Tappara on noussut alkukauden vaikeuksien jälkeen Liigan yhdeksi kuumimmista joukkueista.

Vesa Pöppönen www.facebook.com/VesaPhoto

Tilastot sen osoittavat: Rautakorpi ja Tappara palasivat riskittömään prosenttilätkään

Jukka Rautakorpi yritti uudistua ja uudistaa. Voittaminen ajoi kuitenkin pelitavan muuttamisen edelle, ja Tampereella on ollut nopea paluu vanhaan ja tuttuun. Viisi kertaa peräkkäin finaaleihin edennyt kone jyskyttää jälleen.

Miksi Tapparan pelin nopeuttaminen ei toiminut? Miksi joukkue on palannut tutumpaan kaksirytmiseen jääkiekkoon? Vastaus on seuraavassa.

Tappara-puolustaja saa kiekon oman maalinsa kulmalla. Kirvespaidat ovat juuri purkaneet TPS:n hyökkäyksen, ja molempien joukkueiden viisikot suuntaavat kohti vaihtoaitiota. Kiekollinen Tappara-puolustaja saa olla aivan rauhassa. Vastustaja on kaukana vaihtamassa.

Tapparalla on vaihto täysin kesken, sillä kaksi pelaajaa suuntaa vielä aitiota kohti, kun puolustaja lähtee nostamaan joukkueensa hyökkäystä. Tapparan viisikko on sekaisin ja levällään täysin epäorganisoituneena. Silti puolustajalla on kiire lähteä nostamaan hyökkäystä, vaikka vastustaja ei siihen pakota. Hyökkääjät ovat hädin tuskin ehtineet astua jäälle, ja puolustajan edetessä kiekon kanssa he lähinnä sinkoilevat päämäärättömästi keskialueella. 

Puolustaja pelaa oman siniviivan päällä poikittaissyötön toiselle puolustajalle. Se on virheliike, sillä nopeasti keskialueen puolustuksensa organisoinut TPS haistaa tamperelaisten kehnosti organisoidun hyökkäyksen. TPS:n hyökkääjä iskee kiekolliseen pelaajaan, riistää kiekon, kääntää hyökkäykseen kahdella yhtä vastaan ja pakottaa Tapparan rikkomaan jäähyn arvoisesti.

Yllä kuvattu tilanne on Tapparan Liiga-kauden toisesta ottelusta syyskuun alusta, kun joukkue pelasi vieraissa TPS:ää vastaan ja hävisi tylysti 6–2. Ottelu on yksi osa kokonaiskuvaa ja vastaus alun kysymyksiin siitä, miksi Tappara palasi tuttuun ja turvalliseen.

Juurtunutta peli-identiteettiä ei hetkessä muuteta

Jussi Tapolan väistyttyä Tapparan päävalmentajan paikalta Jukka Rautakorpi otti joukkueen jälleen muutaman vuoden tauon jälkeen komentoonsa.

Rautakorpi lähti rohkeasti ja jopa radikaalisti uudistamaan monta vuotta pelaajien selkäytimiin iskostettua pelitapaa. Se kostautui, ja siksi edessä on ollut osittain paluu vanhaan.

Tappara pyrki heivaamaan pelistään hetket, jolloin viisikko on paikallaan. Seisova keskialueen trap oli tarkoitus jättää historiaan, samoin suomalaisessa jääkiekkokeskustelussa paljon parjatut viivelähdöt. Tapparalla oli pyrkimys pelata röyhkeästi pystyyn ja puolustaa ruotsalaisittain jatkuvasti eteenpäin. Siten peliä pyrittiin nopeuttamaan.

Rautakorpi sai kokea saman kuin monet muutkin Liiga-valmentajat tällä kaudella. Aktivoittamisen ja pystyyn pelaamisen lisäämisen myötä tavoiteltu pelin nopeuttaminen epäonnistui. Tapparalla on tullut pelaamiseen jälleen olennaisena osana kaksirytmisyys.

