HPK:n seurajohdon osumatarkkuus ulkomaalaishyökkääjien hankinnoissa tuntuu olevan taas hyvällä mallilla. Kahdella edellisellä kaudella HPK on puoliksi suomalaistunutta Borna Rendulicia ja työsulkuvahvistus Eric Fehriä lukuun ottamatta luottanut hyökkäyksessä suomalaiseen tuotantoon. Sitä aiemmin HPK oli ampunut muutaman kerran pahasti ohi suunnitellun muun muassa Scott Barneyn ja Marek Zagrapanin kanssa.
Viedensky on merkki siitä, että HPK:n kohdistus on taas mallillaan
AHL:n Worcester Sharksista Hämeenlinnaan siirtynyt Marek Viedensky on Pallokerhon tulevan kauden ykkössentteri ja merkki siitä, että kohdistus on taas mallillaan.
Isokokoinen, Slovakian MM-joukkuettakin edustanut Viedensky on Suomen pääsarjaan valmis pelaaja, jonka tavoitteet ovat varmasti Liigaa korkeammalla. Viedenskylle annetaan kauden alussa kaikki työkalut rakentaa itselleen valtaistuin HPK:n hyökkäykseen.
Kauden kynnyksellä HPK julkisti toisen mielenkiintoisen ulkomaalaissentterin sopimuksen. 25-vuotiasta Zach Hamillia on lähtökohtaisesti suunniteltu keskushyökkääjän paikalle, vaikka mies pystyy pelaamaan myös laidassa. Mikäli vuoden 2007 NHL-varaustilaisuudessa kahdeksantena varattu Hamill sopeutuu Liigaan, ovat HPK:n kaksi ensimmäistä hyökkäysketjua hyvinkin hyökkäysvoimaisia.
Viedenskyn ja Hamillin takana HPK:n keskushyökkääjät käyvät kovaa keskinäistä kilpailua peliajasta. Juhani Jasu, Otto Paajanen, Toni Jalo ja Tuomas Vänttinen ovat kaikki pelaajia, joilla on mahdollisuus nousta isoonkin rooliin.
Siinä missä 31-vuotias Vänttinen on jo taitonsa todistanut, kolmelle ensiksi mainitulle tuleva kausi on yksi tähänastisen uran tärkeimmistä näyteikkunoista. Kovia tehoja Mestiksessä tehnyt Jalo pelaa ensimmäisen liigakautensa, ja edelliskausia hyökkäävämpään rooliin tähtäävä Paajanen on tahkonut jo 3 kautta neloskentässä. Jasu puolestaan on pelannut koko tähänastisen liigauransa Lukossa ja hakee laskusuhdanteessa olleeseen uraansa käännettä.
Kokenut Vänttinen antaa näytönhaluisille nuorille tasoitusta, sillä mies on harjoituspeleissä ollut sivussa. Lähtökohtaisesti Paajasen peliaikaa voi pitää takuuvarmana, sillä hän on joukkueen varakapteeni ja elintärkeä alivoimapelaaja.
Vihkon täytyy olla kapteeni kentälläkin
Mikäli HPK haluaa tällä kaudella varmistaa pudotuspelipaikkansa ennen viimeisen pelin loppusummeria, on joukkueen kapteenin Joonas Vihkon tehtävä kauden ensimmäinen maalinsa huomattavasti aiemmin kuin viime kaudella, jolloin maaliverkot venyivät ensimmäisen kerran marraskuun puolessa välissä – tuolloin Vihko osui tyhjään maaliin. Ensimmäisen kerran Vihko ohitti maalivahdin vasta 14. joulukuuta. Joukkueen kapteeni ei voi pyöriä varjoissa tulevalla kaudella yhtä kauan. Kapteenin pitää pystyä näyttämään esimerkkiä kentällä. Ainakin omien sanojensa mukaan Vihkon kesäharjoittelu on sujunut mainiosti.
Vihkon lisäksi HPK:n laitureista Jesse Saarisella ja Eero Somervuorella on kauteen lähdettäessä iso hyökkäysvastuu. Tuo kolmikko poisluettuna HPK:n laiturikaartia kuvaa lähinnä sana potentiaali. Somervuoresta hämeenlinnalaisilla on hyviä muistoja vuosituhannen alusta, jolloin hän Antti Miettisen ja Tommi Santalan kanssa muodosti yhden sarjan parhaista ketjuista. Harjoituspeleissä kaksikko Saarinen-Somervuori on ollut hyvä.
Järveläisen Puolustusinnon vähyys on paistanut välillä härskisti katsomoon
Santeri Vuoti ja Ville Järveläinen ovat molemmat HPK:n omia kasvatteja, joilla on eväät muutaman vuoden päästä tehdä Liigassa isojakin tehoja. Harjoituspeleissä hämmästyttävän vakuuttavasti pelannut Vuoti ei ole vielä ehtinyt kerryttää massaa punttisalilla, mikä voi pitkän kauden aikana näkyä. A-nuorissa Vuotille ei juuri löydy vastusta, mutta onko Liiga vielä liian paljon pyydetty?
USHL-mestari Järveläisen lähtökohdat kauteen eivät ole helpoimmasta päästä, sillä hän on parannellut vaivojaan koko kesän. Ehjän kauden pelatakseen Järveläisen tulee myös muuttaa pelaamistaan työteliäämmäksi. Järveläinen on uransa aikana pyöritellyt vastustajia aina pikkujunioreista Mestikseen, jossa hän iski viime kaudella parhaimmillaan neljä maalia yhdessä ottelussa. Puolustusinnon vähyys on kuitenkin paistanut välillä härskisti katsomoon, eikä kiekkokaan ole aina liikkunut vieruskaverille tarpeeksi nopeasti. Järveläisellä on hyvä tilaisuus paikata Teemu Rautiaisen jättämä aukko etenkin ylivoimalla.
