa myös niiden tehoillaan joukkuetta johtavien pelaajien asema. Erityisesti ne, jotka luovat yhteishenkeä ja tsemppaavat muita. Mielestäni Jukureissa tällainen on etenkin joukkueen pudotuspelien kultakypärä Niko Laakkonen, joka tekee pisteiden lisäksi myös paljon likaista työtä kentällä. Hän on todellinen tsemppari ja pudotuspelipelaaja!
Lisäksi esiin kannattaa nostaa kapteeni Pasi Järvinen, joka on heikohkon runkosarjan jälkeen löytänyt uuden kevään peliinsä. Hän on tällä hetkellä pakiston ehdoton ykkönen niin pelillisesti kuin henkisellä puolellakin. "Pablolla" on myös varmasti hyviä muistoja Kupittaalta, sillä siellä hän pääsi nostelemaan kannua TuTo-paidassa keväällä 2008.
Niin, ja voittomaalin seitsemännessä ottelussa iskenyt Kalliola teki kovasti töitä ja kuumensi vastustajia koko Sport-sarjan ajan. Tästä kovasta työstä tämä voittomaali olikin oiva palkinto. Hän saattaakin olla sarjan musta hevonen ratkaisumaaleja tehtäessä.
Muutenkin Jukureiden osalta on kevään peleissä ollut ilo huomata, että tehot ovat jakaantuneet tasaisesti jokaiselle ketjulle, koska se kasvattaa joukkueen itseluottamusta ja henkeä entisestään.
Mitenkäs on TUTOn laita? Pisteet ovat aikalailla jakautuneet vain Tuukka Pulliaisen ja Ville-Vesa Vainiolan ketjuille, joten löytyykö mielestäsi pudotuspelien edetessä onnistujia riittävästi myös muista ketjuista vai pystyykö joukkue etenemään jatkoon kahden tehokkaan ketjun turvin? Niin, ja millaisena näet tilastojen valossa hieman alavireisesti Vantaa-sarjassa esiintyneen Tommi Virtasen aseman joukkueessa?
Sundell: Totta on se, että pisteet ovat saattaneet jakautua turhan paljon vain kahden ketjun kesken, mutta ehkä tässä tilanteessa painottuu juuri se, että kahden muun ketjun työ ei välttämättä näy tilastoissa, mutta kentällä sitäkin enemmän. Tästä esimerkkinä ehkä juurikin nämä ärsyttäjän asemassa olevat pelaajat: se, että vastustaja on hänen kimpussaan, antaa joukkueen muille pelaajille mahdollisuuden melko rauhalliseen työskentelyyn. Näin ainakin itse Palonen kerran sanoi minulle.
Uskon kuitenkin, että pelien tästä edetessä ja paineiden kasvaessa sankarin viitta saattaa laskeutua kenen tahansa harteille, ei pelkästään pistemiesten. Saattaahan se olla, että Jukurit haastaa TUTOn muitakin ketjuja iskemään niitä odotettuja maaleja. Ikinä ei voi tietää, kuka seuraavassa pelissä yllättää.
Ja mitä Virtaseen tulee, on hän ehdottomasti vakiinnuttanut asemansa TUTOn ykkösmaalivahtina, sillä Virtanen venyi K-Vantaa-sarjassa mitä ilmiömaisempiin torjuntoihin TUTOn puolustuksen ollessa aika ajoin unten mailla. Ei kuitenkaan pidä unohtaa Kimmo Meriläisen asemaa Virtasen tukipilarina. TUTO voi siis näin ollen lähteä kevein mielin kahden maalivahdin kanssa tuleviin koitoksiin.
Löytyykö Jukureilta haastajia tälle kovalle turkulaiselle kaksikolle?
Liikanen: Ehdottomasti! Jukureiden maalivahtiosasto oli kunnossa jo Sport-sarjan aikana, ja uskon, ettei joukkue ainakaan maalivahtien heikkouteen tule TUTOakaan vastaan kaatumaan. Setänen otti monta gamesaveria viime sarjan aikana ja niitä tarvitaan myös jatkossa. Ja jos Setäselle tulee huonoja päiviä, on varalla aina yhtä luotettava Tadeas Galansky.
Nyt kun ollaan pohdittu niin yli- kuin alivoimat, ärsyttäjät, tsempparit ja maalivahdit, heitän tähän kohtaan, että Jukurit tulee viemään tämän sarjan kyllä 4-2, vaikka uskonkin sarjan olevan todella tiukka. Maalin pelejä tulevat olemaan melkein kaikki pelit ja on hyvin mahdollista, että jatkoeriäkin tarvitaan, mutta mikkeliläiset hoitavat tämän Sport-sarjasta saamallaan hurjalla latauksella. Vastaväitteitä?
Sundell: Oho oho. Sarjan tasaisuudesta olen varma ja Turussa näitä jatkoeriä ollaankin totuttu jo näkemään, mutta noin selvää voittoa en usko Jukureiden saavan. Itse asiassa uskon, että TUTO vie tämän leikin. TUTO on tunnettu siitä, että alussa kompuroidaan, mutta lopussa noustaan hurjaan vireeseen. Niin käy nytkin.
Uskon, että tässä ottelusarjassa mennään aina viimeiseen peliin asti aivan kuten Sport-Jukurit-ottelusarjassakin. Loppujen lopuksi TUTOn sitkeys ja pelirohkeus palkitaan, ja sarja menee turkulaisille voitoin 4-3.
Liikanen: Kävi miten kävi, niin huonolle joukkueelle ei kumpikaan häviä.