Kuluva kausi on Jukka Rautakorvelle peräti kymmenes Tapparan päävalmentajana. Ensimmäisen kerran hän toimi pestissä kaudella 1995–96

Saana Hakala

Jatkuvat kiekonmenetykset söivät hyökkäyspeliä

Tapparan alkukausi oli tuloksellisesti vaisu, sillä joukkue voitti ensimmäisestä 14 ottelustaan vain seitsemän. Tapparan kannalta on onni, että päävalmentaja Rautakorpi ei piiloutunut mestaruuskrapulan tai minkään muunkaan nollatason selityksen taakse, vaan lähti nöyrästi hienosäätämään joukkueensa pelaamista. Se on siivittänyt Tapparan tuloksellisesti komeaan lentoon.

Tapparan alkukauden nopeutettu pelitapa näytti heti varjopuolensa. Esimerkiksi kauden toisessa ottelussaan syyskuun alussa TPS:n vieraana Tappara oli suurissa vaikeuksissa, mikä näkyy kyseisen ottelun tilastoissa. Tappara menetti siniviivoja ylittäessään karmaisevan määrän kiekkoja.

Rautakorpi ei piiloutunut mestaruuskrapulan tai minkään muunkaan nollatason selityksen taakse.

Tappara pystyi heti kauden alussa luomaan laadukkaita nopeita hyökkäyksiä epäorganisoitua puolustusta vastaan. Joukkueen reagointi kiekonriiston hetkellä on ollut mainiolla tasolla, joten se on pystynyt heti kiekon riistettyään hyökkäämään kolmea kaistaa hyödyntäen.

Ongelmat ilmenivät heti, kun vastustaja ehtikin organisoida viisikkonsa kiekon alle. Siitä hyvä esimerkki on TPS-ottelu, jossa Kalle Kaskinen valmentama turkulaisjoukkue pelasi tiivistä keskialueen trapia.

Tapparan siniviivojen ylitykset puolustussiniviiva hyökkäyssiniviiva
kiekon kanssa 55 kertaa (63%) 25 kertaa (34%)
siirtokiekko 19 kertaa (22%) 26 kertaa (35%)
kiekonmenetys 13 kertaa (15%) 23 kertaa (31%)

Tilastossa Tapparan siniviivojen ylitykset tasaviisikoin vierasottelussa TPS:ää vastaan 9. syyskuuta.

Mitä Tappara teki? Se puski puskemistaan yksinäisiä hyökkäyksiä vastustajan sumppuun. Oudointa Tapparan kannalta oli se, että joukkue jopa orjallisesti kuljetti kiekkoa paikoissa, joissa olisi ollut järkevämpi syöttää. Keskialueella ei ollut tukea, ei koko viisikon kiihtyvää vauhtia. Pelinopeus oli uskomattoman huono.

Se näkyy myös kyseisen ottelun tilastoissa. Kun tarkastellaan Tapparan siniviivojen ylittämistä kiekollisena alkukauden ottelussa TPS:ää vastaan, huomataan, että kiekollinen peli oli kaukana varmasta.

31 prosenttia yrityksistä ylittää hyökkäyssiniviiva päättyi kiekonmenetykseen. Lukema on hämmästyttävän heikko Tapparan tasoiselle joukkueelle, jossa kiekollista osaamista on paljon.

Ongelmat toistuivat usein alkukaudella. Vastustajan prässitaso määritti sen, missä Tappara kiekkoa menetti. Esimerkiksi seuraavassa ottelussa KalPan korkea karvaus vaikeutti Tapparan pelaamista, ja kiekko menetettiin oman siniviivan tuntumassa peräti 22 kertaa ottelun aikana.

Peliä pyrittiin nopeuttamaan, mutta ongelma oli siinä, että nopeammasta pelistä puuttuivat selvät rakenteet. Peli ei vaikuttanut tulevan selkäytimestä. Se johti puskemiseen ja yhteispelin hitauteen.