Saku Salminen ja ranskalainen Nicolas Ritz ovat hämeenlinnalaiselle kiekkoväelle uusia kasvoja. Kummastakaan tuskin on ottamaan suurta hyökkäysvastuuta, vaikka molemmille tarjolla ovatkin uran tähän asti isoimmat saappaat ja pelejä varmasti kertyy tilille. Ritzin sopimuksessa on koeaika.
Kahdessa edellisessä runkosarjassa täydet 60 peliä pelannut Juha Koivisto on Kerholle tärkeä, mutta yleisölle näkymätön taistelija. Paajasen kanssa luotettavan alivoimakaksikon muodostava Koivisto ei juhli tehoilla, mutta voidaan lähettää kentälle silti tärkeissä tilanteissa tukahduttamaan vastustajan rynnistystä.
Eetu-Ville Arkiomaa kyttää loukkaantumisten myötä avautuvia näytönpaikkoja, kuten myös koeajalla oleva Jere Laine.
Puolustuksessa ulkomaalaiskärjen takana nuorta nälkää
HPK:n puolustuksen kärjen muodostaa yksi mies. Kanadalainen Craig Schira saapui viime kaudeksi Norjan pääsarjasta ja otti paikkansa paitsi hämeenlinnalaisten sydämistä, myös Liigan puolustajien kärkikastista. Monipuolinen kanadalainen taklaa ja laukoo hanakasti sekä tukee hyökkäyksiä erittäin aktiivisesti.
Bruunilla on uransa lopettaneen Marko Tuulolan jättimäiset saappaat täytettävänään
Liigan kärkikastiin murtautumista lukuunottamatta samat sanat pätevät myös nuoreen Petteri Nikkilään. Ennakkoluulottomat otteet vakuuttivat valmennusjohdon, vaikka päävalmentaja Pasi Arvosen pumppu saattoikin olla kauden aikana kovilla Nikkilän tempausten takia. Nikkilällä on edessään ensimmäinen täysi kausi Liigassa ja heti oivallinen läpimurron paikka. Pelirohkeudesta ja röyhkeydestä ei pitäisi jäädä kiinni.
Schiran ja Nikkilän taustalla kahden kokeneen puolustajan roolina on muodostaa Kerho-puolustuksen luotettava selkäranka. Fyysinen Ossi-Petteri Grönholm lähtee neljänteen kauteensa HPK:ssa. Viime kaudella puolustajajyrä pelasi kenties uransa parasta jääkiekkoa nuoren Nikkilän rinnalla.
Toinen puolustuksen konkari on Antti Bruun. Ailahtelevan alkukauden jälkeen hyvä yleispuolustaja alkoi saada juonesta kiinni ja pudotuspeleihin mentäessä hän kasvoi muun joukkueen mukana takaisin omalle tasolleen. Nyt Bruunilla on uransa lopettaneen Marko Tuulolan jättimäiset saappaat täytettävänään puolustuksen rauhoittavana ja tasapainottavana tekijänä.
Aleksi Laaksolla on HPK:n pelaajista eniten todisteltavaa. Maajoukkueen portteja pari kautta sitten kolkutelleen Laakson ura on ollut laskussa. Nuoren puolustajan kohtaloksi ovat koituneet pahat aivotärähdykset, joiden jälkeen hän ei ole ollut entisensä. Viime kaudella mikään ei ottanut onnistuakseen, eivätkä kuluneen kesän harjoituspelit ole antaneet viitteitä paremmasta.
Laakson takana paikkaa auringossa kärkkyvät kovasta laukauksestaan tunnettu Jyri Niemi sekä seuralegendan poika Joni Tuulola. Nuori Juuso Vainio on Nikkilän tapaan murtautumassa pysyvästi HPK:n pelaavaan kokoonpanoon.
Lehtosen enkelit Liigan eliittiä
Maalivahtipelistä ei Hämeenlinnassa tarvitse olla huolissaan. Maalivahtivalmentaja Kari Lehtosella on käsissään yksi Liigan kovimmista maalivahtikaksikoista.
Ykkösmaalivahtina kauteen lähtee Juuse Saros, jolle alkava kausi saattaa hyvinkin olla viimeinen kotimaan sarjoissa pitkiin aikoihin. Saroksessa yhdistyy huippuluokan pelitaidot ja poikkeuksellisen kypsä suhtautuminen huippu-urheiluun sekä kova henkinen kapasiteetti.
Ainoa kysymysmerkki Saroksen kohdalla on se, miten hän on toipunut rankasta kaudesta. Saroksen kausi päättyi oikeastaan vasta elokuussa, jolloin hän sai viettää lyhyen loman. Sitä ennen hän kantoi ykkösmaalivahdin vastuun HPK:ssa, pelasi maailmanmestaruuteen päättyneet nuorten MM-kisat Malmössä, haki kolmosvahtina kokemusta aikuisten MM-kisoissa Minskissä, kirjoitti ylioppilaaksi, aloitti armeijan ja kävi Nashvillessä näytillä.
Saroksen taakkaa keventämään HPK hankki kesken viime kauden JYPistä lähtöpassit saaneen Joni Myllykosken. Italiasta vauhtia hakenut Myllykoski lähtee sisuuntuneena ja motivoituneena haastamaan nuorta työpariaan.