Tapparan siniviivojen ylitykset puolustussiniviiva hyökkäyssiniviiva
kiekon kanssa 52 kertaa (57%) 27 kertaa (47%)
siirtokiekko 18 kertaa (20%) 20 kertaa (34%)
kiekonmenetys 22 kertaa (24%) 11 kertaa (19%)

Tilastossa Tapparan siniviivojen ylitykset tasaviisikoin kotiottelussa KalPaa vastaan 12. syyskuuta.

Venytetyn viisikon taktiikka

Toinen leimallinen piirre Tapparan alkukauden viisikkopelaamisessa oli sen pitkät etäisyydet. Jos kiekko palautettiin alas puolustajille, hyökkääjät pinkoivat jo siniviivojen välissä karkuun. Välillä näytti siltä kuin puolustajat ja hyökkääjät olisivat eri rytmissä.

Pelaaminen ei perustunut suomalaiselle pelitavalle tyypilliseen lyhytsyöttöpeliin, vaan selkärankana olivat NHL-tyylisesti pitkän etäisyydet ja syötöt. Ongelma viisikon venymisessä oli kuitenkin se, että hyökkäyskolmikko saattoi jämähtää hyökkäyssiniviivalle, jolloin viisikon vauhti ei päässyt keskialueella kiihtymään, eikä siten päätypeliin ehditty tarpeeksi voimakkaasti.

On toki huomioitava, että kaksivaiheisuutta oli Tapparalla pelissään toki alkukaudella. Ei pelaaminen jatkuvaa pystyyn kohkaamista ollut.

Tappara rytmitti omaa kiekollista peliään lähinnä palautuksilla ja nopeilla kontrollilähdöillä, joissa tavoitteena oli hyökätä nopeasti organisoituneena vastustajan vielä hakiessa asemiaan. Toisinaan se toimi mainiosti, ja Tappara vyöryi kolmelta tai jopa neljältä kaistalta vastustajan alueelle. Nopeat kontrollilähdöt johtivat ajoittain kuitenkin väkisin puskemiseen keskalueen yli tai kiekonmenetykseen.

Riskejä vältellään, kiekkoa ei saa menettää

Kun peliä on säädetty, Rautakorpi on voinut jälleen palata vahvuusalueelleen eli tietynlaiseen riskittömään prosenttilätkään. Tappara on jälleen se tyly, tylsä ja kliininen vastustaja, joka ei tule kentälle leikkimään vaan voittamaan. Tylyä, konemaista jääkiekkoa Rautakorpi osaa valmentaa, ja siksi Tappara on jälleen yksi suurimmista mestarisuosikeista.

Kiekolla ei leikitä etenkään kärkijoukkueita vastaan.

Tappara menettää kiekon selvästi harvemmin kuin alkukaudella. Kiekollinen sekavuus on vaihtunut konemaisen varmaan pelaamiseen, mikä näkyy myös tilastoissa. Kun alkukaudella siniviivoja ylittäessään Tapparan yrityksistä 15–30 prosenttia päätyi kiekonmenetykseen, nyt lukema on tippunut keskimäärin noin 10 prosentin tasolle.

Kiekollinen suoritusvarmuus on tuttua Tappara-laatua.

Tappara ei häpeile luopua kiekosta. Joukkue itse asiassa turvautuu siirtokiekkoihin yllättävän paljon jopa sarjan heikoimpia joukkueita vastaan. Siinä piilee joukkueen prosenttilätkäleima. Tappara ei vatvo kiekon kanssa kuin Pekka Virran Lukko.

Jos kiekollisen puolustajan selkä on kohti keskialuetta, eikä painetta pystytä purkamaan helpolla syötöllä, Tapparan kynnys pelata siirtokiekko omalta alueelta pois on hyvin pieni. Kiekolla ei leikitä etenkään kärkijoukkueita vastaan. Esimerkiksi Pelicansia vastaan lokakuun lopussa Tappara käytti siirtokiekkoa peräti 41 kertaa oman siniviivan ylittämisessä.

Tapparan siniviivojen ylitykset puolustussiniviiva hyökkäyssiniviiva
kiekon kanssa 56 kertaa (52%) 22 kertaa (31%)
siirtokiekko 41 kertaa (38%) 39 kertaa (56%)
kiekonmenetys 10 kertaa (9%) 9 kertaa (13%)

Tilastossa Tapparan siniviivojen ylitykset tasaviisikoin kotiottelussa Pelicansia vastaan 28. lokakuuta.

Turhia riskejä oteta edes sarjan heikoimpia joukkueita. Jopa Liigan hännillä majailevaa Jukureita vastaan Tappara turvautui niin hyökkäys- kuin puolustussiniviivan kohdalla yllättävän paljon siirtokiekkoihin. Samalla se kuitenkin piti kiekonmenetysten määrän todella pienenä.

Tapparan siniviivojen ylitykset puolustussiniviiva hyökkäyssiniviiva
kiekon kanssa 51 kertaa (61%) 26 kertaa (46%)
siirtokiekko 26 kertaa (31%) 27 kertaa (47%)
kiekonmenetys 7 kertaa (8%) 4 kertaa (7%)

Tilastossa Tapparan siniviivojen ylitykset tasaviisikoin vierasottelussa Jukureita vastaan 3. marraskuuta.

Tappara vaikuttaa viihtyvän "altavastaajana"

Tappara on ottanut kauden edetessä pelaamiseensa vahvemmin kiekkokontrollielementtejä ja kaksirytmisyyttä, mikä on parantanut kiekollista peliä. Viivelähtöjen lisäksi Tappara kiekottelee omalla alueellaan varsin paljon sekä palauttaa usein kiekkoa alaspäin.

Viisikko kasataan tiiviimmäksi, ja siinä Rautakorpi on palannut Suomi-kiekon perusjuurille. Tiivis viisikko takaa niin hyökkäys- kuin puolustussuuntaan tietyn turvan ja rakenteen, jonka varaan pelaajat voivat luottaa. Pitkät syötöt ovat vaihtuneet pääasiassa lyhytsyöttöpelaamiseen ja syöttökolmioihin. Pitkää syöttöä saatetaan edelleen käyttää toisessa erässä vaihtojen yhteydessä.

Hyökkäysalueella nähdään paljon takakiertoja ja jättöjä vauhdissa olevalle pelaajalle.

Viivelähdöt eivät ole Tapparalla itseisarvo. Joukkue mieluummin hyökkää nopealla kontrollilähdöllä, eli puolustaja käy kääntymässä maalin takana pysähtymättä. Tietyissä tilanteissa joukkue malttaa myös hidastaa ja pysäyttää pelin oman maalin taakse. Viivelähdöissä Tappara käyttää hyvin toista puolustajaa ikään kuin välihyökkääjänä, jolle peliä avaava puolustaja syöttää vauhtiin. Näin hyökkäykseen saadaan enemmän syvyyttä, kun hyökkäyskolmikko viilettää hieman ylempänä.

Kiekkokontrolli ei ole Tapparalle elinehto. Itse asiassa joukkue vaikuttaa viihtyvän paremmin pelissä, jossa se saa olla hieman pelillisesti altavastaajana.

Lisämausteita Rautakorpi on onnistunut tuomaan Tapparan pelaamiseen. Yksi näkyvimmistä on hyökkäysalueen hyökkäyspelaaminen, joka on toki koko Liigan mittapuulla muuttunut. Muutama vuosi sitten suurennettu hyökkäysalue mahdollistaa liikkuvaa ja pelipaikatonta hyökkäyspeliä.

Tapparan puolustajat nousevat usein viivasta kiekon kanssa tai kiekottomana. Se, että puolustaja ajautuu maskimieheksi maalin eteen, ei ole mikään harvinaisuus.

Tappara pyrkii hyökkäysalueella siihen, että kiekko ja kiekollinen pelaaja olisivat jatkuvasti liikkeessä. Hyökkäysalueella nähdään paljon takakiertoja ja jättöjä vauhdissa olevalle pelaajalle.

Maaleja suorista hyökkäyksistä molempiin päihin

Kun tarkastellaan Tapparan tehtyjä maaleja, huomionarvoista on varsinaisen peliajan ylivoimamaalien suhteellisen pieni määrä, 12 kappaletta. Ongelma ei ole ollut ylivoiman tehokkuudessa, joka on hyvällä tasolla, vaan siinä, että Tappara pelaa harvakseltaan ylivoimaa.

Tapparan ylivoima-aika tällä kaudella on Liigan toiseksi pienin. Vastustajat joutuvat rikkomaan suhteellisen vähän Tapparaa vastaan, mikä ei kerro hyvää joukkueen pelaamisesta. Toisaalta Tappara ei ole riippuvainen erikoistilanteista vaan pystyy tekemään maaleja tasaviisikoin ja siten ratkaisemaan pelejä.

Toki Tappara joutuu itse harvoin rikkomaan jäähyn arvoisesti.

Tapparan suorahyökkäyspelaaminen lienee Liigan parasta, ainakin parhaimmistoa. Se on ollut sitä jo monta vuotta, ja sen varaan Tappara nojaa.

Tappara reagoi äärimmäisen nopeasti kiekonriistoihin. Oman alueen puolustuspelaaminen on niin laadukkaasti organisoitua, että kun kiekko riistetään, nopeaan hyökkäykseen siirtyminen koko hyökkäyskolmikon ja toisinaan myös puolustajien voimin tapahtuu salamannopeasti.

Kolmen kaistan hyödyntäminen on syvällä Tappara-pelaajien selkäytimessä.

Kolmen kaistan hyödyntäminen on syvällä Tappara-pelaajien selkäytimessä. Vaarallisimman suorat hyökkäykset syntyvät kolmea kaistaa hyödyntäen.

Malleja suorien kolmen kaistan hyökkäyksien päättämiseen on Tapparalla paljon. Kaiken perustana on kuitenkin se, että koko kolmikolla on oltava määränpää kohti maalia. Se tekee hyökkäyksistä uhkaavia. Monesti Tappara tulee laidan kautta hyökkäysalueelleen ja pelaa siniviivan jälkeen poikittaissyötön toiselle laidalle.

Kuinka Tappara
on tehnyt
maalinsa?
22 ottelua
Ylivoima 12 maalia (21%)
Suora Hyökkäys 20 maalia (35%)
Päätypeli 17 maalia (30%)
Muut (aloitus, tasavajaa,
alivoima, tyhjä maali...)
8 maalia (14%)

Tilastossa Tapparan tekemät maalit varsinaisella peliajalla alkukaudella.

Alkukaudella Tappara on tehnyt keskimäärin lähes jokaisessa ottelussa maalin suorasta hyökkäyksestä. 20 maalia suorien hyökkäysten päätteeksi 22 otteluun on hyvä lukema.

On kuitenkin huomionarvoista, että myös vastustajat iskevät Tapparaa vastaan paljon maaleja suorista hyökkäyksistä. Etenkin ensimmäisen kymmenen ottelun aikana vastustajat pääsivät Tapparan repaleisen viisikkopelin, harhasyöttöjen ja kiekonmenetysten myötä iskemään nopeita hyökkäyksiä ja niistä maaleja kovalla tahdilla.

Jos Tappara ei ota kiekollisena riskejä omalla alueellaan tai keskialueella, ne ainoat riskit otetaankin hyökkäysalueen pelissä. Paikanvaihtopeli johtaa aika ajoin siihen, että puolustusvalmius saattaa kärsiä ja kenttätasapaino horjua. Se näkyy välittömästi, jos vastustaja iskee vastaan.

Viime aikoina päästettyjen suorien hyökkäysten maalit ovat vähentyneet. Silti esimerkiksi viime lauantaina KalPa iski maalin nopean hyökkäyksen päätteeksi Tapparaa vastaan. Suorien hyökkäysten puolustaminen ja hyökkäysalueen pelissä puolustusvalmiuden muistaminen ovat Tapparan kehityskohteita. 

Tappara reagoi kiekonriistoihin uskomattoman nopeasti. Sama nopeus pitäisi kuitenkin saada siirrettyä myös vastustajien kiekonriistoihin.

Ei Tapparalla ole kuitenkaan aihetta suureen paniikkiin puolustuspelin osalta, sillä joukkue on Lukon jälkeen vähiten maaleja päästänyt joukkue Liigassa. Erityisesti oman alueen puolustuspelaaminen on Tapparalla todella hyvällä tasolla. Alkukaudella se on päästänyt päätypelin kautta vain yhdeksän maalia omiin. 

Kuinka vastustajat ovat
tehneet maalinsa
Tapparaa vastaan?
22 ottelua
Ylivoima 9 maalia (22%)
Suora Hyökkäys 17 maalia (41%)
Päätypeli 9 maalia (22%)
Muut (aloitus, tasavajaa,
alivoima, tyhjä maali...)
6 maalia (15%)

Tilastossa vastustajien tekemät maalit Tapparaa vastaan varsinaisella peliajalla alkukaudella.

Johtopäätös: ei muutosta vaan voittamista

Rautakorven yritykselle tuoda uutta pelillistä identiteettiä Tapparaan on nostettava hattua, mutta ehkä Tappara on väärä paikka niin radikaalien muutosten tekemiseen yhdessä kesässä. Niin vahva pelillinen selkäranka on Tampereelle muodostunut Rautakorven ja Tapolan aikakausilla, että sitä on vaikea hetkessä muuttaa. 

Ja ehkä Rautakorpi on siihen väärä mies.

Omaa pelillistä DNA:ta on vaikea muuttaa yhdessä kesässä. Sen on Rautakorpi tällä kaudella todistanut. Hän ei ole koskaan ollut hyökkäyspelin erikoisosaaja, ja nimenomaan hyökkäyspelillistä osaamista valmennukselta olisi vaativassa nopeassa pelissä vaadittu enemmän. Pelaajamateriaalin taso olisi siihen riittänyt mainiosti.

Rautakorven kohdalla loputa voittaminen ajoi pelillisen identiteetin muuttamisen edelle. Rautakorpi haluaa voittaa, sillä edellisestä Tappara-pestistä jäi käteen kaksi katkeraa hopeamitalia.

Lue myös

Heljanko jatkoi ohittamattomana: "Onhan tuo meidän puolustus älytön"

LIIGA | 18.11.2017 20:23
Christian Heljanko pelasi kauden toisen ottelunsa Tapparan maalilla. Nuori veskari piti ensimmäisen ottelun tapaan maalinsa puhtaana. Toisen nollapelin eteen Heljanko joutui torjumaan 20 kiekkoa. lue lisää

Aleksi Salonen haluaisi takaisin valokeilaan − "Turha valehdella"

LIIGA | 17.11.2017 21:48
Tappara nappasi tämän kauden kolmannenkin paikallispelin voiton. Ilves painoi vahvasti päälle noin erän verran. Kirvesrintojen puolustaja Aleksi Salonen puntaroi kauden paikallispelejä ja omaa tilannettaan. lue lisää

CHL-unelma murtui, maajoukkuetavoite elää − Peltola antamaan olympianäyttöjä Leijoniin

LIIGA | 7.11.2017 22:26
Tapparan taival CHL:ssä päättyi tappioon JYPille pudotuspeleissä. Kirvesrintojen kapteeni Jukka Peltola lähtee loppuviikoksi maajoukkueen matkaan Euro Hockey Tourin osaturnaukseen Helsinkiin. lue lisää

Heikko alkukausi johti sopimuksen purkuun - Kärki jättää Tapparan

LIIGA | 6.11.2017 21:33
Tapparaan kuluvaksi kaudeksi siirtyneen Jarno Kärjen pelit Tapparassa ovat pelattu, sillä hyökkääjän pelaajasopimus on purettu. lue lisää

Kirja Patrik Laineesta iskee nuorisoon – NHL:ää seuraaville ei juurikaan uutta tietoa

LIIGA | MESTIS | NHL | 6.11.2017 17:07
Patrik Laineen matka NHL:n huipulle on tallennettu kovien kansien väliin jo tässä vaiheessa nuoren pelaajan uraa. Teos sopii nuoriin käsiin, mutta paatuneimmat lajiniilot saattavat pettyä. lue lisää

Kommentit

Tulosvetovihjeet

KärpätTappara
"Oulussa kärkiryhmät ylitöissä"
Sarjan kärkikamppailussa kohtaavat sarjan kovavireisimmät joukkueet. Materiaalin osalta joukkueiden välille ei eroa tehdä, mutta Kärpät saa pienen edun huikeasta kotivireestään. Laadukkaiden ryhmien kohtaamisessa maaleja tullaan näkemään ja voittajan ratkaisemiseen saatetaan hyvinkin tarvita jatkoaikaa.
  • 2
  • 3
  • 2
  • 3
SaiPaÄssät
"SaiPalle pisteet kotikaukalosta"
SaiPa on kahdesta peräkkäisestä tappiostaan huolimatta esiintynyt kaukalossa vahvasti. Ässät on puolestaan uusien vahvistusten jälkeen hakenut oikeita raiteita peliinsä. Maalinteko on tuottanut porilaisryhmälle vaikeuksia ja tiukasti puolustava SaiPa ei siihen ongelmaan helpotusta tarjoa. SaiPa jatkaa kotikaukalossa aktiivista peliään ja palaa voittokantaan.
  • 3
  • 4
  • 1
  • 2
SportPelicans
"Vaasassa verkot heiluvat"
Sportin ja Pelicansin otteet viime aikoina ovat olleet tappiollisia ja erityisesti puolustuspään poissaolot ovat tuoneet päänvaivaa joukkueille. Molemmista ryhmistä kuitenkin löytyy maalintekovoimaa ja rikkonaiset puolustukset saattavat hyvinkin tarjota mahdollisuuden maalintekijöiden esiin nousemiseen. Sport lähtee pienoisena ennakkosuosikkina peliin kotikaukalossaan, mutta voiton vie tehokkaammin paikkansa hyväksi käyttävä ryhmä.
  • 4
  • 5
  • 3
  • 4
TPSIlves
"TPS osoittaa piristymisen merkkejä"
TPS:n viime pelit ovat olleet tuloksellisesti nihkeitä, vaikka joukkueen esitykset ovat olleetkin vähintään kohtuullisia. Ilves on viiden ottelun tappioputkessa ja sen suurimmat ongelmat ovat edelleen puolustuspäässä. TPS:n hyökkäyspäästä löytyy ratkaisuvoimaa ja erityisesti ylivoimalla turkulaisryhmä on sarjan parhaimmistoa. Turkulaisryhmä rokottaa kotikaukalossaan Ilvestä kovalla kädellä ja katkaisee kahden ottelun tappioputkensa.
  • 4
  • 5
  • 1
  • 2

Niko Mikkola

Tappara #78 L p
s. 1996 Kiiminki, FIN
194CM / 84KG
SOPIMUS: 2019
VARAUS: 2015 St.Louis Blues 5. kierros #127